Tänä aamuna Helsingin Sanomat sortui jälleen politiikan tekemiseen. Aiheena oli eutanasian kannatus eduskunnassa.
Jutun otsikko kuului: "Eutanasia saa eniten kannatusta vihreiltä ja vasemmistoliitolta – selvä enemmistö HS:lle vastanneista kansanedustajista puoltaa aloitetta".
Politiikan tekemiseksi otsikon teki se, että eutanasia saa erittäin korkean kannatuksen kansalaisten parissa. Siten sen liittäminen johonkin puolueeseen antaa poliittista nostetta.
Sekä tietenkin se, että kymmenen yhdestätoista kokoomuslaisesta ja yksitoista viidestätoista demarista kannatti eutanasiaa. Myös perussuomalaisista kahdeksan kolmestatoista ilmoitti kannattavansa sitä.
Sekä Vihreistä että vasemmistoliittolaisista eutanasiaa ilmoitti kannattavansa kahdeksan kahdeksasta kansanedustajasta. Näistä puolueista ei kyselyssä siis löytynyt asian vastustajia.
Nyt nähdyllä otsikoinnilla HS ei siis varsinaisesti valehdellut, mutta antoi ymmärtää, että mikäli kansalainen kannattaa eutanasiaa, hänen kannattaisi äänestää seuraavissa vaaleissa Vihreitä tai Vasemmistoliittoa. Näin siitä huolimatta, että myös Kokoomuksessa eutanasian kannatus oli lähes yksimielistä ja itse asiassa eutanasiaa kannattaneita oli määrällisesti enemmän kuin otsikossa mainituissa puolueissa.
Määrällisesti Vihreitä ja Vasemmistoliittoa enemmän eutanasian kannattajiksi ilmoittautuneita oli myös demareissa. Perussuomalaisissakin yhtä monta.
Käytännössä lienee niin, että eutanasiaa vastustavat ainoastaan erittäin uskonnolliset kansanedustajat. Niitä ei luonnollisesti löydy Vihreistä tai Vasemmistoliitosta, mutta muista puolueista kyllä. Äänestäjän kannalta eutanasiaa voi edistää äänestämällä minkä tahansa puolueen sellaista ehdokasta, joka ei ole syvässä uskossa.
Poliittisesti neutraali otsikko olisi voinut olla esimerkiksi tällainen: "eutanasiaa kannattavat lähes kaikkien puolueiden kansanedustajat – vain kristillisdemokraattien ja keskustan enemmistö vastustaa sitä". Sellainen vain ei olisi tukenut HS:n toimittajan suosikkipuolueita.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat vasemmiston puolesta
Kuinka haluaisit kuolla?
Armokuolema ja kansanvalta
Tekstit
-
Itse vastustan eutanasiaa. Ymmärrän kyllä sen puolustajien kannan. Onhan järjetöntä että kuolemansairaita tuskissaan kärsiviä joudutaan kituuttamaan pidemmälle kuin mitä haluaisivat.
VastaaPoistaMutta kyseessä on valtava askel. Kun päätämme että tietyissä tilanteissa ihmisen hengen riistäminen on hyväksyttyä. Sen jälkeiset askeleet ovat paljon pienempiä, suorastaan huomaamattomia.
Hollannissa laillistettiin eutanasia joitain vuosia sitten. Perusteena oli juuri kuolemansairaiden kärsimysten päättäminen. Ei mennyt montaakaan vuotta kun eutanasiavuorossa oli parikymppinen, vuosien raiskausten henkisesti rikkoma, mutta fyysisesti terve nainen. Matka kuolemansairaiden armomurhaamisesta tuohon on valtava, mutta se tehtiin muutamassa vuodessa.
Onko tästä oikeasti enää pitkä matka siihen että armomurhaamme ensin pahimpia mielenvikaisiksi luokiteltuja rikollisia, sitten poliittisia toisinajattelijoita, jotka eivät vain ymmärrä parastaan? Voiko joku kirkkain silmin väittää että kun armomurhaaminen otetaan keinovalikoimaan, jäljellä olisi jokin iso periaatteellinen kynnys, joka estäisi sen laajentamisen myös muihin tapauksiin?
-T
Minulla taas on puhtaasti itsekäs tarkoitus kannattaa eutanasiaa. Koska en omista pistoolia, vanhuuden mukanaan tuomien tuskien ainoaksi tuskattomaksi lopetuskeinoksi taitaa jäädä eutanasia. Ja nyttemmin tuo ruumiini on jo varoitellut minua kaikista niistä kivuista ja vaivoista mitä sillä on odottamassa minua parin seuraavan vuosikymmenen aikana, jos elän niin kauan. Ei mikään ihastuttava tulevaisuudenkuva: herätä keskellä yötä koviin kipuihin ja väsyneenä kärsiä niitä ja muita vaivoja koko pitkän päivän. Ja sitten sama uudestaan. Ja uudestaan, ilman toivoa paremmasta.
PoistaJotenkin se eutanasia alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta.
Joka tapauksessa, jos (kun) nuo punavihreät alkavat tappamaan meitä tavallisia suomalaisia joukoittain, he tekevät sen aivan eutanasiasta riippumatta.
Tuskaton itsemurha onnistuu vaikka vetämällä nippusiteen kaulan ympärille niin että verenkierto aivoihin estyy. Helppo, siisti, varma, eikä yhteiskunnan tarvitse ottaa askelta kohti kansalaisten murhaamista.
Poista-T
Kun ihmiselämistä ja niiden lopettamisesta puhutaan niin hätäilyyn ei pitäisi sortua. Eutanasiassa on myös paljon moraalisia ongelmia,jotka varmasti aikanaan nousevat esiin jos se tullaan hyväksymään. Sinänsä ei yllätä että vihreät ja vasemmisto moista hanketta ajavat,kummastakaan puolueesta ei löydy arvostusta (ihmis)elämää kohtaan.
PoistaJos hanke hyväksyttäisiin niin mielestäni ehdoton vähimmäisvaatimus olisi että potilaan oma tahto on oltava täysin selvä (mielellään kirjallisena) ja lisäksi lääkärin arvio potilaan henkisestä ja fyysisestä tilasta. (Ehkä jonkinlainen ikäraja tai vaatimus että eutanasia voidaan toteuttaa ainoastaan fyysisestä parantumattomasta sairaudesta johtuvia kipuja omaavalle henkilölle. Ei siis masennuksesta kärsiville esim)
Helsingin Sanomien uutisointia nyt tuskin tarvitsee edes kommentoida,se on löysää punavihreää paskaa niinkuin aina ennenkin.
Juuri näin. Vähitellen kriteereitä aletaan liu’uttaa. Kun yhteen käytäntöön on totuttu, on helppo ottaa pieni askel aiemmin viitattuun suuntaan. Lopulta käytäntö voisi olla, että tiettyyn ikään eläneet ihmiset (vaikkapa 70-vuotiaat) katsottaisiin hyödyttömiksi ihmiskunnalle ja heidät lopetettaisiin kivuttomasti. Näin he säästyisivät tulossa olevista ruumiillisista vaivoista. Tällaisia visioita on jo kauan sitten esitetty kirjallisuudessa.
VastaaPoistaToinen professori
"Slippery Slope" on tunnettu argumentaatiovirhe, enkä usko sen käytön olevan tässä tapauksessa yhtään hyväksyttävämpää kuin muuallakaan.
VastaaPoistaEutanasiassahan on kyse siitä, että yksilö voi päättää oman elämänsä avustetusti oman harkintansa mukaan, kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät. Ei siitä, että päätettäisiin jonkun ihmisen oman tahdon vastaisesta lopettamisesta.
Edellä mainitun parikymppisen hollantilaisnaisen tapauksesta olen samaa mieltä, että reunaehtojen täyttyminen on kyseenalaista, ja tässä mielessä kannattaisi arvioida arvioivaa virkamiestä itseään.
Mutta taas toisaalta kyseinen hollantilaisnainen oli täysivaltainen aikuinen; Ihminen, joka sai äänestää vaaleissa, joka sai lautamiehenä tuomita muita ihmisiä rangaistuksiin, ihminen joka sai oman tahtonsa mukaan lisääntyä. Hän oli myöskin ihminen, joka olisi voinut harkitusti ajaa autolla vastaantulevan lapsiperheen tila-auton kanssa nokkakolarin tai hankkia luvallisen aseen jolla päättää omat päivänsä.
Hän olisi voinut myös tehdä jonkun tökerön itsemurhayrityksen jonka johdosta olisi jäänyt henkiin joko pahasti vammautuneena tai vegetatiivisessa tilassa.
Mutta hänelläkö ei siis pitäisi olla oikeutta tehdä voimassa olevan lain sallimaa päätöstä oman elämänsä päättämisestä, ammattilaisen avustuksella?
Slippery slope ei ole argumentaatiovirhe siinä mielessä että se on myös aivan validi argumentti, jos sen todisteeksi on antaa jotain, kuten esimerkiksi hollantilaistytön tapaus:
Poistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Slippery_slope#Non-fallacious_usage
Ongelmana tässä on ihmisten turtuminen. Elokuvaväkivalta, joka olisi saanut 1970-luvun ihmiset juoksemaan kauhuissaan elokuvateattereista, on nykypäivänä kevyttä viihdettä. Koulukiusaaminen pahenee päivä päivältä koska kiusaajat itse turtuvat kiusaamiseensa, ja teot voivat vähitellen hivuttamalla raaistua aivan järjettömyyksiin.
Ihmisten yhteiskunnallisessa murhaamisessa on yksi iso askel: siihen ryhtyminen. Ei ole väliä mitkä perusteet sille ovat. Tämän jälkeen kaikki myöhemmät askeleet ovat lähinnä makuasioita.
Hollantilaiset päättivät että masentunut mutta terve 20-vuotias tyttö voidaan "armo"murhata, kun hän niin haluaa.
Onko pahempaa armomurhata psykoottinen mielisairaalapotilas, joka on vaarallinen sekä itselleen että muille? Hänen suostumustaan ei ehkä yksiselitteisesti saada, mutta ehkei hän ole siinä tilassa että edes tajuaisi mitä tapahtuu.
Seuraava askel voisi olla vaikkapa pitkästyneiden, dementoituneiden, ja dementiassaan ahdistuneiden ja pelokkaiden vanhusten armomurhaaminen. Kyllähän minäkin mummoani tapaamassa käydessäni mietin että olisikohan se kuolema sittenkin armollisempi.
Ja kun käsite takuulla laajenee vähitellen, niin onko se niin uskomatonta ajatella että eräänä päivänä eutanasiajonossa voisi olla puolitajuttomaksi lääkitty Ilja Janitskin, joka päätetään armomurhata valtion hänelle asettaman holhoojan pyynnöstä, itsensä ja yhteiskunnan kärsimysten säästämiseksi?
Eihän noita tapauksia tulla missään tapauksessa perustelemaan "hei, me tapetaan tuo koska me ei tykätä siitä!" -tyylillä. Aina mukana on potilaan itsensä etu, kärsimyksen välttäminen jne.
-T
Kaltevan pinnan argumentti saattaa tosiaan olla virhe, mutta virhe on myös väittää, että se kaikissa tapauksissa olisi argumentointivirhe. Todellisuudessa tapahtumaketjua ei useinkaan voi päättelemällä etukäteen ennustaa. Sen sijaan on järkevää miettiä, onko kengänpohjissa niin paljon kitkaa, että holtiton liukuminen estyy.
VastaaPoistaToinen professori
Hesari on tunnetusti Vihreiden ja osin vasemiston äänitorvi. Hyvin harvoin on mitään kriittistä näiden puolueiden politiikasta sanottavaa. Samanlaisia mielipidettä ohjaavaa uutisointia, kuten ruuhkamaksuista. Hesari sai niillekin suuren kannatuksen vaikka vastustus oli suurempi kuin kannatus. Hienoa Vihreää politiikkaa, mutta ei journalismia. Merkillepantavaa oli lauantaiaamun Esko Ahon haastattelu, jossa peräänkuulutti medialta pyrkimystä totuuteen. Siis median politikoinnin on jo huomanut muutkin.
VastaaPoistaEi median mielipidevaikuttaminen ole ollut poliitikoille koskaan epäselvää. Ongelmana on pikemminkin ollut se, etteivät demokratiassa toimivat aktiivipoliitikot ole voineet nostaa asiaa tikun nokkaan, koska viime kädessä medialla on aina viimeinen sana ja siten valta tuhota sitä arvostelevat poliitikot.
PoistaTähän on viime vuosina tuonut pientä muutosta sosiaalisen median voima. Mikä myös selittää median voimakkaat ristiretket sitä vastaan "vihapuheineen", "valemedioineen" ja "vastuullisuuksineen".
Jaha. Siihen ei mennytkään sitten yhtään niin pitkään kuin kuvittelin.
VastaaPoistaEli hollantilainen lääkäri "armomurhasi" dementoituneen potilaan, joka taisteli ikävästi murhaamistaan vastaan jopa niin kovasti, että naisen omaisten piti pitää häntä aloillaan.
http://www.dailymail.co.uk/news/article-4166098/Female-Dutch-doctor-drugged-patient-s-coffee.html
Tämä sitten Suomeenkin.
-T