Mohamed Abdukadir Alin vaalivilppiepäilystä

Ruotsin vaalit näyttävän saavan mielenkiintoisen jälkinäytöksen. Syyttäjä nimittäin epäilee jaetun äänestyslippuja, joihin oli rastitettu jo ennalta somalitaustainen vasemmistopoliitikko Mohamed Abdukadir Alin nimi.

Kyseessä on henkilö, jota ruotsalaisviranomaiset luonnehtivat pari vuotta sitten kirjaamalla, ettei hän "täyttänyt kunniallisen elämäntavan vaatimusta”. Ja nyt mies on – mahdollisen vaalivilpin kautta – valittu Ruotsin valtiopäiville kansanedustajaksi. 

Toki Ali on kiistanyt tietävänsä mitään nimensä sisältävistä äänestyslipuista. Tämä tapahtui tekstiviestillä asiasta kertoneelle toimittajalle. Sen mukaan "En ole tehnyt sitä. Tiedän lain. Olen saanut luottamusta jokaisessa Taalainmaan piirissä. En voisi tehdä niin vakavaa rikosta Ruotsin lakia vastaan."

* * *

Tapauksesta nousi mieleeni kolme ajatusta. Ensimmäinen on kysymys siitä, että yllättyikö joku vaalivilpistä epäillyn henkilön sukujuurista. 

Toinen puolestaan panee pohtimaan sitä, kuinka ruotsalainen yhteiskunta on muuttunut viime aikoina. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että epäillyn vaalivilpin tekijä oli uusruotsalainen, vaan hänen elämäntavastaan aiemmin tehdyn luonnehdinnan sisältöä, joka ei estänyt miehen valintaa. 

Tähän liittyen mieleeni nousi – kolmantena asiana – epäily siitä, että mahtaisiko Alin menestyksen taustalla olla niin sanottujen "ruotsalaismiesten" johtama järjestäytynyt rikollisuus, joka epäilemättä haluaa omia edustajiaan vaikuttamaan parlamenttiin. Ja olisi järjestänyt siitä syystä puheena olevalle ei-kunniallisen elämäntavan omaavalle miehelle läpimenoon riittävän äänimäärän.

Hyvä kuitenkin, että ruotsalaisviranomaiset tutkivat tapausta ja saavat selville mitä saavat. Toivon mukaan myös meidät suomalaiset pidetään tietoisina asian tulevista käänteistä. Eivätkä täkäläiset "espoolaismiehet" saisi päähänsä pyrkiä vastaavanlaiseen yritykseen oman parlamentaarikkonsa saamiseksi osaksi suomalaisen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimit ratkaisivat Ruotsin vaalit
Somalit osoittivat EU:n suunnittelemien palautuskeskusten tarpeellisuuden
Ruotsin vaaleissa meno oli kuin kehitysmaassa

Hamtramck: väestön vaihtumisen koelaboratorio

Detroitin ympäröimä Hamtramck on Amerikan ensimmäinen muslimienemmistöinen kaupunki, vaikka vielä vuonna 1970 puolalaiset muodostivat lähes 90 % sen väestöstä. Toisin sanoen Hamtramck on esimerkki eurooppalaisperäisen väestön vaihtumisesta kristityistä muslimeihin.

Tämä etnis-uskonnollinen muutos ei ole tapahtunut ilman näkyviä seurauksia. Sellainen on esimerkiksi kaupungin pelkästään muslimimiehistä koostuvan valtuuston päätös nimetä Holbrook Avenue – yksi Hamtramckin pääväylistä – uudelleen Palestine Avenueksi 

Samalla kaupungin katukuva on muuttunut. Naiset eivät enää kulje kaduilla minihameissa tai hiukset vapaana vaan ovat verhoutuneet päästä varpaisiin mustiin niqabeihin. Myös liikkeiden kyltit on kirjoitettu uusväestön kotimaissa käytetyillä kirjaimilla ja koulut ovat korvanneet pääsiäisloman ramadanin päättymisen aikaan pidettävällä vapaalla. Ja äänimaailmaan on tietenkin ilmaantunut useita kertoja päivässä kajahtava islamilainen rukouskutsu.

Myös alkoholin käyttö on kielletty, mutta eläinten uskonnollisin menoin tapahtuva teurastaminen kotioloissa on sallittu. Ja mikä suomalaistenkin seksuaalivähemmistöjen parissa kannattaa panna merkille: pelkistä muslimimiehistä koostuva valtuusto on kieltänyt pride-lipun julkisen käyttämisen. 

* * *

Nähtäväksi siis jää, onko Hamtramck esimerkki länsimaiden – siis myös maahanmuuttajia auliisti vastaanottavan Euroopan – tulevaisuudesta vai ainoastaan uusamerikkalainen kuriositeetti. Mutta oli se sitten kumpaa tahansa, on ihmisten syytä olla tietoisia siellä tapahtuneista muutoksista – aivan erityisesti silloin, kun he kannattavat liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomessa Hamtramckin kaltaiseen tulevaisuuteen on mahdollisuus ottaa kantaa seuraavan kerran ensi kevään eduskuntavaaleissa. Onhan meillä silloin tarjolla sekä ehdokkaita että puolueita, joiden ajama maahanmuuttopolitiikka johtaa ennemmin tai myöhemmin nykyhamtramckilaiseen elämänmenoon, mutta myös sellaista tulevaisuutta vastustavia poliittisia liikkeitä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaajien ja murhaajien maasta karkottaminen on äänestäjien käsissä
Allah lähetti idiootin puukottamaan naisia
SDP:llä on veret seisauttava kannatus lähi-itäläisten ja pohjoisafrikkalaisten parissa

Perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka valtaa alaa: ensin SDP ja nyt Kokoomus

Vaalien lähestyessä näyttää siltä, että Perussuomalaisten jo pitkään harjoittama maahanmuuttopolitiikka saa kannatusta yhä laajemmin myös muiden puolueiden parissa. Muistamme äskettäiset SDP:n linjaukset ja nyt on avautunut myös Kokoomuksen Antti Häkkänen. 

Hänen mukaansa "Suomen ikääntyvä väestö tarvitsee lisää työntekijöitä. Sen ei kuitenkaan pidä tapahtua sinisilmäisesti. Meidän pitää varmistaa, että kyse on yhteiskuntaa hyödyttävästä työnteosta. Jos esimerkiksi henkilö tekee hyvin vähän töitä ja elää muuten sosiaaliturvan varassa, järjestelmä ei toimi tarkoituksenmukaisesti."

Sekä edelleen, että "tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka tekevät töitä, hakevat töitä, kouluttautuvat, maksavat veroja ja osallistuvat yhteiskuntaan. Sen sijaan emme kannata sellaista maahanmuuttoa, jossa ihmiset tulevat maahan vailla realistisia mahdollisuuksia työllistyä ja päätyvät myöhemmin pysyvästi sosiaaliturvan varaan... Oikeistolaisessa maahanmuuttopolitiikassa korostuvat yksilön velvollisuudet."

* * *

Toki sekä SDP:n että Kokoomuksen linjaukset ovat edelleen heikommin jäsenneltyjä kuin Perussuomalaisten, mikä johtunee mielenmuutoksen äskettäisyydestä. Niinpä Häkkänenkin kertoi, että hän on "jo kymmenen vuotta korostanut, että maahan tulleiden vakaviin rikoksiin pitää suhtautua erittäin tiukasti. Mutta Suomi on oikeusvaltio. Ei voida toimia niin, että ihmisiä poistetaan maasta mielivaltaisesti ilman asianmukaista prosessia. Yhteiskunnan pitää perustua lakiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen, jotka selvittävät, mitä on tapahtunut ja kuka on syyllistynyt rikokseen."

Kommentti on sikäli outo, ettei kukaan valtakunnantason poliitikko ole vaatinutkaan ihmisten mielivaltaista karkottamista. Sen sijaan Joakim Vigelius (ps) esitti aiemmin tällä viikolla, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin automaattisesti Suomesta – oikeuden päätöksen jälkeen – eikä heille annettaisi enää mahdollisuutta vedota Maahanmuuttovirastoon välttyäkseen maasta poistamiselta. 

* * *

Nähtäväksi siis jää, miten SDP:n ja Kokoomuksen linjaukset vaikuttavat suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ensi vuoden vaalien jälkeen. Ovatko nyt kuulleet puheet pelkkää vaaliretoriikkaa, vai ovatko niiden uudet linjaukset todellisia? 

Jonkinlainen muutos on kuitenkin joka tapauksessa tapahtunut, sillä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) totesi aiemmin kesällä, että hänen parin vuosikymmenen takaisissa – tuolloin radikaaleina pidetyissä blogimerkinnöissä – "puhutaan itsestäänselvyyksistä", koska "yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt. Ne asiat eivät todellakaan olleet siinä vaiheessa itsestäänselviä, ainakaan yleisen tai julkisen keskustelun näkökulmasta."

Toivottavasti tämä kaikki tarkoittaa sitä, että suomalainen maahanmuuttopolitiikkaan tällä hallituskaudella tullut muutos jää pysyväksi, ja sen yhteiskunnan kannalta haitallisia käytäntöjä karsitaan edelleen, eikä tällä hallituskaudella korjattuja järjettömyyksiä edes harkita palautettaviksi. Äänestäjän kannalta on toki selvää, että varminta on edelleen äänestää sitä puoluetta, joka on saanut aikaan edellä kuvaamani laajenevan yhteiskuntapoliittisen muutoksen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaajien ja murhaajien maasta karkottaminen on äänestäjien käsissä
Vaikeuksien kautta voittoon sekä urheilussa että suomalaisessa yhteiskunnassa
Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä

Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä

Kuten arvoisa lukijani tietää, on Eurooppa ollut nopeassa muutoksessa viimeistään vuodesta 2015 lähtien. Siksi on mielenkiintoista nähdä, miten tämä muutos näkyy mielipidekyselyissä. 

Tästä syystä päätin jakaa näin sunnuntaina muutaman kuvan eri maiden puoluekannatuskyselyiden kehityksestä. Kuvien lähteenä on Politico.eu-sivuston Poll of Polls.

* * * 

Aloitetaan Saksasta.

Kuvasta näkyy hyvin, kuinka vielä 20 vuotta sitten Saksan poliittista kenttää hallitsi kaksi suurta puoletta CDU/CSU ja SPD. Kuvaan ilmaantui vuonna 2013 uusi pieni maahanmuuttokriittinen puolue AfD, jonka kannatus on kuluneen noin 13 vuoden aikana noussut aaltoilleen nykyiseen noin 28 prosentin tasoon, mikä tekee siitä Euroopan suurimman talousalueen suurimman puolueen. 

Toinen oleellinen muutos on SPD:n perinteisen kannatuspotin jakaantuminen Vihreiden kesken. Juuri tällä hetkellä Vihreät on jopa suositumpi kuin vasemmiston vanha valtapuolue.

Seuraavaksi Ranska. 

Vuodesta 2017 alkavasta kuvasta näkyy maahanmuuttokriittisen Kansallisen liittouman nousu keskisuuresta puolueesta Ranskan suosituimmaksi poliittiseksi liikkeeksi. Kaksi muuta merkittävää kehityskulkua ovat olleet hajallaan olleen vasemmiston keskittyminen, mikä on tehnyt siitä maan toiseksi suurimman poliittisen liikkeen ja Emmanuel Macronin keskustalaisen puolueen kannatuksen vähittäinen haihtuminen.

Kolmanneksi vanha maailmanvalta eli Iso-Britannia.

Kuvasta näkyy, että siellä kaksi vanhaa valtapuoluetta ovat pitäneet pintansa pitkään, mutta sittemmin asetelma on muuttunut kolmen keskisuuren puolueen asetelmaksi. Juuri nyt kärjessä on Työväenpuolue, mutta Nigel Faragen johtama ja maahanmuuton ongelmista nousunsa saanut Reform UK -puolue sekä konservatiivit "hengittävät" aivan sen niskaan. Viime kuukausina vanhojen valtapuolueiden kannatus on kuitenkin ollut nousussa, kun taas Reform UK:n suunta näyttäisi saavuttaneen huippunsa viime vuoden puolella.

* * *

Kaiken kaikkiaan nämä puoluegallupit kertovat maahanmuuton valtavan suurista vaikutuksista läntisen Euroopan suurimpien läntisten valtioiden poliittiseen kenttään. Sama on tapahtunut myös Suomessa ja Ruotsissa – ja Italiaa hallitsee maahanmuuttokriittinen pääministeri Giorgia Meloni. Kun tähän lisätään se, ettei nykyaikaista kansainvaellusta kaivata myöskään Itä-Euroopan valtioihin, huomataan, että kyse on yleiseurooppalaisesta kansojen näkemyksestä.

Tämä näkemys kuitenkin näkyy varsin heikosti eurooppalaisessa politiikassa. Euroopan Unionin rajoja ei ole saatu suljetuksi, haitalliselle maahanmuutolle on edelleen olemassa avoin reitti eli niin sanottu turvapaikan hakemisoikeus. Ja lisäksi esiintyy spontaaneja laittoman maahanmuuton aaltoja, viimeksi Espanjan Ceutassa.

Nähtäväksi jää, vaikuttaako EU-kansalaisten näkemysten muuttuminen eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ja jos vaikuttaa, niin miten. 

Hylätäänkö natsi-Saksan hirmutekojen seurauksena syntynyt turvapaikkaoikeus liiallisen väärinkäytön takia? Lähtevätkö eurooppalaiset valtiot palauttamaan tehokkaasti rajojen yli viimeisten kymmenen vuoden aikana tulvineita ja niiden yhteiskuntiin sopeutumiseen haluttomia ihmisiä? Ja jopa näiden EU:ssa syntyneitä jälkeläisiä?

* * *

Meidän tavallisten kansalaisten kannalta oleellista on luoda Euroopan paremmalle tulevaisuudelle pohjaa äänestämällä vaaleissa sellaisia puolueita ja ehdokkaita, joiden kautta maanosamme väestö ja kulttuuri voivat säilyttää elinvoimansa. Edellä kuvaamani kehitys osoittaa, että monet eurooppalaiset ovat tämän myös ymmärtäneet, mutta myös sen, että kaikkien ymmärrys ei ole riittänyt.

Tulevaisuus on tietenkin arvaamaton, joten jääköön tämä merkintä yhdeksi välimerkiksi tämänhetkisestä tilanteesta. Ja samalla muistutukseksi kaikille teille – arvoisat lukijani – että viime kädessä jokainen yhteiskunta rakentuu juuri sellaiseksi, kuin siinä asuvat ihmiset haluavat. Ainakin silloin, kun näissä valtioissa elävät ihmiset ymmärtävät oman parhaansa ja käyttävät äänioikeuttaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
Britannian Ruandalaki viitoittaa koko Länsi-Euroopan tulevaisuuden

SDP kertoi kääntäneensä maahanmuutto- ja koulutuspoliittisen linjansa

Suomen sosialidemokraattinen puolue pääsi yllättämään pahemman kerran. Ja vieläpä positiivisesti. Ehkä. 

Eilisen uutisen mukaan SDP nimittäin haluaa kovennuksia järjestäytyneen rikollisryhmän osana tehtyihin rikoksiin, alaikäisen yllyttämiseen vakavaan rikokseen sekä toistuvaan vakavaan väkivalta- tai seksuaalirikollisuuteen. Tärkeimpänä demarit kuitenkin korostavat alueiden eriytymisen torjuntaa ja ennaltaehkäiseviä palveluita.

SDP linjasi myös, että maahanmuuttajien tulee sitoutua suomalaisen yhteiskunnan keskeisiin arvoihin ja toimintatapoihin sekä hylätä sellaiset lähtömaansa tavat, jotka eivät ole näiden kanssa yhteensopivia. Varapuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan demokratia, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ovat arvoja, joista demarit pitävät kiinni. Ja siksi he vaativat, että kaikkien täällä elävien täytyy noudattaa niitä.

Demarit vaativat Suomeen asettuneilta maahanmuuttajilta myös Suomen kielen oppimista. Tämän edistämiseksi he olisivat valmiita harkitsemaan maahanmuuttajien sosiaaliturvan sitomista kielen opiskeluun sekä maksuttomien tulkkauspalveluiden saatavuuden rajoittamista tietyn maassaoloajan jälkeen.

Koulupolitiikassaan puolue olisi valmis palaamaan kohti toimivaksi todistettuja perusteita, joissa korostuvat selkeät ja vakaat rakenteet, rauhallinen ympäristö, säännöt ja turvallinen aikuiskontakti. Eikä siinä kaikki, sillä demarit haluavat myös, että kouluilla tulee olla valmius palata eriytettyihin oppimisympäristöihin.

* * *

Ihan kuin olisin kuullut yhdeltä suomalaiselta puolueelta tällaisia linjauksia jo vuosia sitten. En nyt viitsi mainita miltä, mutta huomasin, että Tuppurainen kielsi demareiden ottavan askeleita juuri tällaisista linjauksista epäilemäni puolueen linjan suuntaan.

Tai sitten demarit vain juksasivat. Ovathan seuraavat vaalit vasta ensi huhtikuussa, joten tuskin he vielä päästelevät suustaan luikur... hrmhm... valhei... ei kun katteettom... siis rehellisiä  vaalivalh... kröhöm vaalipuheita. 

Hyvä kuitenkin, että demarit näin tunnustivat perussuomalaisten maahanmuutto- ja koulutuspolitiikan järkevyyden verrattuna vihervasemmiston perinteisiin linjauksiin. Näin siitä huolimatta, että he – mitä ilmeisimmin vaalitaktisista syistä – kielsivät tehneensä näin. 

* * *

Vaikka demareiden puheita tuskin kannattaa vielä ottaa tosissaan, tuo julkilausuma vaikuttaa sellaiselta, ettei hallitusyhteistyö Perussuomalaisten kanssa ole sittenkään – ainakaan ohjelmapoliittisista syistä – mahdotonta, vaan Riikka Purra (ps) voisi jatkaa ministerinä jopa demarivetoisessa hallituksessa. Tai päinvastoin: ehkäpä Perussuomalaisten kannatuksen nousu jatkuu seuraavien kahdeksan kuukauden ajan ja Antti Lindtman (sd) ryhtyy Riikka Purran ensimmäisen hallituksen valtiovarainministeriksi. 

Siis mikäli demaripuolue on vakavissaan maahanmuutto- ja koulutuspoliittisissa linjauksissaan. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle, vaan katsotaan ensin, miten puolue ja etenkin sen sisäisen opposition kärkinainen – Nasima Razmyar – noudattavat puheissaan ja teoissaan puolueensa uusia linjauksia. Vai noudattavatko lainkaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jussi Halla-aho muisteli menneitä
Jukka Kopra avasi pelin politiikan
SDP ja ostoskeskus Puhoksen huumekauppa

Tampereen uimahallit kumosivat vanhat valheet

Tänä aamuna minulla on hyviä uutisia. Nyt on nimittäin Suomessa – tai ainakin Pirkanmaalla – päästy wokelluksessa niin pitkälle, etteivät yleisiin uima-altaisiin hien mukana päätyneet mikrobien ravinteet (kuten typpiyhdisteet) ja/tai itse mikrobit ole enää haitallisia. 

Ei myöskään ole syytä epäillä, etteivätkö nämä uimavedessä ei-toivotut ainekset katoaisi suihkussa, vaikka uimahallin asiakkaalla olisikin uikkarit tai burkini päällään. Eikä sovi kuvitella, etteivätkö ihmiset riisuisi uima-asuaan saunan jälkeisen pesun ajaksi – jotta tulisi puhdasta jälkeä – ja pukisi sitä sitten takaisin ylleen ennen uima-altaaseen menoa. 

* * *

Niin se on, Eskoseni... ei kun arvoisa lukijani. Kuten meille on aiemminkin kerrottu, niin kaikki kulttuurit ovat yhtä hyviä. Eikä niitä siksi sovi arvostella. Sen sijaan on – Arja Alhon (sd) vanhaa viisautta lainatakseni – opeteltava uimaan. 

Siellä likavedess... ei kun uima-altaassa molskiessaan voi samalla hämmästellä, että vielä seitsemän vuotta sitten meille valehdeltiin, että "uimaveteen joutuu paljon hiuksia, karvoja, bakteereita, hiekkaa ja ihoa mikäli uimapukua ei riisuta ja peseydytä kunnolla". Enää ei valehdella – tai vaikka valehdeltaisiinkin vielä jossain perähikiällä, niin ei ainakaan monikulttuurisella Tampereella. 

Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tamperelaistyyppinen empatia johti Donald Trumpin valtaannousuun
Tieteellistä tietoa wokelluksesta
Janni Tikkanen, translaki ja luvallinen tirkistely

Jussi Halla-aho muisteli menneitä

Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan suuri nimi on epäilemättä Jussi Halla-aho (ps). Mainitsin itse hänen nimensä ensimmäistä kertaa perjantaina 7. toukokuuta vuonna 2010 todetessani, että "somalit ovat sopeutuneet huonosti lähes kaikkiin yhteiskuntiin, joihin he ovat muuttaneet suurina ryhminä. Tämän asian osoitti Jussi Halla-aho runsaaseen lähdemateriaaliin tukeutuen blogissaan jo vuonna 2008." 

Tämä tuli mieleeni siitä, että puhemies Halla-aho kertoi käyneensä viime aikoina läpi vanhaa blogiaan, jonka kirjoitukset ovat peräisin noin 20 vuoden takaa. Niitä katsellessaan hän oli huomannut tekstiensä tuntuneen primitiivisiltä, mutta käsitelleen asioita, joiden hän kokee nyt olevan itsestäänselviä. 

Positiivista oli, että – Halla-ahon mielestä – "nyt tuntuu siltä, että niissä puhutaan itsestäänselvyyksistä", sillä "on ehkä myönteinen merkki siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt. Ne asiat eivät todellakaan olleet siinä vaiheessa itsestäänselviä, ainakaan yleisen tai julkisen keskustelun näkökulmasta".

* * *

Puhemiehen innoittamana palasin itse omaan tekstiini vuodelta 2010. Hahmottelin siinä eri puolueiden maahanmuuttoasenteita, joten se toimii mainiona vertailukohtana siihen, miten asiat ovat muuttuneet kuudessatoista vuodessa. 

Tekstini mukaan "SDP:stä on puhuttu eniten, sillä se on lähtenyt ristiretkelle halpatyövoiman käyttöä ja sen aiheuttamia lieveilmiöitä vastaan. Sen sijaan puolueen suhtautuminen sekä korkeasti koulutetun työvoiman että humanitaarisen maahanmuuton eri muotoihin on ainakin jonkinasteisen usvan peitossa". 

Niinpä epäilin kuusitoista vuotta sitten demareiden ajelevan maahanmuuttopolitiikassaan kaksilla rattailla. Sittemmin puolue on huomannut maahanmuuttajien olevan heille erinomaisen suotuisa äänestäjäryhmä. Eikä siten ole ihme, että puolue haalii tuleviin eduskuntavaaleihin runsaasti uussuomalaisia ehdokkaita – eikä siinä hurmoksessa paina kantasuomalaisen duunarin tulevaisuus ja työpaikat millin vertaa.

* * *

Kokoomuksesta totesin, että siitä "voisikin todeta, että selvemmin kuin mikään muu puolue se ajelee häpeämättömän röyhkeästi älyllisen epärehellisyyden kaksilla rattailla". Keskustan taas väitin olevan "maahanmuuttoasioissa ikään kuin kokoomuksen väljähtäneempi versio".

Nämä määritelmät näyttäisivät pätevän edelleen, joskin etenkin Kokoomuksen politiikka lienee nykyisin jakaantunut selkeämmin kuin kuusitoista vuotta sitten selkeään maahanmuuttokriittiseen ja kritiikittömämpään vähemmistöön, joiden välillä puolueen nykyjohto eli enemmistö tasapainoilee. 

* * *

Totesin myös, että "Vihreät, RKP ja vasemmistoliitto muodostavat oman äärijoukkonsa. Ne eivät juurikaan näe ongelmia minkäänlaisessa maahanmuutossa. Tai jos ongelmia on, ne ovat ratkaistavissa maahanmuuttajien kotoutumisrahoitusta lisäämällä."

Tässä en ikävä kyllä näe minkäänlaista muutosta – en edes RKP:n osalta – viimeisten kuudentoista vuoden aikana. Nämä puolueet ovat edelleen valmiit pitämään Suomen rajat avoimena ja toivottamaan tervetulleiksi kaikki maahanpyrkijät akateemisista oppineista lukutaidottomiin kehitysmaalaisiin. 

* * *

Kristilliset ja etenkin Perussuomalaiset erosivat muusta kuudentoista vuoden takaisesta puoluekentästä. Toin tämän esiin toteamalla, että "suomalaisen maahanmuuttopolitiikan varsinaista kritiikkiä löytyy sitten kristillisistä ja etenkin perussuomalaisista". 

Ensin mainittua "näyttäisi hirvittävän etenkin islamilaisen uskonnon rantautuminen Suomeen". Jälkimmäiset "taas näyttäisivät olevan huolissaan sekä ulkomaisen halpatyövoiman että humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksista". 

Totesin tuolloin myös, että "ilmeisesti Halla-ahon vaikutuksesta" Perussuomalaisten "asenne on selvästi selkeämpi ja analyyttisempi kuin muiden puolueiden: koulutettu tai muuten Suomen lakien mukaisesti työllistyvä maahanmuuttaja on tervetullut, mutta hänen laittomasti maahan saapuva tai veronmaksajalle kuluja tuottava kollegansa ei."

* * *

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei Kristillisten tai Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikassa ole nähtävissä suurta muutosta. Sen sijaan Kokoomuksen ja Keskustan linjat ovat jossain määrin järkevöityneet takavuosista, kun taas etenkin laitavasemmistossa ollaan edelleen valmiita tukemaan täysin rinnoin suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin muuttamista monikulttuuriseksi helvetiksi. 

Oleellisin muutos koskee kuitenkin maan suosituinta puoluetta eli Suomen sosialidemokraatteja, jotka ovat liittyneet laitavasemmiston rintamaan opportunistisista syistä. Siksi seuraavien puolentoista vuosikymmenen aikana tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata, miten puolueen jäsen- ja äänestäjäkunta muuttuvat.

* * *

Maahanmuuttoon liittyvä poliittinen keskustelu on kiistatta kehittynyt positiiviseen suuntaan. Näin siitä huolimatta, että myös siinä viljellään edelleen puolitotuuksia ja salaillaan ajoittain maahanmuuton ongelmia. Kuitenkin myös kriittiset äänet pääsevät takavuosia paremmin esille myös valtamedioissa. 

Tähän lienee viitannut myös Jussi Halla-aho todetessaan, että "silloin kun perussuomalaiset alkoivat puhua maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä ongelmista, meidät leimattiin rasisteiksi ja fasisteiksi ja äärioikeistoksi, vaikka ne ajatukset, joita me silloin esitimme, ovat aivan samanlaisia kuin ne, jotka tänä päivänä ovat jossain määrin valtavirtaa."

Toivoa sopii, että nämä ajatukset muodostavat perustan sille maahanmuuttopolitiikalle, jota maassamme harjoitetaan tulevina vuosikymmeninä. Ja vältämme siten sellaiset ilmiöt, jotka ovat tulleet tutuiksi monissa maahanmuuttoasioiden suhteen "edistyksellisemmissä" Euroopan maissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jussi Halla-aho muistutti arvojemme ja sananvapauden tärkeydestä
Puolueiden maahanmuuttoasenteista
Pyhittääkö tarkoitus epärehelliset keinot?

Hyvältä näyttää, mutta näyttäköön

Huomasin vasta nyt Tilastokeskuksen tiedotteen, jonka mukaan Suomen kansantalouden "kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen vuoden 2026 tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt kasvoi 1,3 % vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä. Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen työpäiväkorjattuna 0,1 % vuodentakaisesta. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan laskeneen 0,1 % vastaavasta vuodentakaisesta neljänneksestä."

Saman päivän toinen tiedote puolestaan kertoi, että "kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 maaliskuussa 4,9 % vuoden takaisesta. Koko kaupan työpäiväkorjattu myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, nousi 3,6 %."

Kolmas – edelleen samana päivänä julkaistu – tiedote totesi samansuuntaisesti, että "palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto nousi vuoden 2026 maaliskuussa 5,4 % vuoden 2025 maaliskuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, nousi vastaavasti 3,5 %. Vuoden 2026 helmikuussa liikevaihto kasvoi 4,3 % ja volyymi 3,2 %. 

* * *

Näyttää siis hyvältä, mutta näyttäköön. Näin siitä huolimatta, ettei tämä mitä ilmeisimmin olekaan mieluinen uutinen talouselämämme vaikeuksien varaan ensi vuoden vaalikampanjaansa rakentavalle nykyiselle SDP-johtoiselle oppositiolle.  

Kaikille muille suomalaisille talouden kääntyminen sen sijaan on tietenkin hyvä uutinen. Eikä ainakaan hallituspuolueiden piirissä ole pantu pahaksi uutista, jonka mukaan Meyerin Turun telakka ilmoitti kahden jättimäisen risteilijäaluksen tilausvahvistuksesta. 

Puhumattakaan Koneen aikomuksesta nousta maailman suurimmaksi hissiyhtiöksi. Tai Nokian vuoden ensimmäisen neljännesvuoden vertailukelpoisen liikevoiton lähes käsittämättömästä 54 prosentin lukemasta ja AI- ja pilvimyynnin peräti 49 prosentin kasvusta. 

* * *

Ei kuitenkaan pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ei sen enempää Suomen talouden pysyvästä käänteestä kuin maan poliittisen tilanteen muutoksestakaan. 

Siitä huolimatta on todettava, että edelle kirjaamani talousluvut ovat viime vuosiin verrattuna aivan poikkeuksellisia. Ja siksi jään ainakin itse odottamaan – niin sanotusti kieli pitkällä – mitä Tilastokeskuksetn seuraavat talousraportit ja pörssiyhtiöiden toisen neljänneksen tulokset kertovat. 

Ja ennen kaikkea, näkyykö tämä muutos jollain tavalla tulevien poliittisten mielipidemittausten tuloksissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskunnallisen keskustelun sävy
Himoverotus huolettaa suomalaisia
Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Seksuaaliturvallisuus Ruotsin ja Suomen tilastojen valossa

Ruotsissa on julkaistu tuoreita tilastotietoja rikollisuudesta. Niiden mukaan vuonna 2025 ilmoitettujen seksuaalirikosten kokonaismäärä oli 27 117. Se tarkoittaa viiden prosentin kasvua verrattuna edelliseen vuoteen 2024. 

Ilmoitettujen raiskausrikosten määrä oli 10 014. Se tarkoittaa kahden prosentin laskua suhteessa edelliseen vuoteen, mikä pantakoon merkille positiivisena asiana. 

Suomessa ilmoitettiin vuonna 2024 vajaat 9 100 seksuaalirikosta, joista 1900 raiskauksia. Tämä tarkoittaa, että Ruotsissa oli tilastotietojen mukaan – väkilukuun (Suomi, Ruotsi) suhteutettuna – vuonna 2025 noin 57 prosenttia enemmän ilmoitettuja seksuaalirikoksia kuin Suomessa edellisenä vuonna. Raiskauksia Ruotsissa oli puolestaan noin 78 prosenttia enemmän kuin täällä entisen suurvallan historiallisessa itäosassa.

Luvut puhukoon puolestaan. Ja arvoisa lukija tehköön omat johtopäätöksensä suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan eroista seksuaalisen turvallisuuden suhteen. Sekä niiden mahdollisista syistä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste seuraavasta eurooppalaisesta sisällissodasta
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Sitä saa, mitä tilaa

29-vuotias afgaani ammuskeli

Tämän aamun uutisvirta tiesi kertoa, että vuonna 2021 maahan muuttanut 29-vuotias afgaani on ampunut kahta amerikkalaisen kansalliskaartin jäsentä. Tapahtumapaikkana on USA:n pääkaupunki Washington – ja vieläpä aivan valkoisen talon lähistöllä. 

Presidentti Donald Trump on kutsunut tapausta terroriteoksi ja sen tekijää eläimeksi. Lisäksi hän on uhonnut, että afgaani maksaa teostaan hyvin kovan hinnan. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, mihin rikostutkinta aikanaan päätyy ampumistapauksen suhteen. Yleisesti ottaen on kuitenkin jo nyt selvää, että tapaus on liitettävissä osaksi sitä problematiikkaa, joka liittyy islaminuskoisten kehitysmaalaisten kansainvaellukseen läntisiin demokratioihin. 

Yhtä lailla on varmaa, ettei tämä tapaus keskeytä niin sanottua humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa, vaan se jatkuu entiseen tapaan. Ja sen seurauksena länsimainen kulttuuripiiri muuttaa vähitellen luonnettaan entistä polarisoituneemmaksi yhteiskunnaksi, jossa väestön etniskulttuurinen luonne poikkeaa oleellisesti siitä, mitä se oli ennen vuosituhannen vaihdetta.

Tosin tässä yhteydessä on huomattava, että kyse on viime kädessä poliittisten päätösten seurauksista. Ja siten edellä kuvaamani kehitys ei ole mikään luonnonlaki, vaan pikemminkin länsimaisten ihmisten oma valinta. Ja sellaisena se – ja sen lopputulos – on myös muutettavissa, mikäli niin tahdotaan.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset
Iso-Britannniassa puukottajat julistivat jumalansa suuruutta. Korjaus: eivät ilmeisesti sittenkään julistaneet.
Terrorismi vetoaa suomalaisiin

Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan suomalaisten syntyvyys oli viime vuoden lokakuusta tämän vuoden syyskuuhun hiukan korkeampi kuin vuotta aiemmin. Silloin maahamme syntyi 1,25 lasta yhtä naista kohden ja tänä vuonna 1,28. Ero ei siten ole kovinkaan oleellinen, vaan maamme väestö on edelleen supistumassa.

Tiedotteen mielenkiintoisinta antia oli yliaktuaari Juhana Nordbergin kommentti, jonka mukaan "syntyvyys on noussut tänä vuonna vain suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä, vieraskielisillä sen sijaan ei näy muutosta. Kun katsotaan viimeistä 12 kuukautta, suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,46."

Näyttää siis siltä, ettei Suomen väestö ole tänäkään vuonna uusiutumassa luonnollista tietä. Päinvastoin, etenkin suomenkielisen väestön suhteellinen osuus maan asukkaista on suorastaan romahtamassa tulevina vuosikymmeninä.

* * *

Saman tiedotteen mukaan myös maahanmuutossa on tapahtunut muutosta. Yliaktuaari Joonas Toivolan mukaan "maahanmuutto on laskenut, mutta on edelleen korkealla tasolla. Maahanmuuttojen määrä on tammi-syyskuun aikana tilastohistorian kolmanneksi korkein ennätysvuoden 2023 ja viime vuoden jälkeen." 

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttoja oli yhteensä 38 133. Se tarkoittaa, että tulijoiden määrä oli noin 0,59 prosenttia maamme koko väestön koosta.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin paha, kuin yliaktuaari Toivolan lausunnosta voisi päätellä, sillä suurin maahanmuuttajaryhmä oli ukrainalaiset, joiden jälkeen eniten oli Suomen kansalaisten maahanmuuttoja, joita seurasivat Filippiinien, Intian ja Sri Lankan kansalaiset. Kuten arvoisa lukijani havaitsee, tulijoiden kärkijoukosta puuttuvat niin sanotut suuret pakolaismaat, joiden aiheuttamat ongelmat ovat hyvin tunnettuja.  

Siitä huolimatta nyt julkaistun tilastotiedotteen perusteella Suomen väestön etninen rakenne on muuttumassa kohtuullisen nopeasti ja sen myötä myös yhteiskuntaamme tulee epäilemättä uusia piirteitä. Nähtäväksi kuitenkin jää minkälaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomessa on noin 150 000 muslimia ja 19 000 afrikkalaista, entä sitten?
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi
Fertiliteettitilastot ja maahanmuuton tarve

Suomessa on noin 150 000 muslimia ja 19 000 afrikkalaista, entä sitten?

Palaan vielä Teemu Keskisarjan paljon huomiota herättäneeseen esiintymiseen A-studiossa. Tarkemmin ottaen hänen kommenttiinsa, jonka mukaan "Väestönvaihto on ruma v-sana, mutta tosi. Yhden sukupolven saatossa yli kuusisataatuhatta ulkolaista Suomeen. Heitä on jo kaksi kertaa enemmän kuin suomenruotsalaisia."

Tähän kommenttiin puuttui Ilta-Sanomissa tilastoihin perehtynyt valtiotieteen tohtori, Timo Aro. Hän huomautti, että suurin osa Suomen ulkomaalaisista on peräisin Euroopasta, joten hän katsoi Keskisarjan kommentin olleen irrallaan kokonaiskuvasta. 

Aro ei kuitenkaan tarkentanut muiden väestöryhmien määriä, joten kaivelin ne aikani kuluksi Tilastokeskuksen nettisivulta esille. Sain sieltä selville, että vieraskielisten määrä vuonna 2024 oli 610 148 henkilöä. Siis yli kaksinkertaisesti verrattuna ruotsinkielisiin, joita oli 285 360. Toisin sanoen Keskisarjan väite piti sinänsä paikkansa, kuten Aro totesi. 

* * *

Itseäni kiinnosti kuitenkin kaikkia vieraskielisiä enemmän sellaisten ihmisten määrä, jotka olisivat peräisin islamilaisista tai afrikkalaisista maista, joita ymmärsin Keskisarjan tarkoittaneen kommentillaan, jonka mukaan "pidot eivät parane väkeä vaihtamalla, pikemminkin päinvastoin". Siksi selvitin Suomessa oleskelevien ja tällaiseen viittaavia kieliä puhuvien ihmisten määrät (katso myös aiempi kirjoitukseni, johon kokosin maahan tänä vuonna muuttaneiden määriä kansalaisuuden mukaan). 

Lähdin siitä oletuksesta, että muslimitaustaisten ihmisten määrä vastaisi arabian, bengalin, farsin, kurdin, pastun/afgaanin, somalin, tadzikin, tsetseenin, turkin, turkmeenin, uiguurin, urdun ja uzbekin puhujien yhteenlaskettua määrää. Se on 150 309 ihmistä.

Tämän jälkeen laskin afrikkalaisten ihmisten määrän, jonka oletin vastaavan afarin, akan, amharan, bambaran, ewen, fulanin, gandan, hausan, igbon/ibon, joruban, katanganluban/luban, kongon/kikongon, lingalan, malagasin, ndongan, njandzan/tsatsewan/tsewan, oromon, pohjoisdebelen, ruandan, rundin, sangon, sonan, swahilin, tingrinjan tswanan, twin, wolofin ja zulun puhujien yhteenlaskettua määrää. Se on 18 764 ihmistä, mikä - sivumennen sanottuna - oli itselleni yllättävän pieni määrä. 

Tämän jälkeen laskin edellä kertomani muslimien ja afrikkalaisten määrät yhteen, jolloin sain Keskisarjan ilmeisesti tarkoittamien ongelmallisten ihmisten määräksi 169 073 henkeä. Se ei siis ole likimainkaan 600 000 ihmistä, mutta kuitenkin varsin suuri joukko eli enemmän kuin koko Jyväskylän väkiluku, mutta kuitenkin vähemmän kuin Turussa on asukkaita.

Vertailuksi voidaan ottaa myös esimerkiksi Suomessa elävien ukrainaa tai venäjää äidinkielenään puhuvien ihmisten määrä. Ensin mainittuja on 38 850 henkilöä ja jälkimmäisiä 102 487 ihmistä. Siten näistä keskenään sotivista valtioista on Suomeen asettunut yhteenlaskettunakin vähemmän ihmisiä kuin täällä on islamilaisista taustoista maahamme saapuneita - puhumattakaan siitä, että muslimien määrään lisättäisiin vielä afrikkalaisetkin. 

* * *

Lopuksi todettakoon, ettei meidän muslimiväestömme ole eurooppalaisessa vertailussa kovin suuri, sillä 150 309 ihmistä on vain noin 2,7 prosenttia 5 637 000 suomalaisesta. Vertailun vuoksi todettakoon, että suurin muslimipopulaatio on Venäjällä tai Ranskassa, joissa heitä on noin kymmenen prosenttia koko väestöstä.

Toisaalta omien muslimiensa kanssa suuria vaikeuksia kohdanneessa Iso-Britanniassa muslimien määrä on vain noin neljä prosenttia eikä niin ikään islamin lieveilmiöiden takia politiikkaansakin muuttamaan joutuneiden Saksan tai Hollanninkaan väestöstä ole muhamettilaisia kuin reilut viisi prosenttia. Tavallaan olemme siis noin puolitiessä sillä tiellä, jonka Keskisarja kertoi muuttavan suomalaiset pidot "kehitysmaalaiseksi, sikalaksi ja verilöylyksi" - mikäli tulkitsemme hänen tarkoittaneen jotain sellaista, mitä on tapahtunut Saksassa tai Hollannissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Petteri Orpo moraaliposeerasi

Hallituksen ykkösmies Petteri Orpo (kok) sanoi pääministerin haastattelutunilla, että "hallitusohjelmaneuvotteluissa linjattiin selkeästi pakolaiskiintiön kooste ja sitä ei muuteta". Toisin sanoen hän kertoi yksiselitteisesti panevansa kiintiöpakolaiset suomalaisten edelle juuri nyt, kun julkisista menoista etsitään säästökohteita, joista osa iskee hyvinkin voimakkaasti kansamme vähävaraisimpiin henkilöihin. 

Tämä oli sellainen viesti, jonka olisin erityisen mielelläni halunnut olla kuulematta pääministeriltä. 

Eikä siinä kaikki, sillä hän ilmoitti myös harkitsevansa sairaalahoitoa tarvitsevien palestiinalaisten lasten tuomista hoitoon Suomeen. Näin siitä huolimatta, että Suomen Punaisen Ristin Marko Korhonen totesi mahdollisten potilasmäärien olevan niin pieniä, ettei niillä olisi merkitystä Gazan terveystilanteeseen. Sen sijaan oleellista olisi potilaiden hoitomahdollisuuksien parantaminen kriisialueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Tästä syystä - etenkään jälkimmäistä - pääministerin kannanottoa ei voi pitää minään muuna kuin niin sanottuna moraaliposeerauksena. Ja vieläpä erityisen huonona sellaisena, koska hän samassa tilaisuudessa ilmoitti, ettei hallitusohjelmaa voi muuttaa ensin mainitun asian takia, mutta - hänen mukaansa - näin olisi mahdollista kuitenkin toimia jälkimmäisessä tapauksessa. 

Toivon mukaan Orpo itsekin huomaa puheidensa ongelmallisuuden ja pyrkii jatkossa loogisesti kestävään politiikkaan. Sekä säästämään julkisista menoista siten, että etusijalla ovat suomalaisten tarpeet hänen omien moraaliposeeraushaaveidensa sijaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittinen peli
Palestiinan tunnustamiskysymys on myrkkyä Kokoomukselle
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Isojen kaupunkien väestökehityksen korrelaatio työllisyys- ja työttömyyasteen muutokseen on korkea

Professori Matti Viren julkaisi sosiaalisessa mediassa pysäyttävän kuvaparin, jonka kopioin tähän alle. 

Ylemmässä kuvassa näkyy miten suomalaisissa yli 20 000 asukkaan kunnissa työllisyysaste on muuttunut ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvaessa vuodesta 1990 vuoteen 2023. Sen mukaan maahanmuuttajien kasvun ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on -0,78. 

Alemmassa kuvassa on puolestaan esitetty työttömyysasteen kehitys suhteessa maahanmuuttajien määrän kasvuun. Sen mukaan maahanmuuttajien ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on 0.62.

Korrelaatio ei sinänsä tarkoita syy-seuraussuhdetta, mutta se osoittaa jonkinlaisen yhteyden. Onko se suora vai tyyppiä "jäätelönsyönti ja hukkumiskuolemat" jää kuitenkin avoimeksi, mutta vaatii selityksen. 

Sen professori arvelee löytyvän siitä, että maahanmuuttajien työllisyysaste on 20 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä ja työttömyysaste kolminkertainen. Se jää kuitenkin avoimeksi, mistä syystä asia on näin.

Toisin sanoen Viren ei ota kantaa siihen, että ovatko korrelaatioiden perimmäisenä syynä esimerkiksi maahanmuuttajien heikot työelämävalmiudet, osaamattomuus tai synnynnäinen tyhmyys vai kenties kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistamat ennakkoluulot tai syrjintä. 

Selvää kuitenkin on, että nämä syyt pitäisi selvittää objektiivisen tutkimuksen kautta. Ja käyttää sellaisen tuloksia yhtenä keskeisenä maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon perusteena.

Päivän aiempi merkintä:
Kolmesta espoolaistapauksesta

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia? 
Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Euroopan Unioni on vuosien mittaan rakentanut sellaisen byrokratiakoneiston, että alueen taloudellinen kehitys on jäänyt pahasti muun maailman jalkoihin. Tämä huomio ei ole millään tavalla uusi, mutta nyt siihen on lopultakin herätty ja sen seurauksena EU-komissio aloitti oman yrityksensä sääntelyn keventämiseksi tällä viikolla. 

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jokainen uusi byrokratiaa lisäävä uudistus on tehty hyvässä tarkoituksessa ja sellaisen uskon ajamana, että muutos tekisi maailmasta hiukan aiempaa paremman. Eikä hallintovallan kasvu siitä syystä johdu pahoista aikeista, vaan ymmärtämättömyydestä tai suoranaisesta tyhmyydestä (tässä valaiseva esimerkki).

EU:n keskushallinnon vuosikymmeniä tehtailema direktiiviviidakko ja maailmanparantamisyritykset ovat johtaneet pääsääntöisesti taloudellista yrittämistä vaikeuttaviin, hallintoa kasvattaviin ja ihmisten veronmaksajien elämää vaikeuttaviin kehityskulkuihin. Ja sitä kautta eurooppalaisten elämänlaadun heikkenemiseen. 

Tämä nähdään hyvin selkeästi vertailemalla eri alueiden talouskasvua. Se on viime vuosina ollut erityisesti USA:ssa ja Intiassa voimakkaan nousujohteista, mutta EU:n alueella erittäin heikkoa. Ja poikkeuksellisen lainkuuliaisessa Suomessa suorastaan katastrofaalista.

Siksi on hyvä yhtyä Helsingin Sanomain pääkirjoittajan loppukaneettiin, jonka mukaan "paatunut sääntelykoneisto tarvitsee pysyvän asennemuutoksen, ja siihen tulee nyt tilaisuus, kun EU:n painopiste siirtyy talouskasvuun ja turvallisuuteen". Ja toivoa, että tämä ymmärretään myös Brysselin vallan kammareissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta

Tarkastelin tänä aamuna Suomen väestötilastoja ja tein niistä varsin yllättäviä huomioita. Koska arvelin, että ne saattaisivat kiinnostaa myös teitä - arvoisat lukijani - päätin kirjoittaa tämän aamun tekstin tekemistäni havainnoista. 

Maamme väestöstä 4 757 476 henkilöä oli vuoden 2023 tilaston mukaan suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 286 030 ja Saamenkielisiä 2 051. Lisäksi maassamme oli 558 294 muunkielistä. Toisin sanoen noin 90 prosenttia maamme asukkaista puhui äidinkielenään kotimaisia ja loppu kymmenes vierasperäisiä kieliä. 

Vieraista kielistä selvästi yleisin oli Venäjä 99 606 puhujineen (1,8 prosenttia väestöstä). Sitä seurasivat viron- (50 202) arabian- (41 311) englannin- (33 796), ukrainan- (26 519), Somalin- (25 654) farsin-/persian- (20 421), albaanin- (17 779), kiinan- (13 778) ja kurdinkieliset (15 369).

Pelkkiä lukuja mielenkiintoisempaa oli kuitenkin tarkastella eri kieliä puhuvien väestönosien kehitystä viime vuosina. Siksi laskin edellä mainittujen kieliryhmien puhujien prosentuaalisen muutoksien vuodesta 2020 vuoteen 2023. 

Eniten oli kasvanut tietenkin ukrainankielisten määrä, peräti 345 prosentilla. Sen jälkeen seurasivat englannin (44 prosenttia), albanian (40 prosenttia), farsin/persian puhujat (35 prosenttia), kiinan (27 prosenttia), arabian (21 prosenttia) ja somalin puhujat (13 prosenttia).

Ainakin itselleni albaanien määrän huikea prosentuaalinen kasvu oli melkoinen yllätys, sillä en muista kiinnittäneeni heidän määräänsä minkäänlaista huomiota vuoden 2016 jälkeen. Odottamatonta oli myös se, että farsin/persian puhujien prosentuaalinen lisäys oli suurempi kuin arabian- tai somalinkielisten. 

Ihmisten määrinä tämä tilasto avautuu hiukan erilaisena. Eniten (20 558 henkilöllä) kasvoi toki ukrainankielisten määrä, mutta toisena tulivat venäläiset (15 416). Heitä seurasivat englannin (10 363), arabian (7 029), farsin/persian (5 316), albanian (5 115) ja somalin (2 860) puhujat. 

Toisin sanoen Suomessa ainakin toistaiseksi kasvavat eniten sellaisen vieraskieliset väestöryhmät, joita ei ole totuttu näkemään suhteettoman paljon rikosuutisissa - eli pitämään ongelmallisina maahanmuuttajina. Tämä on tietenkin lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta toisaalta se alleviivaa - jos mahdollista - entistäkin enemmän sitä, kuinka kelvottomia noissa uutisissa eniten näkyvät maahanmuuttajaryhmät tosiasiallisesti ovat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt jo sveitsiläisetkin ihmettelevät meitä
Veret seisauttavia seksuaalirikostilastoja
Yli puolet Helsingin tunnistetuista seksuaalirikosepäillyistä on maahanmuuttotaustaisia

Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Helsingin sanomat kertoi pari päivää sitten helsinkiläisestä yläkoulusta, jota noin kymmenpäinen poikajoukko terrorisoi. Tilanne siellä - Pukinmäen koulunkäyntialueella - on mennyt niin pahaksi, että jopa opettajat pelkäävät. 

Tämä johtuu siitä, että koulussa esiintyy päivittäin väkivaltaa, varastelua ja huorittelua. Myös koulun irtaimistoa rikotaan ja kivet lentävät myös opettajia kohti. Yhden opettajan autoon on kohdistettu ilkivaltaa. 

HS:n mukaan koulussa on yhteensä noin tuhat oppilasta, joista 700 ongelmalliseksi muuttuneessa toimipisteessä. Rehtorin mukaan "olemme jatkuvasti tuoneet esiin huolemme oppilaiden käytöksestä, mutta emme saa tukea ongelmien hoitamiseen". 

Niinpä hän on ohjeistanut opettajia ottamaan tarvittaessa yhteyden suoraan poliisiin, joka on käynyt koululla useampia kertoja. Tilanne ei kuitenkaan ole korjaantunut edes virkavallan toimin, joten on hyvinkin mahdollista, että osa opettajista päättää lähitulevaisuudessa vaihtaa työpaikkaansa. 

* * *

Poikajoukon koostumuksesta HS on totutusti vaiennut. Itse pidän kuitenkin todennäköisenä, että kyse on viime kädessä Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana harjoitetun maahanmuuttopolitiikan hedelmistä. 

Tämä arveluni johtuu siitä, että tässä kirjoituksessa käyttämäni tilastotiedon perusteella kyseisen koulun oppilasalueella - Pukinmäki, Tapaninkylä ja Malmi -vain 71 prosenttia alle 16-vuotiaista on etnisesti suomalaisia ja lopuista noin kolmanneksen tausta on niin sanotuissa isoissa pakolaismaissa (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria). 

Koulunkäyntialueen tilanne on sikälikin väestötieteellisesti mielenkiintoinen, että koko alueen väestöstä vain 4,9 prosentin tausta on isoissa pakolaismaissa ja etnisesti suomalaisia on vielä 82,3 prosenttia. Isoissa pakolaismaissa juurensa omaavan nuorison noin kaksinkertainen osuus väestön etnisessä koostumuksessa - verrattuna koko väestöön - tarkoittaa kuitenkin sitä, että kehitysmaataustaisten ihmisten määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosien kuluessa varsin nopeasti Pukinmäen koulunkäyntialueella. 

* * *

Edelle kirjoittamani johdatti minut tarkastelemaan myös koko Helsingin tilannetta. Sen kaikista asukkaista 82,3 prosenttia on edelleen suomalaistaustaisia ja vain 3,2 prosenttia on peräisin isoista pakolaismaista. Alle 16-vuotiaiden osalta tilanne on kuitenkin varsin erilainen, sillä heistä 7,0 prosenttia on peräisin isoista pakolaismaista ja suomalaistaustaisia on enää vain 76,4 prosenttia. 

Etnisesti pakolaismaalaisten suuri osuus nuorista verrattuna vanhempiin ikäluokkiin selittyy etnisten ryhmien välisillä syntyvyyseroilla. Suomalaisperheissä ei lapsia hankita juuri lainkaan - tai jos hankitaan, niin vain yksi tai kaksi, kun taas maahanmuuttajien parissa pirttiviljely on selvästi tuottavampaa. 

Tämä tulee luonnollisesti johtamaan ajan myötä pääkaupunkimme kehitysmaalaistumiseen, kuten ilmiön edelläkävijäkaupunginosista nähdään jo tänä päivänä. Esimerkiksi Itäkeskuksen koulunkäyntialueella etnisesti suomalaisten alle 16-vuotiaiden osuus on enää 52,3 prosenttia, kun heitä on koko väestöstä vielä 71,7 prosenttia. Vastaavat luvut suurista pakolaismaista tulleille ovat 17,4 ja ja 7,0 prosenttia.

Vantaan Hakunilassa väestö on vaihtumassa vielä Itäkeskustakin nopeammin. Siellä etnisesti suomalaisten osuus on laskenut alle 16-vuotiaista jo 37,5 prosenttiin kun heitä on koko alueen väestöstä vielä niukka enemmistö eli 56,8 prosenttia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Milloin Suomessa ylittyy miljoonan muslimin raja?
Kohutun koulututkimuksen tekijöiden kehno tutkimusetiikka
Selittääkö mystinen marginaali naisiin kohdistuvan väkivallan ja koululaisten poissaolojen kasvun?

Nuorison tekemät väkivaltarikokset ja ryöstöt räjähtivät kasvuun - mutta miksi?

Yle kertoi eilen, että nuorten tekemät väkivaltarikokset ja ryöstöt ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun tämän vuosikymmenen alussa. Näin on jutun mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, vaikka asia jätettiinkin mainitsematta eilisen illan pääuutislähetyksessä. 

Asiaa selittämään oli pyydetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo, joka nosti esiin kolme asiaan vaikuttanutta tekijää.

Ensimmäinen on väkivaltakuvaston leviäminen, jossa sosiaalisella medialla on iso osa. Toiseksi nuorten tekemien rikosten määrä kasvaa samaan aikaan, kun yhä useampi nuori kertoo voivansa henkisesti huonosti. Kolmanneksi professori nosti nuorten keskuudessa kasvaneen polarisaation: pienellä joukolla menee entistäkin huonommin.

Tuon kolmannen seikan lisäselitykseksi kollega mainitsi vähintäänkin arvoituksellisesti, että tähän porukkaan kuuluvilla on enemmän erilaisia lapsuusajan haitallisia kokemuksia, tietynlaista näköalattomuutta ja mahdollisuuksien puutetta. 

Jäin miettimään tämän kohdan kahta viimeistä selitystä, sillä Suomessahan on kaikille ilmainen peruskoulu ja vuodesta 2021 alkaen vielä keskiasteen koulutuskin. Ja tämänkin jälkeen voi opiskella esimerkiksi koneinsinööriksi tai kirurgiksi ottamalla valtion takaamaa opintolainaa tai tekemällä kesätöitä. 

Siten voisi kuvitella, etteivät näkölattomuus tai mahdollisuuksien puute johdu ainakaan yhteiskunnan tarjoamisten mahdollisuuksien vähäisyydestä, vaan jostain muusta. Onhan nyt nähdyn nuorisoväkivallan muutoksen oltava kuitenkin lähtöisin jostakin. 

Jos itse saisin arvata, niin veikkaisin taustalla luuraavan yhteiskunnassamme nopeasti etenevän kulttuurisen muutoksen, johon nuoriso on omaksunut aineksia etenkin monista kehitysmaista, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Eikä tämän kehityksen pysäyttäminen tule olemaan helppoa, sillä internet on täynnä materiaalia, joka vahvistaa sen etenemistä.

Siitä huolimatta suomalaisessa yhteiskunnassa on pyrittävä tekemään asialle jotain. Ja sen ensimmäisenä askeleena on oltava tosiasioiden tunnustaminen. 

Toiseksi on tehtävä riittävän voimakas oireiden mukainen interventio - eli syyllisten rankaiseminen - sekä poistettava ne juurisyyt, jotka ovat käynnissä olevan nuorisokulttuurin muutoksen ajureita. 

* * *

Eiliset uutiset kertoivat, että Espoon Haukilahdessa oli tapahtunut useita väkivallantekoja perjantai-iltana ja kaipasi niihin liittyviä havaintoja. Niihin oli syyllistynyt yksi tai kaksi noin kymmenen hengen suuruista miesjoukkiota.

Jostain syystä syylliseksi epäiltyjen kuvaus jää pelkästään maininnaksi siitä, että joukkiot koostuvat nuorista miehistä. Onko siis tarkoitus, että kansalaiset ilmoittavat jokaisesta Haukilahdessa perjantaina havaitusta nuorten miesten ryhmästä? Vai pitäisikö sellaiset raportoida koko Espoon alueelta? Tai riittäisikö, jos raportoitaisiin pelkästään "espoolaismiehistä" koostuneet joukkiot?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalais-somalialainen lapsi, rangaistukset ja maamme vetovoimatekijät
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
Dosentti Taina Laajasalo "valaisi" jengirikollisuuden syitä

Panoksena koko Euroopan tulevaisuus

Eurooppa on jo pitkään ollut suuren muutoksen kohteena. Maanosan alkuperäinen väestö on hyvinvointinsa keskellä jättänyt lastenteon vähille ja samaan aikaan kehitysmaista on tulvinut monenlaista väkeä. 

Tämän seurauksena eurooppalaiseen demokratiaan on ilmaantunut joukoittain puolueita, jotka suhtautuvat käynnissä olevaan muutokseen kriittisesti. Siis sellaisia kuin Suomen Perussuomalaiset, Ruotsin Sverigedemokraatit, Saksan Vaihtoehto Saksalle tai Italian Italian veljet. 

Monet näistä puolueista menestyivät erinomaisesti äskettäisissä EU-parlamenttivaaleissa. Näin myös Ranskassa, missä Kansallisen rintaman menestys sai presidentti Emmanuel Macronin julistamaan uudet vaalit. 

Noiden vaalien ensimmäinen kierros käydään tänään ja sillä saattaa olla suuri merkitys Euroopan tulevaisuuteen. Viimeisimmät mielipidemittaukset nimittäin ennakoivat Kansalliselle rintamalle peräti 35–37 prosentin kannatusta, kun taas Macronin joukot jäisivät kolmanneksi noin 20–21 prosentin ääniosuudella. Väliin on kiilaamassa yhdistynyt vasemmisto.

Jos vaalien tulos noudattaisi gallupeita, tarkoittaisi se ranskalaisen yhteiskunnan merkittävää polarisoitumista, jossa nämä keskinäiseen yhteistyöhön haluttomat voimat yrittäisivät löytää ratkaisua siihen, kuinka maata voitaisiin luotsata eteenpäin.

Nähtäväksi siis jää - mikäli vaalitulos vastaa ennusteita - minkälaiseksi ranskalainen politiikka muotoutuu tulevina vuosina. Otetaanko siellä esimerkkejä muun muassa Suomesta, missä maahanmuuttokriittisyys on sisällytetty hallitusohjelmaan rakentamalla toimiva yhteistyö eduskunnan oikeistolaisten puolueiden - erityisesti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten - varaan. 

Ranskan tilanne poikkea kuitenkin kahdella tavalla Suomesta. Ensinnäkin sen muslimiväestö on aivan oleellisesti suurempi kuin Suomessa - noin kymmenen prosentin kokoinen - ja toiseksi siellä ei ole ollut tapana hakea eri poliittisten voimien välistä pragmaattista konsensusta. 

Selvää kuitenkin on jo tässä vaiheessa, että Euroopassa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut Ranskan - ja koko maanosan - aivan uudenlaiseen poliittiseen tilanteeseen, joka tulee lopulta määrittämään sen, minkälaisessa maailmassa länsimaisen kulttuurin kehdon jälkeläiset elävät tulevaisuudessa. Ja siksi Ranskan vaalien panoksena voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan koko Euroopan tulevaisuus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien tekemä vallankumous
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa

Turvapaikanhakijoiden lennätyksiä Euroopasta Afrikkaan

Iso-Britanniassa on mennyt läpi lakiesitys, jonka seurauksena turvapaikanhakijat voidaan jatkossa viedä Ruandaan odottamaan turvapaikkapäätöstään. Aivan vielä näin ei kuitenkaan tehdä, sillä kuningas Charlesin pitää ensin vahvistaa laki ja sen jälkeen niin sanotut ihmisoikeusaktivistit järjestänevät oikeudenkäyntifarssin, jonka jälkeen asialle on myös oikeuden päätös. 

Jatkossa tulemme siis näkemään turvapaikanhakijoiden joukkolennätyksiä Euroopasta Afrikkaan. Lisäksi brittien uuden lain mukaan mahdollinen turvapaikkakin oikeuttaisi hakijansa jäämään vain Ruandaan - eikä siis värisyttämään britannialaista yhteiskuntaa. 

Tapauksessa erityisen mielenkiintoista on se, että pääministeri Rishi Sunak on suoraan sanonut lain säätämisen tarkoituksena olleen pelotevaikutuksen luominen Britanniaan suuntaaville turvapaikanhakijoille. Toisaalta oppositiossa on epäilty, ettei sillä ole vaikutusta kanaalin yli pyrkivien ihmisten määriin. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka laki tulee vaikuttamaan Englanin kannaalin yli pyrkivien turvapaikanhakijoiden määriin. Eli saavuttaako se tavoitteensa ihmisvirtojen uudelleensuuntaamiseksi vai jatkuuko entinen meno sillä erotuksella, että brittien verovaroja käytetään tulijoiden lähes 6 500 kilometrin lentomatkoihin? 

Kysymys on aiheellinen, sillä Brittien oman parlamentaarisen toimielimen mukaan Ruanda-ohjelma maksaa lähes kaksi miljoonaa puntaa Afrikkaan lähetettävää turvapaikanhakijaa kohden. Mikäli tämä arvio pitää paikkansa, tulee lasku nykyajan kansainvaelluksen torjumisesta olemaan melkoinen. 

Toisaalta on niin, että mikäli elintasopakolaisten virrat todella ohjautuisivat tehdyn päätöksen seurauksena tehokkaasti muualle, säästyisi Lontoon hallinnolta monin verroin enemmän rahaa. Ja ennen kaikkea Britannian asujaimiston muutosprosessi, jota joskus näkee kutsuttavan myös väestönvaihdoksi, hidastuisi aivan oleellisesti nykyisestä. Ja sen seurauksena Britannian väestö säilyisi - pitkälle tulevaisuuteen - pääosin eurooppalaisena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Britannian Ruandalaki viitoittaa koko Länsi-Euroopan tulevaisuuden
Orpon hallitus nosteessa, Scholzin kabinetti laskussa ja Sunakin ministeristö esimerkillisenä
Onko EU tekemässä ensimmäistä järkevää turvapaikkapoliittista päätöstään?