Kaikenlaisilla taiteilijoille annetaan usein tilaa kommentoida ajankohtaisia asioita. Ja kyllähän he näitä tilaisuuksia käyttävätkin, useimmiten korostamalla muodikkaasti enemmän tai vähemmän vihervasemmistolaisia näkökulmia.
Siksi oli mielenkiintoista huomata, että paljasta pintaa amerikkalaisessa miestenlehdessä esittelemällä julkiseen tietoisuuteen noussut taiteilija Katariina Souri (os. Kärkkäinen) joutui joidenkin saamelaisten hyökkäyksen kohteeksi maalauksestaan, johon oli kuvattu nainen saamelaispuvussa. Häntä syytettiin suorin sanoin kulttuurisesta omimisesta - joka on yksi viime vuosina muodikkaan, mutta henkisesti lapsenomaisen wokelluksen ilmenemismuodoista.
Syyttäjän äänenä toimi tulipunainen saamelaisaktivisti Petra Laiti, jonka muistamme esimerkiksi puolen vuosikymmenen takaisesta suomalaisen metsätalouden alasajovaatimuksesta. Tällä kertaa hän ilmoitti Sourin teoksen olevan paitsi kulttuurista omimista, niin myös auttamattoman vanhanaikainen ja stereotyyppinen - vaikkei hän ollut edes nähnyt koko teosta.
Wokelluksen mahdista kertoo se, että taikasanojen "kulttuurinen omiminen" mainitseminen sai teoksen tilanneen Lux Helsinki -tapahtuman järjestäjät välittömästi harkitsemaan teoksen hylkäämistä. Tai ainakin pohtimaan nyt puheena olleen osan poistamista.
Tapaus on kahdella tavalla merkittävä. Ensinnäkin siinä mitataan epä-älyllisenä vihervasemmistolaisena ideologiana pidettävän wokelluksen vaikutusvaltaa tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ja Helsingissä. Ja toiseksi on käynyt selväksi, että Petra Laiti ei ole saanut tukea saamelaisilta, vaan Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n puheenjohtaja Tuomas Keskitalo ja Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö ry:n päättävän elimen Lapinkylien parlamentin puheenjohtaja Merja Mattila ovat asettuneet häntä vastaan.
Nähtäväksi siis jää, kuinka Katariina Sourin teoksen käy. Sen lisäksi tapaus vahvistaa jo nyt sitä käsitystä, että wokeltaminen on kulttuurin-, tieteen- ja taiteenvastaisuudessaan vahingollinen aate, jonka oikea paikka olisi historian tunkkaisten aatteiden roskakorissa.
* * *
Siksi oli hauska huomata, että Time-lehti valitsi Aki Kaurismäen tuoreimman teoksen "Kuolleet lehdet" vuoden parhaaksi elokuvaksi. Ehkäpä se lisää kiinnostusta muidenkin suomalaisten ohjaajien tekemiin eläviin kuviin ja sitä kautta edesauttaa alalla toimivien ihmisten leivänhankintaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide
Myös John Waynesta BLM-uhri
Petra Laiti halusi lopettaa porotalouden tuet
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide
Myös John Waynesta BLM-uhri
Petra Laiti halusi lopettaa porotalouden tuet
Tekstit
Mun käsittääkseni pikipäät ovat omineet koko länsimaisen sivilisaation hedelmät käyttöönsä. Kaiken tieteen saavutukset, mitä länsimaiset tiedeMIEHET ovat keksineet.
VastaaPoistaei taitais räppikään oikein svengata ilman sähköä täh?
tai jazz tai blues tai soul pelkillä bongo rummuilla täh?
PoistaAlun perin bluesia soitettiin/säestettiin pelkällä akustisella kitaralla. Tutustu, hyvä miesoletettu, bluesin ja jazzin historiaan.
PoistaAfrikkalaiset, varsinkin Saharan eteläpuolisessa osassa, olivat valkoisen miehen saapuessa sinne 1800-luvulla suunnilleen meidän varhaisrautakautisella tasollamme. Rauta tunnettiin ja siitä taottiin jonkinlaisia aseita, mutta teknologiaa sen varsinaisessa merkityksessä ei ollut olemassakaan. Afrikassa on sitä ennen sen tunnetun historian aikana ollut pari isompaa muutaman kaupungin kattanutta kulttuuria, mikä ei ole paljon sen kokoisella alueella vuosituhansien aikana, mutta muuten organisointi oli ollut kylän tai muutaman kylän muodostamien heimojen tasolla. Saharan alueella oli muutama kehittyneempi kaupunki ja kuningaskunta, mutta ne olivat alueelle tulleiden muslimiarabien aikaansaamia keskiajan jälkeen.
PoistaLuuletkos, että neekerit keksi edes akustisen kitaran, tai osaisi rakentaa sellaisen? No go, dude
PoistaEnglannin kielen taitosi on lähinnä samaa tasoa kuin Veikko Huovisen tarinassa kaukopartiomiehistä. Sotamies Kupsunen toistelee muka-englanninkielisiä sanontoja. "raate mark on capsules and cases".
PoistaGo Wey!
Petra Laiti on luonnonvara, joka ei ehdy. Niitä tulee korvaavasti aina uusia.
VastaaPoistaEsimerkiksi YLE"uutinen":https://yle.fi/a/74-20062908, jossa nuori, vasemistoliittolainen teologianopiskelija kertoo itsetietoisesti jättävänsä äänestämättä, koska ehdokkaat ovat vanhoja.
Lienee katastrofi Suomelle jo hänen kaltainen - tyhmä - nulikka olisi ehdokkaana ja valituksi tulevana. Ja, onhan meillä woke, homopekka, miksei hän kelpaa?
Ihmettelen toisinaan sivistyksen mahdollisuutta.Kuinka se voi vallita, kun keskivertomöykkääjät ovat tällaisia....
Ykän blogissa kuva ja sen analysointi kuvaa wokelluksen syvintä.
VastaaPoistahttps://yrjoperskeles.blogspot.com/2023/12/ja-taas-kulttuurista-apprporrottamista.html
Joskus iltaisin katselen saamenkielisiä uutisia. Pelkkää ulinaa ja pahaa oloa. Saamelaiset eivät pysty sopimaan edes keskenään asioistaan.
PoistaAny publicity is good publicity, ainakin Laitin kohdalla. Vai onko näin että media kysyy häneltä automaattisesti mielipidettä asiasta, joka edes haiskahtaa tapahtuvan saamelaisyhteisössä tai voi tuntua kyldyyriseltä omimiselta?
Olisko saamelaiset meidän islamilaisia, riitelevät kaikesta, mitä nyt uhriutumiseltaan kerkiävät.
PoistaMuuten hyvä blogikirjoitus, mutta Aki Kaurismäen elokuvista en ole samaa mieltä. Ne ovat yksitoikkoisia ja masentavia. Näiden synkkien pilvien keskellä pitäisi saada vähän valoa ja iloa elämään...
VastaaPoistaWoke-vouhotus on kaapannut myös amerikkalaisen elokuvatuotannon ja sen täytyy näkyä kaikessa alkaen käsikirjoituksesta ja näyttelijöistä jatkuen ihan kaikkiin produktiossa työnkenteleviin ihmisiin; muuten ei tarvitse edes kurkottaa Oscar-palkintoja kohti. Jatkossa voi kai sitten tulla amerikkalaisia elokuvia, joissa sankarin rooli lankeaa vain mustalle naiselle ja valkoinen mies on se surkea pahis tai naurettava tumpelo, joka ei osaa mitään.
Oikein. Vertaa Stephen Kingin kirja:"Tohtori uni" ja siitä tehty elokuva.
PoistaEn käy katsomassa Aki Kaurismäen elokuvia. Niissä hevosnaamainen pariskunta tuijottele apaattisena. Elokuvien Suomi-kuva on valheellinen. Näinkin voi jatkaa taistolaista nuoruuttaan. Olen toki tästä niitä kuvia nähnyt.
VastaaPoistaJukka Puotila vitsaili aikanaan jostain Jörn Donnerin elokuvasta jotenkin niin, että se pyöri Helsingissä viikon ja Närpiössäkin melkein koko illan... Kaurismäen tekeleet ovat samaa luokkaa. Kaurismäen ajattelusta antaa kuvan hänen lausuntonsa, että kaikki rikkaat pitäisi ampua.
Poista
PoistaOliko tämä se sama Kaurismäki, joka kieltäytyi vastaanottamasta presidentin myöntämää kunniamerkkiä, kun Kirsti Paakkaselle myönnettiin se sama? Eihän suuri elokuvamies voinut sitä hyväksyä, kun Paakkasen Marimekko möi turkiksia!
No muistatteko Anthony bourdanin? Kun se suomi jakso tehtiin, oli kyllä pohjanoteeraus. Annettiin kuva, kuin jostain ddr:stä. Bourdain totesikin ns hienovaraisesti, että ei ikinä enää suomeen.
PoistaKatariinan Sourin teos tosiaankin kuvaa saamelaiskulttuuria auttamattoman vanhanaikaisesti ja stereotyyppisesti.
VastaaPoistaSuomen suurimman saamelaisasutuksen omaava kunta on Helsinki ja siellä tyypillinen saamelaisen päivä on sellainen, että aamulla luetaan Hesari, mennään ratikalla töihin toimistoon, siellä puhutaan puhelimessa, kirjoitetaan söhköposteja, pidätellään pierua ja istutaan kokouksissa. Töiden jälkeen Alepan kautta kotiin, katsotaan televisiota ja Kymmenen uutisten jälkeen mennään nukkumaan. Seuraavana päivänä sama homma. Yksilöllisiä eroja on mm. perhetilanteen ja harrastusten tuomana, mutta pääsääntöisesti tätä on saamelainen kulttuuri nykypäivänä.
Sourin teos ei tosiaankaan edusta arkirealismia, mutta toki muutkin taidesuuntaukset ovat sallittuja.
Hyvin kiteytetty!
PoistaTässä tapauksessa on näytillä hömppäjournalismin koko kuva, tai ainakin melkein. On pikkuprinsessa, joka haluaa saada kuuluvuutta ja näkyvyyttä ja tekee sen niillä keinoilla, joita kautta aikain ovat käyttäneet pikku prinsessat, joilla ei ole mitään oikeaa osaamista, jolla huomiota ansaitsisi. Hän kiukuttelee äänekkäästi. Sanat puhuvat jotakin jostakin kulttuurisesta omimisesta, mitä se sitten lieneekään, tai milloin mistäkin, mutta viesti on aina minä, minä, minä, minä. Kiukuttelu ei sinänsä ei olisi mitenkään huomion arvoista, mutta on myös henkisesti ja ehkä muutenkin laiska toimittaja, jonka täytyy saada palstansa täytettyä. Niinpä hän täyttää palstansa tuon prinsessa tuohtuneella vuodatuksella, ehkä vielä vähän omiaankin lisäillen. Eroaako tämä nyt sitten lopulta millään tavoin siitä entisajan kauppalasta, jossa kauppalan pikkuprinsessa kiukuttelee, täti-ihmiset vuodattavat myötätuntoisia juttua prinsessaraukan puolesta ja enimmät ihmiset puistelevat päätään ja ihmettelevät, että kaiken maailman kotkotuksiin heilläkin riittää aikaa ja energiaa.
VastaaPoistaEi sillä pikkuprinsessalla ollut siellä kauppalassa mitään paikkaa missä hänen kiukuttelunsa olisi kuullut kukaan muu kuin hänen oma perheensä. Ja hekin olisivat olleet loppuunasti kyllästyneitä sen kiukutteluun ja vain odottaneet että hän muuttaisi isolle kirkolle huoraamaan. Muuta työtähän silloin ei näille prinsessoille ollut tarjolla, koska kassaneidin piti osata laskea ja toimistoapulaisenkin kirjoittaa koneella.
VastaaPoistaVoi teitä, kun kaikki yhtä asiattomia ja asiantuntemattomia. Saamelaisia toki on monenlaisia ja sitä saamelaiskulttuuriakin monenlaista, senkin puusilmät.
VastaaPoistaEihän ole kai nyt saamelaishenkilöiden sieluntulkki petra laiti tietää mitä on saamelaisuus ja pystyy määrittelemään millainen on saamelainen. Uskon kyllä petraa ja sen että pulttibois antoi liian hyvän kuvan saamelaisten huumorista koska huumorihan vaatii älyä..
PoistaSaamelaisia on tasan vain sellaisia kuin petra kertoo, senkin poronsarvea imemätön pakana.
Voinko käyttää kännykkää tähän kommentoidakseni vai ominko jonkun kulttuurin teknologian saavutuksia moraalittomasti?
VastaaPoistaJos olet saamelainen, niin aprpörröttämisen periaatteiden mukaisesti et saa. Ja muista pukeutua vain heinäkenkiin, kumisaappaat on meidän juttumme, älä omi niitä. Maata et saa viljellä, koska se on niin eteläisten hommaa ettette tunnusta siihen siirtyneitä edes saamelaiseksi. Suomeakaan ette saa puhua, koska sitä puhuvat eivät ole saamelaisia. Myy pois peltipaljakkasi, ne ovat meidän kehittämiämme, te ajatte vain poroilla ja pulkalla. Taloistakin teidän tulee muuttaa pois sinne telttoihinne. Usko nyt hyvällä kun sanotaan, ettei tartte mennä twitteriin antamaan teitä ilmi.
PoistaHölö, hölö.
PoistaAnonyymi4. joulukuuta 2023 klo 15.54 ookkona vähän tyhmä? :-)
PoistaHölö, hölö.
PoistaJos olit tekussa tai bulvardilla 90-luvulla saat käyttää kännykkää muuten et.
PoistaJokainen meistä on varhaisimmassa lapsuudessaan "objektin" roolissa -- siis vaikutusten ja vaikutelmien vastaanottajana, hoivan ja huolenpidon kohteena. Vasta myöhemmin meistä tulee subjekteja, autonomisia aikuisia, terveitä toimijoita.
VastaaPoistaJos tulee. Nykymaailmassa kovin monesta ei kasva tervettä toimijasubjektia. Elämme kulttuurisen narsismin aikoja.
Objektin rooliin jäänyt ihmissielu saa voimaa taantumalla yhä uudestaan ja uudestaan lapselle ominaisiin tuntoihin, primaarinarsismin tuntoihin. Samaistuminen uhrirooleihin on voimaannuttavinta mitä alitajunta voi tietoisuudelle antaa.
Narsismin toinen puoli on sitten se, että kaivataan ulkomaailmalta tehoefektejä, jotta sielu kokisi kohteena olemisen. Efektien tarve voi mukavasti yhtyä itsensä uhraamiseen, mistä, hmmm, mukavana esimerkkinä ovat vaikkapa naiset, jotka mielenosoituksissa riisuvat itsensä alastomiksi jonkin "hyvän asian puolesta".
Suomalainen elokuvateollisuus elpyy kun täälläkin joskus opitaan tekemään hyviä elokuvia.
VastaaPoistaSiinä on nyt se Oikkosenkin yleispätevä yleiskäsite, joka ei meinaa mitään ja meinaa kaikkea. Kulttuurinen omiminen oli huono termi alkujaan sille ilmiölle, joka syntyi siitä, että alkuperäistä saamelaiskäsityötä matkittiin tökerösti esim. hongkongilaisissa "saamelaistuotteissa". Saamelaiskäsityöt ovat olleet Lapissa yksi elinkeino. Ne ovat perinteisesti olleet erittäin korkealaatuisia esteettisesti ja materiaaleiltaan. Perinteisesti kaikki valmistetut tarve-esineet olivat myös taidekäsityötä. Ymmärrettävästi tienvarsilla myydyt huopariekaleet ovat keljuttaneet perinnekäsitöiden taitajia. Repikää siitä.
VastaaPoista