Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste järjestäytynyt rikollisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste järjestäytynyt rikollisuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. syyskuuta 2026

Mohamed Abdukadir Alin vaalivilppiepäilystä

Ruotsin vaalit näyttävän saavan mielenkiintoisen jälkinäytöksen. Syyttäjä nimittäin epäilee jaetun äänestyslippuja, joihin oli rastitettu jo ennalta somalitaustainen vasemmistopoliitikko Mohamed Abdukadir Alin nimi.

Kyseessä on henkilö, jota ruotsalaisviranomaiset luonnehtivat pari vuotta sitten kirjaamalla, ettei hän "täyttänyt kunniallisen elämäntavan vaatimusta”. Ja nyt mies on – mahdollisen vaalivilpin kautta – valittu Ruotsin valtiopäiville kansanedustajaksi. 

Toki Ali on kiistanyt tietävänsä mitään nimensä sisältävistä äänestyslipuista. Tämä tapahtui tekstiviestillä asiasta kertoneelle toimittajalle. Sen mukaan "En ole tehnyt sitä. Tiedän lain. Olen saanut luottamusta jokaisessa Taalainmaan piirissä. En voisi tehdä niin vakavaa rikosta Ruotsin lakia vastaan."

* * *

Tapauksesta nousi mieleeni kolme ajatusta. Ensimmäinen on kysymys siitä, että yllättyikö joku vaalivilpistä epäillyn henkilön sukujuurista. 

Toinen puolestaan panee pohtimaan sitä, kuinka ruotsalainen yhteiskunta on muuttunut viime aikoina. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että epäillyn vaalivilpin tekijä oli uusruotsalainen, vaan hänen elämäntavastaan aiemmin tehdyn luonnehdinnan sisältöä, joka ei estänyt miehen valintaa. 

Tähän liittyen mieleeni nousi – kolmantena asiana – epäily siitä, että mahtaisiko Alin menestyksen taustalla olla niin sanottujen "ruotsalaismiesten" johtama järjestäytynyt rikollisuus, joka epäilemättä haluaa omia edustajiaan vaikuttamaan parlamenttiin. Ja olisi järjestänyt siitä syystä puheena olevalle ei-kunniallisen elämäntavan omaavalle miehelle läpimenoon riittävän äänimäärän.

Hyvä kuitenkin, että ruotsalaisviranomaiset tutkivat tapausta ja saavat selville mitä saavat. Toivon mukaan myös meidät suomalaiset pidetään tietoisina asian tulevista käänteistä. Eivätkä täkäläiset "espoolaismiehet" saisi päähänsä pyrkiä vastaavanlaiseen yritykseen oman parlamentaarikkonsa saamiseksi osaksi suomalaisen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää.



torstai 17. syyskuuta 2026

Rikollisia ja epätoivoa

Helsingin sanomat kertoi, että maahanmuuttajien katujengit ovat syrjäyttämässä vanhoja liivijengejä vankiloissa. Niissä on nykyisin noin 300–350 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvää vankia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Nämä jengit käyttävät muita vankeja kohtaan väkivaltaa ja jotkut niiden jäsenet uhkailevat jopa vartijoita. Erityisesti ilman kameraa olevat paikat, kuten suihkut ja saunat, ovat muille vangeille vaarallisia paikkoja, joissa sattuu paljon "onnettomuuksia". 

* * *

HS:n kuvaama vankilarikollisuuden muutos on vain yksi niistä seurauksista, joihin Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtunut maahanmuuttopolitiikka on johtanut. Eikä se rajoitu pelkästään vankiloihin, vaan siellä solmitut suhteen säilyvät myös sen jälkeen, kun vangit pääsevät vapaalle jalalle jatkamaan rikollista elämäänsä. 

Maahanmuuton seuraukset tuskin rajoittuvat pelkästään Suomeen tai vankiloihin, vaan ne ulottuvat koko yhteiskuntaan ja kaikkiin Suomen kaltaista liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa harjoittaviin valtioihin. Eikä siksi ole ihme, että kansalaiset meidän edellämme tässä asiassa kulkevissa yhteiskunnissa ovat kyllästyneet tähän kehitykseen.

* * *

Siitä kertoi esimerkin Uutissuomalainen, jonka mukaan englantilaisen 358 asukkaan pikkukylän asukkaat järjestivät kansanäänestyksen Iso-Britanniasta eroamisesta. Siinä annetuista 312 äänestä 285 oli puolesta ja vain 26 vastaan. 

Syynä tähän epätoivoiseen toimenpiteeseen oli brittihallituksen päätös sijoittaa tyhjillään olevaan entiseen sotilastukikohtaan vastaanottokeskus, johon majoittuisi jopa 1 256 miespuolista turvapaikanhakijaa. Siis nelinkertaisesti kylän väkiluvun kokoinen laittomasti maahan saapuneiden kehitysmaalaisten joukko. 

Tosiasia kuitenkin lienee, ettei pikkukylän äänestystulos tule johtamaan saarivaltion rajojen muutoksiin, eikä luultavasti edes heidän elämänsä totaalisesti muuttavan vastaanottokeskuksen perustamiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan saldoa

sunnuntai 2. elokuuta 2026

Ceutan tapahtumien positiivinen lopputulema

Ceutan tapahtumat ovat johtanet eurooppalaisten heräämiseen. Tai ainakin melkein kaikkien, sillä 22 EU-maata – Saksa, Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Kroatia, Tanska, Viro, Suomi, Kreikka, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Puola, Tšekki, Romania, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi – on allekirjoittanut kirjeen, jossa vaaditaan ulkorajojen tehokasta suojaamista, laittoman maahantulon torjumista sekä tukea Espanjalle. Suomen puolesta allekirjoittajana toimi pääministeri Petteri Orpo (kok).

Ikävää on toki se, että viisi maata on ilmaissut tahtonsa nykyaikaisen kansainvaelluksen jatkamisesta jättämällä vaatimuksen allekirjoittamatta. Ne ovat Espanja, Ranska, Irlanti, Luxemburg ja Portugali, joiden motiiveja on – ainakin minun – varsin vaikea ymmärtää, koska tässä ei puhuta maahanmuutosta yleensä vaan nimenomaisesti laittomasta maahanmuutosta.  

* * *

Suomen hallituksessa suhtaudutaan laittomaan maahanmuuttoon ilmeisen vakavasti, sillä sisäministeri Mari Rantanen (ps) määräsi saman tien oman virkakoneistonsa suunnittelemaan EU:n sisärajojen vaatimia toimia. Hänen mukaansa tarkoituksena on se, että sisärajojen sulkemiseen tarvittavat "päätökset voidaan tämän valmistelun perusteella tehdä hyvinkin nopeasti, jos tarve niin vaatii".

Toisin sanoen Rantanen tai Suomi eivät ole yksipuolisesti sulkemassa EU:n sisärajoja vaan luomassa valmiuden siihen, että sen voi tarvittaessa tehdä nopeasti. Tämä on tärkeää siksi, että Suomen hallitus joutui lainsäädännön – ja poliittisen tahdon – puuttuessa seurailemaan vuonna 2015 avuttomana sitä, kun länsirajalta tulvi maahamme joukoittain laittomia maahanmuuttajia. 

Nyt tehtävänä olevan valmistelun seurauksena maamme EU-rajojen sulkemiseen tarvittavat askelmerkit ovat jatkossa valmiina jo etukäteen, joten niiden kiinni paneminen käy yhdellä hallituksen käskyllä. Ja sen seurauksena laittomien maahanmuuttajien Unionin sisäinen vaellus tänne pohjantähden alle päättyy siihen. 

* * *

Nähtäväksi jää, tarvitaanko Suomessa koskaan nyt valmisteltavana olevaa lainsäädäntöä. Ceutan tapahtumat joka tapauksessa jäivät hetkelliseksi episodiksi, jonka taustalla oli mahdollisesti järjestäytynyt – kenties jopa valtiojohtoinen – rikollisuus. 

Tämä johtuu siitä, että Ceutalta ei pääse manner-Eurooppaan ilman rajatarkastuksia. Siten se ei ollut sellainen reitti, joka olisi voinut johtaa vuoden 2015 tapahtumien toistumiseen. Niinpä sinne rynnänneet marokkolaiset palasivat nopeasti takaisin kotimaahansa.

Loppujen lopuksi koko Ceutan episodi päättyikin onnellisesti kuin sadut konsanaan. Sen sijaan, että nykyaikainen kansainvaellus olisi ottanut uuden askeleen, se muistutti EU:n poliitikkoja siitä, että on parempi varautua etukäteen kuin joutua etsiskelemään laittomia maahanmuuttajia ympäri koko Unionin aluetta.

Siksi on vaikea ymmärtää sitä tyhmyyttä, jota Espanjan, Ranskan, Irlannin, Luxemburgin ja Portugalin vallankäyttäjät demonstroivat jättämällä alussa mainitsemani vaatimuksen allekirjoittamatta. Ehkäpä noiden maiden kansalaiset ymmärtävät seuraavissa parlamenttivaaleissaan, että heidän kannattaa harkita äänensä antamista nykyisiä hallitsijoitaan vastuullisemmille poliitikoille!

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!