Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kieltäytyminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kieltäytyminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. huhtikuuta 2026

Työntekijät vaativat tuplapalkkaa tekemättä jätetystä työstä

Mitähän mahtaa kertoa nykyisistä suomalaisista se, että työajalla mielenosoitukseen osallistuneet työntekijät olivat vieneet oikeuteen tapauksen, jossa heidän työnantajansa on maksanut tuplapalkan heidän kollegoilleen siltä ajalta, kun nämä ovat olleet poissa. Oikeuskanteen nostaneet työntekijät olivat kokeneet tämän syrjintänä. 


Lapin käräjäoikeus totesi kuitenkin, ettei syrjintää ollut tapahtunut, koska jokaisella yrityksen työntekijällä oli mahdollisuus saada tämä väliaikainen palkankorotus olemalla osallistumatta – omasta tahdostaan – poissa työpaikaltaan. Toisin sanoen nyt kanteen nostaneet ihmiset olivat luopuneet mielenosoituksen aikana palkastaan vapaaehtoisesti, eikä siihen vaikuttanut mitenkään se, että yritys maksoi muille työntekijöille tuolta ajalta paremman palkan.

* * *

Minusta näyttäisi siltä, että asian oikeuteen vieneiden henkilöiden käsitys palkan ja työnteon välisestä suhteesta on hämärtynyt. Selvyyden vuoksi: työnantaja maksaa työntekijöilleen palkkaa saadakseen teetetyksi niitä asioita, jotka tuottavat yritykselle liikevoittoa tuottavaa kassavirtaa. 

Mielenosoitukseen osallistuminen ei ole sellaista, joten yrityksellä ei tietenkään ole velvollisuutta palkanmaksuun. Sen sijaan sovitusta työstä kieltäytyminen mielenosoitukseen osallistumisen takia on haitan tuottamista yrityksen toiminnalle – mikä lienee syynä myös siihen, että se yritti houkutella työntekijöitään tuplapalkalla tekemään työnsä. 

Siksi asian vieminen oikeuteen oli täydellisen absurdia, ja osoitti siihen ryhtyneiden henkilöiden todellisuudentajun hämärtyneen. Syitä siihen voimme vain arvailla, mutta sopii toivoa, että velvollisuus työnantajien oikeuskulujen korvaamiseen kirkastaa heidän ajatteluaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

maanantai 9. helmikuuta 2026

Latvia kieltäytyy EU:n pakolaispolitiikasta

Euroopan Unionilla on omat sääntönsä liittyen maahanmuuttoon. Niiden mukaan jäsenmaat ovat teknisesti velvollisia ottamaan vastaan ​​muista EU-maista siirrettyjä siirtolaisia ​​tai maksamaan 20 000 € "taloudellisen korvauksen" jokaisesta siirtolaisesta, jota ne eivät halua ottaa vastaan. 

Myös Suomi noudattaa näitä linjauksia, vaikka onkin nykyisen Petteri Orpon hallituksen aikana tehnyt uudistuksia, joiden tarkoituksena on tiukentaa maahanmuuttopolitiikka sääntöjen sallimaan minimiin. Ja sen seurauksena maahamme virtaa edelleen kehitysmaalaisia muista Unionin jäsenmaista.

Visegrád 24-verkkouutispalvelun mukaan Latvia on päättänyt toisin, sillä parlamentin vuosittaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa ulkoministeri Baiba Braže selvensi Latvian kantaa EU:n muuttoliikesopimukseen. Hän kertoi, ettei Latvia aio ottaa vastaan ​​uusia maahanmuuttajia EU:n tämän sopimuksen nojalla ja kieltäytyy myös maksamasta EU:n sakkoja tästä.

Nähtäväksi jää, miten Euroopan Unioni ja muut jäsenmaat suhtautuvat Latvian linjaukseen. Ja miten loppuratkaisu vaikuttaa Euroopan Unionin yhtenäisyyteen ja sen maahanmuuttopolitiikkaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsissa ei ammuttu ketään hengiltä
"Tamperelaismiehistä" julkaistiin valokuva
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!