Ovatko länsimaat viimeaikaisten tapausten valossa oikeusvaltioita vai persläpiä?

Oikeusvaltion tunnistaa siitä, että kaikkia ihmisiä pidetään syyttöminä rikoksiin, ellei syyllisyyttä ole todistettu oikeudessa. Siksi edes terroristi ei ole rikollinen, vaan rikoksesta epäilty, siihen asti kunnes syyllisyys on osoitettu lakituvassa.

Tämä asia on meille suomalaisille – tai ainakin itselleni – niin syvällisesti juurrutettu, että suorastaan hätkähdin nähdessäni Yleisradion uutisotsikon, jonka mukaan "Harvey Weinsteinin raiskausoikeudenkäynti jäi taas tuloksettomaksi".

* * *

Kyseessä oli tapaus, jossa syytetty on jo valmiiksi istumassa tuomiotaan muista seksuaalirikoksista, mutta tässä tapauksessa valamiehistö ei päässyt yksimielisyyteen siitä, oliko hän syyllinen myös tällä kertaa käsittelyssä olleessa asiassa. Ylen jutun mukaan tästä seurasi – kuten totesin – oikeudenkäynnin julistaminen tuloksettomaksi. 

Oikeusvaltioperiaatteen – syytön, ellei ole todettu syylliseksi – mukaan tämän ratkaisun olisi pitänyt johtaa syytetyn syyttömäksi toteamiseen. Yhdysvalloissa näin ei kuitenkaan ollut, vaan – myös sikäläisten lähteiden mukaan – tuloksena oli ratkaisematon. Ja vieläpä toista kertaa. 

Siksi on syytä kysyä, että onko USA oikeusvaltio vai jotain muuta.

* * *

Weinsteinin oikeudenkäynti toi mieleeni Anneli Auerin (ja Jens Ihlen) tapauksen, jota on vatvottu erilaisissa rikostutkinnoissa ja oikeusistuimissa vuodesta 2009 alkaen. Hänet on välillä todettu syylliseksi ja sitten taas syyttömäksi. 

Kaiken tämän soutamisen ja huopaamisen aikana Auer on istunut vankilassa ja saanut siitä yli puoli miljoonaa euroa koppikorvauksia. Mutta syyttäjä ei ole hellittänyt, ei edes sen jälkeen, kun käräjäoikeus päätti viime keväänä, että Auer on syytön, vaan on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. 

* * *

Näiden tapausten valossa on syytä kysyä, että onko – paitsi Yhdysvaltoja – niin myös Suomea syytä epäillä siitä, ettei se ole oikeusvaltio. Ja pohtia, että onko yleinen käsitys länsimaista kansalaistensa oikeuksia kunnioittavina demokratioina oikea. 

Tai kenties vielä vakavammin: onko ihmisten oikeuksia koskeva ero länsimaiden ja kiinalaisen kommunismin, afrikkalaisen diktatuurin tai islamilaisen teokratian välillä pikemminkin suhteellinen (kvantitaviivinen) kuin laadullinen (kvalitatiivinen). Eli ovatko myös länsimaat kansalaistensa oikeuksen kannalta samankaltaisia persläpiä kuin muunkin maailman maat, mutta vain vähemmän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvallisuus suomalaisessa oikeusvaltiossa
Oikeus- ja sisäministeri bilehuumeiden kimpussa
Irakilaiskaksikon koppikorvausesta

Kuka ottaa vastuun?

Helsingin Sanomat kertoi, että vuonna 1981 syntynyt Abdiasis Hassan Khalif on saanut kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen 14-vuotiaan tytön törkeästä puskaraiskauksesta, johon osallistui hänen lisäkseen kaksi muuta miestä. Rangaistuksen lisäksi hän joutuu osallistumaan uhrille yhteisvastuullisesti maksettaviin 13 000 euron korvauksiin.

Rangaistus olisi voinut olla pidempikin, mutta oikeus katsoi, että sitä piti lieventää, koska vuonna 2004 tehdystä rikoksesta oli kulunut niin pitkä aika. Niin, luitte oikein, arvoisat lukijani, "pitkä aika". 

Minun mieleeni tuli tapauksesta kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että eikö rangaistuksen lieventäminen edellä mainitsemallani perusteella pikemminkin motivoi rikollisia pakenemaan lain kouraa kuin auttaa heidän kiinni saamisessaan? 

Toinen seikka liittyy siihen, että kyseessä on jälleen yksi osoitus siitä, mihin maassamme harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut ilman, että yksikään sitä kannattanut poliitikko olisi ottanut siitä vastuuta. Ei ensimmäinenkään.

* * *

Jälkimmäisen asian suhteen on syytä huomioida myös toinen uutinen. Ylen mukaan konsulipäällikkö Jussi Tanner haluaisi nimittäin tuoda Al-Holin niin sanotut "suomalaislapset" maahamme.

Näin saattaa hyvinkin tapahtua riippumatta siitä haluavatko he palata koska leirillä on valta vaihtunut.  Tähän mennessä he eivät kuitenkaan ole halunneet.

Siksi on kysyttävä, että kuka ottaa vastuun siitä, ettei tämä ISIS-taustainen joukko aiheuta rikoksia, joista suomalaiset joutuvat kärsimään samaan tapaan kuin alussa mainittu 14-vuotias tyttö. Vai ottaako kukaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Al-Holin "suomalaiset" ja Syyrian tulevaisuus
Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana

Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?

Iltalehti kertoi kahdesta 14-vuotiaasta teinitytöstä, jotka karkasivat Turun yöhön. Siellä he ottivat yhteyttä toisen sosiaalisesta mediasta tuntemaan 21-vuotiaaseen irakilaiseen maahanmuuttajaan. 

Irakilainen otti mukaansa 26-vuotiaan maanmiehensä ja ilta päättyi kuten jokainen tätä blogia vakituisesti lukeva henkilö ton jo arvannut. Tapahtumien seurauksena oikeus tuomitsi Mostafa Mostafa Rezgarin viideksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsenraiskauksesta, huumausainerikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Lisäksi hän joutuu maksamaan 12 000 euron korvaukset raiskatulle.

Mostafan kaveri jätti toisen tytön raiskaamatta tämän vastusteltua, mutta tuomittiin silti lapsenraiskauksen yrityksestä ja huumausaineen käyttörikoksesta yhden vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänen pitää maksaa tälle 3 500 euroa korvauksia.

Tuomion saaneet kaverukset ovat - mielenkiintoista kyllä - niin sanotusti hyvin kotoutuneita irakilaisia. He nimittäin puhuivat tyttöjen kanssa suomea ja kummallakin on myös oma yritys. 

Toisin sanoen tällä tapauksella on tavallista suurempi merkitys puhuttaessa arabien maahanmuutosta, koska kaksikon toiminta kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan hyvin integroituneet maahanmuuttajat olisivat meidän suomalaisten kannalta positiivinen asia. Näin siitä huolimatta, että kyseessä on vain yksi - joskin kaksinkertainen - tapaus. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maaliskuussa Suomessa syntyi 3 734 lasta ja tänne saapui 3 122 maahanmuuttajaa
Laillistettu lapsenraiskaus
Elon Musk palautti mieleemme sen, että joka 72. vastaan kävelevä afgaani on tuomittu seksuaalirikoksesta

Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville

Lokakuussa 2019 tummahipiäinen vuonna 1996 syntynyt nuori mies Nahom Hagos raiskasi 85-vuotiaan naisen teräaseella uhaten. Poliisi selvitti teon ja oikeus passitti miehen vähäksi ajaksi vankilaan. 

Hagos pääsi sitten aikanaan ehdolliseen vapauteen, jonka aikana hän katsoi asiakseen raiskata tuttavapiiriinsä kuuluneen naisihmisen. Tämä tapahtui kesäkuussa 2023, joten Nahos pääsee jälleen lueskelemaan tiilenpäitä - oikeuden tuomion mukaan kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hän - eli luultavasti suomalaiset veronmaksajat - joutuvat maksamaan uhrille muutaman tuhannen euron kipurahat.

Minun nähdäkseni tämän henkilön tapauksessa pitäisi olla selvää, että hänet myös poistetaan Suomesta heti kun vapaus koittaa. Tällaisesta ei kuitenkaan yksikään lukemani uutinen (Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yleisradio) kertonut, joten näyttää siltä, että ilmeisesti pelkästään sukuelimensä ohjaama Hagos liikuskelee jälleen parin vuoden kuluttua uhkaamassa suomalaisnaisten turvallisuutta. 

Toivoa voi tietenkin, etteivät mediat ole jostain syystä vain uutisoineet asiasta. Ja että nimestään päätellen etiopialainen tai eritrealainen Hagos sittenkin pääsisi uusille kotitanhuville - eli sukunsa kotiseuduille - heti vankilasta vapauduttuaan. 

Epäilen kuitenkin, ettei näin ole, vaan Hagosilla on mahdollisuus jäädä Suomeen. Jos näin on, se ei ole millään tavalla järkevää vaan pikemminkin idioottimaista. Näin siinäkin tapauksessa, että puheena oleva tuplaraiskaaja vakuuttelisi oppineensa hallitsemaan halujaan  ja kunnioittamaan kanssaihmisten koskemattomuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita
Kumma juttu

Miljoonien eurojen joenylitys?

Suomussalmella metsätyökone ajoi rauhoitetun joen yli kahdesti siten, että tapauksen sattui näkemään sivullinen henkilö. Tämä oli paikalla laskemassa joessa elävien jokihelmisimpukoiden määrää sekä tapauksen huomattuaan kertonut kuljettajalle tämän toiminnan lainvastaisuudesta. Siitä huolimatta tämä oli jatkanut toimintaansa. 

Metsähallitus on arvioinut, että tapauksessa kuoli tuhansia simpukoita, mutta niiden tarkka määrä ei tietenkään ole kenenkään tiedossa. Siitä huolimatta tapaus on tällä hetkellä poliisin tutkinnassa törkeänä luonnonsuojelurikoksena.

Nähtäväksi jää, meneekö tämä tapahtuma oikeuteen. Lain mukaan "Luonnonsuojelurikkomuksesta tuomitaan...se, joka tahallaan...törkeästä huolimattomuudesta hävittää tai heikentää oikeudettomasti tiukasti suojellun luontotyypin esiintymän". Sekä edelleen, että hänet "on tuomittava...74 §:n säännöksiä rikkonut menettämään valtiolle se arvo, joka rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla on lajinsa edustajana....Ympäristöministeriön asetuksella säädetään rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista".

Edellä mainitun lain 74 §:n mukaan "kiellettyä on rauhoitettujen eläinlajien: yksilöiden tahallinen häiritseminen... niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla".

Ympäristöministeriön asetuksella jokihelmisimpukan arvoksi on määritetty 589 euroa. Siten metsäkoneen kuljettajalle saattaa syntyä tapauksesta - siis tuhansien jokihelmisimpukoiden kuoleman aiheuttamisesta - satojen tuhansien tai jopa miljoonien eurojen korvausvelvollisuus, mikäli päätös on langettava. 

Jos näin käy - taikka vaikka ei kävisikään - on varmaa, että tapaus tulee herättämään huomiota ja sillä on pitkäaikaiset seuraukset. Mikäli laki toteutuu koko ankaruudessaan, vaikeuttaa se jatkossa metsätöiden tekemistä sekä aiheuttaa näin metsäsektorille jonkin verran lisäkustannuksia. 

Lisäksi epäilty kuljettaja menisi todennäköisesti henkilökohtaiseen vararikkoon ja - mikäli kyse on yksinyrittäjästä - hänen metsäkoneyhtiönsä konkurssiin. Yleisellä tasolla tällainen päätös johtaisi siihen, että luonnonsuojelulain noudattamiseen tultaisiin jatkossa suhtautumaan oleellisesti vakavammin kuin tähän mennessä eli lainkuuliaisuus lisääntyisi. 

Jos taas syyttäjä tai oikeus päättäisi, ettei tapaukseen liity rikosta tai alentaisi korvaussummaa oleellisesti sen kohtuuttomuuden perusteella, asettuisivat lainsäädäntö ja erityisesti ympäristöministeriön asetus outoon valoon. 

Eli korvaussummaa kohtuullistettaessa nousisi esille kysymys siitä, miksi hintoja on edes määritetty, jos niitä ei tosipaikan tullen sitten noudatetakaan. Ja toisaalta tapauksen määritteleminen muuksi kuin rikokseksi johtaisi varmuudella ainakin ympäristöväen voimakkaisiin reaktioihin. 

Omalta osaltani en ala tässä veikkailemaan oikeuden päätöksen sisältöä. Sen sijaan kaivan popcornit esille ja jään odottamaan mitä tuleman pitää. Samaa suosittelen teillekin, arvoisat lukijani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonnonsuojelubiologian perusteet horjahtivat
Metsien hyödyntämistä ja älyllistä epärehellisyyttä
Luonnonsuojelijoiden suurtyön hyödyntämisestä

Gibril Massaquoin oikeudenkäynnin hinta suomalaisille veronmaksajille oli useita miljoonia - eikä vain 390 000 euroa

Tänä aamuna on syytä pieneen oikaisuun tai ehkä pikemminkin tarkennukseen. Yle nimittäin kertoi sotarikossyytteistä vapautetun Gibril Massaquoin saavan Suomen valtiolta noin 390 000 euron korvaukset vangitsemisesta aiheutuneesta kärsimyksestä ja tulonmenetyksistä. 

Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että mainittu 390 000 euroa on vain murto-osa siitä laskusta, jonka kyseinen henkilö on aiheuttanut meille suomalaisille veronmaksajille. Wikipedian mukaan hänen oikeuskäsittelynsä oli maksanut käräjäoikeusvaiheen loppuun mennessä jo 2,5 miljoonaa euroa. Ja lisäksi tulevat vielä hovioikeusvaiheessa syntyneet kustannukset, joiden suuruutta ei kuitenkaan kerrota. 

Kirjoitin itse tapauksesta jokin aika sitten seuraavasti: "tämä ongelma nousi esille myös tämän päivän uutisissa, joiden mukaan Turun hovioikeus vapautti kotimaassaan tehdystä joukkomurhasta epäillyn sierraleonelaisen Gibril Massaquoin kaikista syytteistä. Oikeudenkäynnin hinnaksi suomalaisille veronmaksajille on jutun mukaan mukaan tulossa yli 4 000 000 euron lasku."

Kun Yleisradion olemassaoloa perustellaan sillä, että se tarjoaa kansalaisille oikeaa, korkeatasoista ja puolueetonta tietoa, niin en voi olla kysymättä, että oliko alussa linkittämäni Ylen tuore artikkeli nyt varmasti sellaista. Vai katsoiko jutun tehnyt toimittaja, ettei afrikkalaismiehen aiheuttamien kokonaiskustannuksen esille nostaminen tässä yhteydessä ole enää kansalaisia kiinnostava asia, koska se oli mainittu jo Ylen aikaisemmassa jutussa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälistyminen tuottaa monenlaista kulunkia
Journalisti vääristelee, mutta kansa ymmärtää
Minkä takia Yle julkaisee valeuutisia?

Sarjarikollisen paljousalennus

MTV3 kertoi, että thaihierojaa Suomessa kuristanut ja tämän raiskannut henkilö passitettiin oikeuden päätöksellä vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Tuomiota lyhensivät jutun mukaan "miehen aiemmat vankeustuomiot, josta huomattavimpana tämän lähes viiden vuoden ehdoton vankeusrangaistus törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta". 

Lisäksi hänen tuli maksaa uhrille 5000 euroa kärsimyskorvauksia, 1000 euroa tilapäisestä fyysisestä haitasta ja 5000 tilapäisestä psyykkisestä haitasta. Uhri ei ole tapauksen jälkeen pystynyt palaamaan töihinsä. 

Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa lukee, että "ehdonalaista vapautumista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran". Thaihierojan raiskauksessa kyse ei kuitenkaan ole ehdonalaiseen päästämisestä vaan yksinkertaisesti rikolliselle annetusta paljousalennuksesta. 

Kysymys kuuluu, että miksi tällainen - loogisesti ajatellen sarjarikollisuuteen kannustava - laki tai oikeuskäytäntö on aikanaan säädetty. Ja miksei sen muuttaminen ole hallitusohjelmassa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalais-somalialainen lapsi, rangaistukset ja maamme vetovoimatekijät
12-vuotiaan puukotus johti vasemmiston poliittiseen ilakointiin
Kunniamurha ja intersektionaalinen feminismi