Verkkouutisten mukaan eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on ottanut kantaa Suomen hallituksen ja erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd) toimintaan EU:n elpymispaketista esittämiä linjauksia. Syynä on se, että Marin on julkisuudessa asettanut suuren valiokunnan näkemyksen perustusvaliokunnan lausuntojen edelle.
Tämä on Suomessa ennenkuulumatonta, sillä perustuslakivaliokunnan kantoja ei ole menneinä vuosina yritetty ohittaa, vaan niiden edessä on monenlaista lainsäädäntötyötä jouduttu rajoittamaan siinä määrin, että on puhuttu jopa perustulakifundamentalismista. Leino-Sandbergin mukaan onkin niin, että perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät valtiosääntöiset arviot "sisältävät ehdottomana pidettävän ohjeen valtioneuvoston toiminnalle"
Suomen perustuslain 74 §:ssä on ilmaistu kuinka tapahtuu "perustuslainmukaisuuden valvonta". Sen mukaan "eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin".
Pykälässä ei siten sanota selvästi, että valiokunnan lausuntoa tulisi noudattaa. Siksi pääministerin ja hallituksen menossa olevat toimet perustuslain noudattamisen suhteen eivät ole perustulakia kirjaimellisesi tulkiten selvästi perustuslain vastaisia. Tämä kertoo lähinnä siitä, että vuonna 1999 lakia säädettäessä on tarkoituksellisesti tai huolimattomuudesta syyllistytty epämääräiseen lainsäädäntötyöhön.
Se ei kuitenkaan muuta sitä, että perustuslain tulkinnasta on olemassa vakiintunut käytäntö, joten jos Marinin ja hallituksen tahto menee nyt läpi, on jatkossa riskinä se, että tulevat pääministerit voivat Marinin toimintaan vedoten heittää perustuslailla vesilintua kaikenlaisissa muissakin hankkeissaan. Siksi on tärkeää, että perustuslakivaliokunta pitäisi nyt käsillä olevassa tapauksessa tiukasti kiinni omasta tulkinnastaan suhteessa suureen valiokuntaan ja hallitukseen.
Professori Leino-Sandberg ilmaisi asian merkityksen painottamalla, että "tämä on merkittävä oikeusvaltioperiaatteeseenkin liittyvä, perustavaa laatua oleva kysymys". Toisin sanoen Marinin pyrkimys muuttaa valtioneuvoston omalla päätöksellä vakiintunut tulkinta perustuslaista näyttää yritykseltä saattaa koko Suomen asema oikeusvaltiona kyseenalaiseksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valmiuslain muuttaminen on monimutkainen juttu
Tähän on tultu: ministereiltä odotetaan rehellisyyttä ja totuudessa pysymistä
Keskusta ja Kokoomus lahjoittaisivat verorahamme EU:n käytettäväksi
Tekstit
-
Hassua, että juuri Suomi ja erityisesti SDP:n ministerit ovat EU tukipaketin ja budjetin yhteydessä korostanut oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.
VastaaPoistaNyt on syytä näyttää itse mallia tai menee viimeinenkin uskottavuus.
Professori on nyt ymmärtänyt oikeusvaltioperiaatteen väärin. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että valtion pitää toimia EU:n tahdon mukaisesti. Tämä on käynyt jo aiemmin selville, kun on katsonut millaisista asioista Unkaria ja Puolaa on syytetty, kun on väitetty niiden rikkoneen tuota periaatetta.
VastaaPoistaAikoinaan kirjat paloivat ensin. Nyt ei onnistu, internet ei pala.
VastaaPoistaNyt kaadetaan ensin patsaat ja sitten kaadetaan hallintojärjestelmät. Pitäkää huiveistanne kiinni, pian alkaa pujjuuttaa.
Kyllähän oikeusajattelun muutosta voisi tarkastella laajemmissakin kantimissa, sillä kyllähän näissä viime aikojen vallanpitajien omavaltaisissa otteissa on taustalla isompi kulttuurinen muutos kuin vain yksittäisten ministerien ikioma härkäpäisyys.
VastaaPoistaKyse on eurooppalaisperäisten yhteiskuntien yleisestä oireilusta, kansallisvaltioiden ajautumisesta sisäisen hajoamisen, kahtiajakutumien ja varsinkin monikulttuuristumisen aiheuttaman kriisiytymisen myötä totalitaristiseen taantumaan, jossa demokratian edellytykset, kuten sananvapaus ja vapaa mielipiteenmuodostus tyrehdytetään ja ihmisen joukko-ominaisuudet ottavat vallan.
Ja mitä nimenomaan oikeudellieen ajatteluun tulee, lyhyesti sanottuna sieltä taustalta löytyy eurooppalaisen uuden ajan individualismin kasvu sokeuden asteelle ja siitä seurannut taantuminen kulttuuriseen narsismiin. On tapahtumassa joukkomittainen taantuma takaisin lapsenasteelle, symbioottiseen "uhriajatteluun", eli samaistumiseen uhrirooleihin, mikä luo illuusion myös omasta "vattomuudesta" ja "hyvyydestä", mikä taas tuo väistämättä mukanaan taipumuksen ottaa oikeus omiin käsiin.
Eli on mahdollista nähdä yhteisiä tekijöitä myös näiden omien ministereittemme viime aikaisissa törmäilyissä, niin Haaviston, Ohisalon kuin nyt myös Marinin tapauksissa.
Tuhka näkee että tämä on normaalia jatkumoa nykyiseen trendiin. Jo nyt on sanottu ettei valtioiden tarvitse maksaa velkojaan ja velkaa ei tarvitse pelätä? Maaperää on luotu tälle suunnalle jo pitkään, nyt sitä ajetaan läpi. Ei perustuslaki estä poliitikkoja ja luultavasti iso edustajista osa äänestää perustuslain ohittamisen puolesta.
VastaaPoista