Paavo Lipponen (sd) palasi eilen julkisuuteen. Tarkalleen ottaen hän halusi kertoa Kokoomukselle ja koko Suomen kansalle omana näkemyksenään, että Jussi Halla-ahon johtama Perussuomalaiset olisi "äärioikeistoa". Lisäksi hän vaati, että Kokoomuksen johdon tulisi hävetä sitä, mitä se oli tehnyt omalla hallitustaipaleellaan vuosina 2007-2015.
Juha Sipilän (kepu) hallitusta (2015-2019) hän ei kuitenkaan ottanut muistellakseen - ehkäpä siksi, että se suurelta osalta palautti Suomen kilpailukyvyn ohjelmallaan, jota olivat laatimassa monet sekä Perussuomalaisissa että Kokoomuksessa edelleen vaikuttavat poliitikot.
Kaikki kunnia vanhalle herralle, joka sai valtavaa poliittista nostetta siitä, että maamme koki 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Nokian ihmeen joko hänen kymmeniä vuosia sitten johtamansa hallituksen ansiosta tai ehkä pikemminkin siitä huolimatta. Mies itse joka tapauksessa luki eilen koko Nokian nousun oman hallituksensa ansioksi, vaikka tiettävästi suomalaisen kännykkäihmeen rakentamisen aikaan yksikään demaripoliitikko - saati Lipponen itse - ei ollut tekemässä nokialaisten tuotekehitystä, tuotantorakenteita tai markkinointia.
Lipponen on kuitenkin jo vanha mies ja eläköön siis rauhassa omissa kuvitelmissaan. Siitä huolimatta on ikävää, että hän saa julkisuudessa mustamaalata valtamedian tuella demareilta kannatusta vienyttä Perussuomalaista puoluetta, vaatia toista pääoppositiopuolueetta pyytelemään anteeksi tai väittää omalla muinaisella hallituksellaan olleen ansioita, joita sillä ei todellisuudessa ollut.
Niinpä on syytä antaa Lipposelle sana tässäkin blogissa. Ehkäpä se kuvaa parhaiten sitä, kuinka syvälle omiin päiväuniinsa tämä ikämies on jo ehtinyt vajota.
"Kokoomuksen puheenjohtajan ja koko orkesterin kauhuskenaariopropagandassa huipentuu porvareiden pitkään jatkunut ryöpytys, jossa elinkeinoelämän eräät johtajat ovat myös kunnostautuneet. Suomen poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä on tehty valheellista, SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen vastaista tarinaa."
Tämä on siis Lipposen sanoma tässä tilanteessa, jossa Suomen talous supistui demaripääministerin johdolla viimeisen vuosineljänneksen aikana 4,5 prosenttia ja viennin volyymi pieneni 8,7 prosenttia (ja 13,8 prosenttia koko vuodessa). Myös investoinnit vähenivät 0,6 prosenttia.
Toisaalta ihan kaikki ei ole mennyt Sanna Marininkaan (sd) aikana alamäkeen: demarivetoisen hallituksen saavutuksiin voitaneen lukea myös työttömyyden kasvaminen 47 000 henkilöllä vuoden takaisesta sekä valtion budjetin alijäämän kasvaminen tuoreen budjettiehdotuksen mukaan seitsemään miljardiin euroon.
Ottaen huomioon koko maailman talouden sekoittaneen koronaviruspandemian, ei tämä kaikki tietenkään ole pelkästään demareiden syytä. Mutta se on, ettei nykyinen hallituskoalitio ole sen enempää Antti Rinteen (sd) kuin Sanna Marininkaan johdolla saattanut voimaan ensimmäistäkään päätöstä, jolla voisi edes kuvitella olevan positiivista vaikutusta Suomen talouteen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toimittaja Niko Kettunen: matelijoista ja sosiaalidemokraateista
Lipponen ja Kiviniemi tärkeiden asioiden parissa
So what?
Tekstit
-
Väinö Tannerin aikana SDP oli länsimainen sosialidemokraattinen puolue. Kalevi Sorsan aikana siitä tuli Vapaussodan häviöstä kostoa hakeva ja Venäjän asiaa ajava puolue."Talousmies" Mauno Koiviston vahvan markan politiikalla järjestetystä 90-lamasta ja SAK:n varmistamasta suurtyöttömyydestä Suomea ei nostanut kuiville Lipponen, vaan Ahon ja Viinasen tekemä devalvaatio sekä Nokian nousu. Lipponen sai toki kerätä tämän työn hedelmät ja mielellään nauttii yhä valheellisesta talousmiehen maineestaan kuin Koivisto aikoinaan.
VastaaPoistaTuskinpa mokoma körmy on koskaan päiväuniltaan herännytkään, joten ei ole sinne vanhuudessaan vajonnut.
VastaaPoistaKappas vaan. Paavokin vielä porskuttaa.
VastaaPoistaMutta muistelen Arvoisan Professorin ilmastosta(kin) joskus kirjoittaneen.
Etelämanner on kuulemma sulamassa?
"Kun jäähyllyt katoavat, merivesi pääsee nuolemaan mannerjäätikköä ja sulattamaan sitä."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006627922.html?utm_campaign=hs_tf&utm_term=5&utm_source=tf-other&share=133540d8d832decf34318f785a2c9095
Paavo Lipponen oli vanha mies jo nuorena. Kärttyinen ja kaikkea ja kaikkia mitätöivä kilpailuhenkinen kampittaja, siis aito valtapoliitikko, joka ihannoi kovia otteita koska piti niitä "realismina".
VastaaPoistaHän nousi demaripuolueen johtoon aikana jolloin työväenliike hyvinvoivassa länsimaailmassa oli ajatumassa kriisiin jonka parhaiten on kai kuvannut terroristi Ted Kaczynski kuuluisassa "manifestissaan". Kun omaa ajattelua ei ole, ja koko tarmo kohdistuu vain jo hyvinvoivien ihmisten elämänlaadun jäljittelemiseen, politiikasta tulee ihan samojen keinojen valikoima jolla varsinaiset poliittiset sikamessiaat toimivat.
Ainoana jäljelle jääneenä vaihtoehtona härkäpäinen Lipponen nousi romahtaneen demaripuolueen johtoon Lappeenrannan puoluekokouksessa, josta tv-uutiset välittivät hämmäsrtyneille katsojille kuvaa kokoussalissa tuoliinsa sammuneesta ay-johtajasta. Puolue oli kokenut niin Sorsan Valco-optimismin konkurssin kuin juppi-Sundqvistin pankkirahaseikkailut.
Uusi tähtihetki tuli 1990-luvun maailmanlaman seurauksena -- meillä Viinasen tyly lamanhoitopolitiikka siivitti opposition nykydemarihistorian suurimpaan vaalivoittoon. Lipponen lunasti kansan luottamuksen paiskaamalla märän rätin sen silmille ja nimittämällä Viinasen myös oman hallituksensa rahaministeriksi.
Siitä se sitten alkoi, taas alamäki, joka sai hyvää vauhtia myös tavasta jolla Lipponen erehtyi veljeilemään George W Bushin kanssa Valkoisen talon portailla ja mölisi tv-uutisissa: "Suomen kansa tukee johtajuuttanne." Siitä alkoi lähtölaskenta jossa kaikkia asioita ei vieläkään ole tuotu esiin. Jäätteenmäki uhrattiin, Lipponen pelastettiin.
Hän ei näköjään ole edelleenkään oppinut mitään. Viha pitää miestä pystyssä. Maalaisliiton vihaaminen on pitkässä juoksussa kai muuttunut Kokoomuksen tökkimiseksi. Ehkä sekin on saavutus tyypiltä, joka aikanaan ajoi omassa talouspolitiikassaan Kokoomuksestakin oikealta ohi ja oli suositumpi siellä kuin omiensa keskuudessa. Klikatkaa nimeäni.
Seppo Oikkonen ehti onneksi paremmalla ulostulollaan kertomaan blogin aiheena olevan henkilön saavutusten kultakautta.
VastaaPoistaIkärasismi on siis hei ihan kauheeta. Ei saa ihmistä mollata, koska hän on vanhus, olkoon vaikka höperö (tästä dg:sta SO kertoikin jo). Mutta hei, ei kait vanhukselle, jolla on vieläkin mediaa kiehtova megalomaaninen ulosanti, pidä antaa myöskään anteeksi tai edes vedota hänen ikäänsä hänen höperehtiessään julkisuudessa etenkin maalittaessaan muita poliitikkoja.
Luen aina ylipormestari Raimo Ilaskiven blogit, jotka näytölle osuvat. Hän on 92 v. Kristallinkirkasta tekstiä, joka perustuu vankkaan perustietoon ja hyvin ptkäaikaiseen kokemukseen politiikan syövereissä, ja näiden pohjalta nykyaikaa terävästi tulkiten. Vanha, viisas mies, jonka verbaalinen ulosanti on meille häntä 25 v. nuoremmille kadehtimisen aihe. Hänelle ruusut.
Euroopan presidentille ruusut ilman kukkia ja terälehtiä.
Puavo on viimesen päälle eurodemari,juureton kosmopoliitti, joka jatkaa vaan taistelua äärioikeistoa vastaan, vaikka se on Suomessa olkiukko.
VastaaPoistaLipposella on koko ikänsä ollut haaveena likvidoida suomi. 1960-1970 luvulla halusi että liitytään osaksi sosialististen neuvostokansojen unelmaa ja kun se ei onnistunut niin herätettiin kumpujenöistä das Neueuropa. Välillä muisti että sukujuuret ovat Lombardian kuningashuoneissa varhaisen keskiajan puolella kun piti omaa hoviaan italialaisen renesanssiruhtinaan tavoin puhemiehenä.
VastaaPoista