Mitähän Henrik Vuornos ja Anders Adlercreutz ajattelevat Delil Koyin tapauksesta?

26-vuotias Delil Koyi on tyytymätön saatuaan neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen raiskattuaan sosiaalisessa mediassa tapaamaansa yksitoistavuotiasta tyttöä viikonlopun ajan. Mies väitti, että tyttö olisi sanonut olleensa 18-vuotias, vaikka oikeuden mukaan tämä näyttää ikäiseltään eikä missään nimessä edes yli 15-vuotiaalta.

Tapaus on jälleen kerran vain yksi niistä monista yksittäistapauksista, joista suomalainen yhteiskunta joutuu maksamaan aiempina vuosina harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Eikä sekään liene enää kenellekään yllätys, että kovimman hinnan siitä joutuvat maksamaan naiset ja lapset. 

* * *

Tapaus kuitenkin palautti mieleeni loppukesän tapahtuman, jossa suomalaispoliitikot kritisoivat kovasti Wille Rydmania (ps) ja Mari Rantasta (ps) siitä, että nämä poseerasivat päässään lippalakki, jossa luki "SEND THEM BACK", jolla tarkoitettiin ulkomaalaisten rikollisten palauttamista takaisin kotimaahan. Äänessä olivat ainakin kansanedustaja Henrik Vuornos (kok) ja ministeri Anders Adlercreutz (ruots), joilla molemmilla näytti olevan vaikeuksia ymmärtää tekstin viitekehystä – vakaviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien palauttamista kotimaahansa – tai vaihtoehtoisesti heitä ei huoleta näiden uhrien kärsimykset.

Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä Vuornos ja Adlercreutz ajattelevat Delil Koyin puuhasteluista esimurrosikäisen tyttölapsen kanssa. Arvelevatko he tämän oppivat käytännössä muutaman vuoden vapausrangaistuksestaan ja jättävän jatkossa tytöt ja naiset rauhaan, vai ymmärtävätkö he, että aiempien tapausten valossa tämä saattaa hyvinkin jatkaa – vaikkapa Nahom Hagosin esimerkin mukaisesti – vastenmielisiä touhujaan päästyään vapauteen? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Triplaraiskaaja Nahom Hagos sai rangaistuksensa – entä sitten?
Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret
Poliisilla riittää kiirettä myös tulevaisuudessa

Somalit osoittivat EU:n suunnittelemien palautuskeskusten tarpeellisuuden

Euroopan Unioni on päässyt sopuun jäsenmaiden yhteisistä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista. Sen seurauksena EU-alueen ulkopuolelle voidaan perustaa palautuskeskuksia, joihin lähetetään jäsenmaissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä.

Sisäministeri Mari Rantanan (ps) totesi olevansa "hyvin iloinen siitä, että meidänkin kovasti kaipaama uusi paluuasetus saatiin nyt neuvoteltua loppuun". Tyytyväinen siihen olen toki itsekin, sillä se osoittaa ainakin sen, että myös Unionin tasolla on lopulta herätty maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. 

* * *

Tällaisesta ongelmasta tarjosi esimerkin rajavartiolaitos, joka onnistui paljastamaan ainakin suomalaisista ja ruotsalaisista somaleista koostuvan ihmissalakuljetusryhmän, joka toi maahamme laittomasti somalialaisia käyttämällä hyväkseen toisille ihmisille kuuluvia matkustusasiakirjoja. Lisäksi tämän tutkinnan yhteydessä saatiin kiinni Ruotsissa asuva somali mukanaan noin 19 kiloa huumausaineeksi luokiteltavaa khattia.

Iloani tästä kaikesta tosin vähentää jonkin verran se, ettei koko ihmissalakuljettajajengiä ole – ainakaan vielä – saatu kiinni ja vastaamaan teoistaan oikeudessa. Toivoa sopii, että myös heidät löydetään, vangitaan ja sijoitetaan johonkin tulevista palautuskeskuksista malliksi muille maahanmuuttajataustaisille rikollisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Latvia kieltäytyy EU:n pakolaispolitiikasta
Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

Mari Rantanen ja Milan Jaff ovat samoilla linjoilla

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kävi Irakissa ja totesi, että sen turvallisuustilanne on nykyisin paljon parempi kuin aiemmin. Maa kehittyy nopeasti ja "siellä rakennetaan paljon ja siellä on vireää yritystoimintaa... maata on saatu vakautettua, yleinen järjestys ja turvallisuus on parantunut. Sinne ovat pystyneet myös suomalaiset yritykset investoimaan."

Toisin sanoen laittomien maahanmuuttajien ja muiden rikollisten palauttamiselle Irakiin ei ole asiallisia esteitä. Ministerin näkemyksen vahvisti myös Suomesta rikosten takia karkotettu Milan Jaff, joka oli kertonut olevansa hyvin tyytyväinen siitä, että maassa on hyvin turvallista.

* * *

On siis syytä toivoa, että irakilaisten rikollisten palauttaminen ja laillista perustetta vailla olevien ihmisten paluu sukujensa kotimaahan vilkastuisi jatkossa. Ja että myös ne, jotka eivät ole kyenneet hankkimaan Suomessa toimeentuloaan omalla työnteollaan – tai eivät muuten vain halua omaksua suomalaisia arvoja ja elämäntapaa – ymmärtäisivät oma-aloitteisesti palata kaksoisvirtain maahan. 

Lisäksi on tietenkin itsestään selvää, ettei irakilaisille turvapaikanhakijoille ole enää syytä myöntää oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Puhumattakaan perheiden yhdistämisestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa

Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

EU-maiden sisäministerit sopivat eilen maahanmuuttoa koskevista tiukennuksista. Heidän pyrkimyksenään on kehittää järjestelmä, jossa jäsenmaat voivat palauttaa luvattomasti unionissa oleskelevia ihmisiä EU:n ulkopuolella sijaitseviin turvallisiin maihin. 

Sekä jäsenmaat itse että EU voivat sopimuksen mukaan neuvotella näistä sopimuksista kolmansien maiden kanssa, joten toivon mukaan yhteisymmärrys syntyy nopeasti ja maanosassamme laittomasti oleskelevien ihmisten määrä saadaan laskuun. Ja etenkin EU-maiden houkuttelevuus turvapaikkaturismille vähenee oleeellisesti nykyisestä. 

Tämä kuulostaa minusta varsin hyvältä. Etenkin kun Tanskan maahanmuuttoministerin mukaan sopimus "mahdollistaa jäsenmaille palautuskeskusten perustamisen joko kauttakulkukeskuksiksi, joissa luvattomasti oleskelevien maahanmuuttajien asiat käsitellään ennen heidän lähettämistään kotimaihinsa, tai laitoksiksi, joissa henkilöä voidaan pitää pidemmän aikaa". 

Nähtäväksi siis jää, pystyykö Unionimme hallinto viemään uudistuksen läpi, vai löytyykö sieltä – komissiosta tai parlamentista – hyödyllisiä idiootteja, jotka asettuvat uudistusta ja Euroopan eurooppalaista tulevaisuutta vastaan. Arvoliberaaleista medioista ja niin sanotuista kansalaisjärjestöistähän sellaisia epäilemättä löytyy – etenkin niistä, jotka ovat tehneet nykyaikaisesta kansainvaelluksesta itselleen ja jäsenilleen leipäpuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt
Kuinka vähentää ranskalaista lapsiseksiorjuutta?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Vaarallisia irakilaisia ei tarvita Suomessa

MTV3 kertoi irakilaiskaksosista, jotka joutuivat poliisikuulusteluun esitettyään uhkauksia vapaalla olleeseen Helsingin poliisivankilan vartijaan. Siellä nämä järjen jättiläiset alkoivat uhkailla kuulustelijaa ja samassa yhteydessä myös poliiseja. 

Toinen heistä uhosi, että "minä rankaisen sinuakin, jos näen sinut ulkona. Kun otat tämän univormun pois ja olet siviilissä ja olemme kasvokkain niin sitten minä näytän sinulle ja astun sinun päälle". 

Velipoika puolestaan väitti, että "tulemme rankaisemaan teitä kaikkia yksi kerrallaan. Tulette näkemään tämän. Maksatte paljon."

Nämä sankarit ovat poliisin tutkittavina peräti viidestä eri tapauksesta, joita kuvattiin tarkemmin asiasta kertoneessa uutisessa. Näin Suomen kansalaisena kysyn, että mitä ihmettä nämä kaksoset enää tekevät Suomessa. 

Samalla vaadin poistamaan heidät kotimaastani takaisin sinne, mistä ovat tänne tulleetkin. Onhan veljesten puheiden jälkeen selvää, ettei heillä ole tarvetta minkäänlaiseen turvapaikkaan, vaan he itse ovat vaarallisia muille ihmisille: oman todistuksensa mukaan sekä muille maahanmuuttajille että suomalaiselle kantaväestölle. 

Eikä tänne Pohjantähden alle kaivata muutenkaan asukkaita, joiden älykkyysosamäärä ei näyttäisi ylittävän edes heidän kengännumeroaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio salasi Mohammed Ahmedin nimen
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?
Kuntavaalien voittajilta kaivataan kouluvastauksia

Somalian presidentin lupaukseen kannattaa tarttua!

Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa, enkä siksi ala arvuutella asiaa sen enempää kuin toteamalla, että Suomi pärjää hänen kanssaan - ja pärjäisi myös Kamala Harrisin kanssa, mikäli tämä saisi sittenkin valitsijamiesten enemmistön. 

Sen sijaan nostan esille Somalian presidentin Hassan Sheikh Mohamudin ilmoituksen saksalaisille. Hän nimittäin kertoi, että "otan takaisin kaikki Somaliasta tulleet siirtolaiset, joilla ei ole oleskelulupaa täällä Saksassa tai jotka eivät ole integroituneet tänne". 

Lisäksi hän totesi selvin sanoin, että "maastamme on tullut turvallisempi, emme ole enää täyden sisällissodan maa... taistelemme edelleen al-Shabaabin ja ISIS:in terroristijoukkoja vastaan, mutta olemme työntäneet heidät pois."

Tämä ilmoitus on syytä huomata myös Suomessa ja ryhtyä heti toimiin, joilla palautetaan maahamme heikosti sopeutuneet ja paperittomat somalit takaisin kotimaahansa. Mieluummin tänä kuin ensi vuonna. 

Jos ja kun näin tapahtuu, on samanlaista menettelyä sovellettava myös muihin heikosti integroituneisiin maahanmuuttajiin, olivat he sitten irakilaisia, afgaaneja, syyrialaisia, venäläisiä tai englantilaisia. Näin saavutetaan yhdellä iskulla kolme hyötyä.

Ensimmäinen on tietenkin ilmeinen, eli heikosti sopeutuneen maahanmuuttajaineksen väheneminen maassamme. 

Toinen saavutettava etu on se, että todellinen karkotusuhka lisää ainakin joidenkin maahanmuuttajien motivaatiota integroitumiseen. Ja sitä kautta alentaa humanitaarisen maahanmuuton monenlaisia kustannuksia suomalaisille veronmaksajille.

Kolmas hyöty tulee siitä, että palautusten myötä Suomi muuttuu sosiaaliturvaperusteisille maahanmuuttajille vähemmän houkuttelevaksi yhteiskunnaksi. Ja siten vähentää nykyaikaisesta kansainvaelluksesta Suomelle kohdistuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista taakkaa. 

Näin etenkin siinä tapauksessa, että onnistumme maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisellä välttämään niin sanotun Ruotsin tien, josta meitä muistutti MTV3 kertoessaan ruotsalaisen rikollispomon Ismail Abdon johtaman raskaasti aseistetun huumeliigan toimintatavoista Suomessa. 

Sekä myös Etelä-Suomen sanomien uutinen, jossa kerrottiin tyrmäystippojen käytön yleistyneen raiskausten yhteydessä, vaikka jutussa ei puhuttukaan näiden rikollisten etnisistä taustoista. Yhteys lienee kuitenkin ilmeinen myös arvoisalle lukijalleni.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma etenee
Arabian- ja somalinkieliset uutiset
Ruotsin tie näkyi jo 12 vuotta sitten

Amnesty tai uusi puukkoisku tuskin vaikuttavat Saksan uuteen maahanmuuttopolitiikkaan

Saksassa on tehty jälleen veitsi-isku, jossa loukkaantui ainakin kuusi ihmistä. Tällä kertaa veitsenheiluttaja oli nainen ja Saksan kansalainen, eikä tekoa ainakaan heti pidetty terrorismina, vaan puukottaja oli huumeiden ja alkoholin vaikutuksen alainen mielenterveyspotilas.

Tapaus ei muuta sitä, että Saksassa tehdyt joukkopuukotukset ovat yleensä maahanmuuttajien tekemiä. Eikä varmasti vaikuta maan tuoreeseen päätökseen muuttaa maahanmuuttopolitiikkaansa entistä tiukemmaksi. 

Siinähän tapahtui kuluneella viikolla merkittävä käänne, kun saksalaiset palauttivat lähes 30 vakaviin rikoksiin syyllistynyttä afgaania takaisin Talebanien hallitsemaan kotimaahansa. Siis maahan, jonka ihmisoikeuksien puute on kiistaton. Ei siis ihme, että Amnesty Internationalin väki pillastui - vaikkakin epäilemättä turhaan.

Lisäksi Saksassa on tehty päätökset siitä, että pakolaisen tai turvapaikanhakijan lomamatka kotimaahansa johtaa ja karkotukseen, ja muissa EU-maissa rekisteröidyt humanitaariset pakolaiset palautetaan sinne missä heidät ensin rekisteröitiin.

Toivoa sopii, että nämä - saksalaispuolueiden kannatusmuutoksista seuranneet - päätökset toimisivat esimerkkeinä myös muille islamilaisesta maahanmuutosta kärsiville maille. Siis sellaisille kuin Suomi, jossa Perussuomalaiset on kriittisen maahanmuuttopolitiikkansa perusteella noussut suureksi puolueeksi, jonka odotetaan valtaan päästyään lunastavan kansalaisten odotukset. Siis juuri nyt meneillään olevalla hallituskaudella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afghans Had to Go
Syyrialaista, algerialaista ja mustaa väkivaltaa Euroopassa
Puukottaja tappoi äärimmäisen monikulttuurisessa kaupungissa kolme ihmistä

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) ilmoitti eilen hyvistä uutisista. Hänen mukaansa hallitus aikoo pidentää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa nykyisestä viidestä kahdeksaan vuoteen ja sen laskenta alkaa vasta oleskeluluvan saamisesta. Lisäksi tähän aikaan hyväksyttävää oleskeluaikaa ulkomailla lyhennetään nykyisestä sekä turvapaikanhakijoille annettavan vastaanottorahan ja käyttörahan määrää vähennetään. 

Kansalaisuuden saamisen edellytyksiin hallitus aikoo lisätä myös perustettavan kansalaisuuskokeen läpäisemisen. Ja turvapaikasta on tarkoitus tehdä aina väliaikainen sekä niin lyhyt kuin EU:n lainsäädäntö sallii. Eikä jatkossa ole enää mahdollista siirtyä turvapaikanhakijasta työperusteiseksi maahanmuuttajaksi. 

Edelleen sisäministeri linjasi, että pakolaisasema eli turvapaikka voitaisiin jatkossa jättää myöntämättä tai lakkauttaa, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle, hän on syyllistynyt erityisen törkeään rikokseen, jos hän syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen, rikokseen ihmiskuntaa vastaan tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon.

Turvapaikkakäsittelyä aiotaan myös nopeuttaa rajamenettelyllä, jonka aikana turvapaikanhakija ei saa poistua hänelle määrätyn vastaanottokeskuksen läheisyydestä. Ja ulkomaalaislakiin on tarkoitus sisällyttää nopeutettu menettely, jonka perusteella kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Sitä on tarkoitus soveltaa henkilöihin, joiden katsotaan olevan uhaksi kansalliselle turvallisuudelle sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamiseksi.  

Näiden muutosten lisäksi on Leena Meren (ps) johtamassa oikeusministeriössä valmisteltu esitys rikoslain muuttamiseksi koskien naisen ja tytön sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun säätämistä rangaistavaksi. Tämä laki on merkittävä - paitsi ihmisoikeuksien itsensä perusteella - myös siksi, että se vähentää Suomen houkuttelevuutta sellaisten turvapaikanhakijoiden joukossa, jotka haluavat silpoa tytärtensä sukuelimet ja jotka käytännössä muodostavat leijonanosan Suomeen saapuvista elintasopakolaisista. 

Kaiken kaikkiaan hallituspuolueet ovat näillä päätöksillä aikeissa toteuttaa juuri niitä asioita, joiden perusteella suuri osa nykyisten hallituspuolueiden äänestäjistä on äänestänyt viime eduskuntavaaleissa. Tähän kun vielä lisätään kehitysapuun käytettävien verovarojen miljardileikkaus, on äänestäjien kerrankin syytä olla tyytyväisiä - edellyttäen tietenkin, että ylle kirjaamani aikeet myös toteutuvat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto on voimavara USA:ssa, mutta Euroopassa pelkkä taakka
Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja
Hallitus muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan

Saksassa suunnitellaan maahanmuuttopoliittisia muutoksia

Angela Merkelin Saksa toimi vuonna 2015 primus motorina prosessissa, jonka aikana EU:n alueelle otettiin noin 1,3 miljoonaa kehitysmaalaista. Tapahtuman seurauksena Saksan ja monien EU-maiden sisäinen turvallisuustilanne on heikentynyt oleellisesti. 

Tämän seurauksena - ja kehitysmaalaisen kansainvaelluksen jälleen nostaessa päätään - on Saksassa ryhdytty toimiin käynnissä olevan maahanmuuttaja-aallon suitsimiseksi. Tämä tarkoittaa monenlaisia hyvää tarkoittavia toimenpiteitä. 

Sellaisina on ehdotettu ainakin seuraavia: maahanmuuton ylärajan määrittäminen, Saksan houkuttavuuden vähentäminen vaihtamalla tulijoille elämiseen jaettava käteinen raha maksukortiksi, turvapaikanhakijoiden jakaminen tasaisesti kaikkiin EU-maihin, Saksan rajojen valvonnan palauttaminen, EU:n ulkorajojen valvonnan tehostaminen, turvapaikanhakijoiden säilöönotto hakemusten käsittelyn ajaksi, uusien valtioiden lisääminen turvalliseksi katsottujen maiden listaan, palautussopimusten tekeminen lähtömaiden kanssa, turvapaikkojen ulkoistaminen kolmansiin maihin sekä yksilöllisen turvapaikkaoikeuden hakemisoikeuden korvaaminen kiintiöpakolaisten määrää kasvattamalla. 

Nähtäväksi jää, missä määrin edelle kirjoitettu lista toteutuu Saksassa. Ja jos toteutuu, niin onko sillä minkäänlaista vaikutusta kehitysmaalaisten haluun päästä EU:n alueelle nauttimaan lähtömaita turvallisemmasta yhteiskunnasta ja niitä korkeammasta elintasosta. Tai heidän juuri näitä asioita rapauttavasta vaikutuksestaan, joka on nähtävissä niin Saksassa, Ranskassa kuin Suomessakin - ja aivan erityisen rajulla tavalla niin sanotussa humanitaarisen maahanmuuton suurvallassa eli Ruotsissa..

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä
Freudilainen lipsahdus, 9-vuotias tyttö ja kulttuurinen omiminen
Saksassa ISIS-naiselle 14 vuoden tuomio - entä Suomi?

Suomea auttaneet afgaanit turvaan

Afganistanissa länsimaita auttaneet henkilöt ovat vaarassa nyt, kun ääri-islamistineen Taleban on ottamassa vallan tahdottomalta ja kyvyttömältä hallitukselta, jolla ei taistelumenestyksestä päätellen ole myöskään kansan enemmistön tukea. Päinvastoin, Talebanien nopea marssi maakunnasta toiseen viittaa pikemminkin afgaanien suopeuteen heitä kohtaan.

Tässä tilanteessa pelkona on, että länsimaita - myös Suomea - sinänsä kelvottoman afgaanihallituksen pystyssä pitämiseksi tukeneet henkilöt ovat näiden toimiensa seurauksena vaarassa joutua kostotoimenpiteiden kohteiksi. Siksi kaikkialla on esitetty kysymys siitä, että pitäisikö nämä ihmiset ottaa turvaan niihin maihin, joiden toimia Afganistanissa he ovat tukeneet. 

Pelko länsimaita auttaneiden ihmisten turvallisuudesta ei liene perusteeton ottaen huomioon talebanien aiemman hallinnon edesottamukset. Suomen osalta myöskään heidän määränsä ei ole kovin suuri: Helsingin sanomien mukaan uhattuna olisi "ainakin useita kymmeniä" ihmisiä.

Jos mietitään tilannetta, on sen taustalla länsimaiden interventio, jolla aiemmin Afganistanissa valtaa pitänyt hallitus kaadettiin ideologisista syistä ja väkivalloin. Syynä oli tämän hallituksen toiminta terroristien tukena - tai ainakin näin on moneen kertaan kerrottu.

Nyt uhattuna olevien ihmisten kohdalla kyse on sinänsä kehitysmaissa suhteellisen tavanomaisesta tilanteesta, jossa kansa on jakaantunut erilaisiin ryhmiin, jotka eivät kykene toimimaan rauhanomaisesti, vaan niiden väliset valtasuhteet ratkotaan voimakeinoin. 

Siten länsimaita auttaneet afgaanit eivät ole toimineet varsinaisesti länsimaiden puolesta vaan talebaneja vastaan. Eikä heidän tilanteensa siinä mielessä kuulu meille läntisille kansakunnille sen enempää kuin minkä tahansa sisällissodan tappiolle jääneiden ihmisten kurja asema. 

Lienee kuitenkin kiistatonta, että länsimaiden rekrytoimat afgaanit ovat oikeasti hengenvaarassa vallan vaihtuessa ja siksi on asiallista pohtia, täyttyisikö heidän kohdallaan oikeus humanitaariseen turvapaikkaan. Tässä tilanteessa olisin taipuvainen myöntämään sellaisen, mutta muutamin ehdoin. 

Ensinnäkin heidän turvapaikkaoikeutesa tulisi sitoa talebanihallinnon vallassa pysymisen aikaan - eli mikäli se kaatuu, on edessä kotimatka. Toiseksi, turvapaikkaoikeus tulisi menettää, mikäli henkilö syyllistyy vakaviin rikoksiin tai ääri-islamistiseen ajatteluun, koska juuri niiden uhka on turvapaikan perusteena. 

Kolmanneksi ehdoksi on syytä lisätä vielä se, että tässä puheena olevien muutaman kymmenen henkilön turvapaikat tulisi vähentää Suomen pakolaiskiintiöstä, eli heidän maahan ottamisensa ei saisi lisätä Suomeen kohdistuvaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaistaakkaa. Ja luonnollisesti nämä ihmiset tulisi tunnistuttaa Afganistanissa heidän kanssaan toimineilla ihmisillä, jotta vältyttäisiin väärinkäytöksiltä.

  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jos kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia, niin mitä sitten?
Nyt on tilauksessa lisää somaleita ja afgaaneja
Päättäjien kädet veressä - mutta minkä takia?

Helsingin rautatieaseman henkirikoksen pitäisi herättää hallitus

Ihmettelin muutama päivä sitten sitä, että ovatko suomalaiset mediat heränneet ulkomaalaistaustaisten miesten suomalaisnaisiin kohdistaman väkivallan yleisyyteen, ja tahtoneet siten varoittaa epäsuorasti kaikkia kauniimpaan sukupuoleen kuuluvia. En edelleenkään tiedä vastausta, mutta eilen mediamme (esim. Iltalehti, MTV3, Yle ja Helsingin Sanomat) kertoivat laajalti myös ulkomaalaistaustaisten nuorten Helsingin rautatieasemalla tekemästä henkirikoksesta, jossa 24-vuotias mies puukotettiin kuoliaaksi. 

Lehtitietojen mukaan kyse oli kahden pääosin ulkomaalaistaustaisista koostuvan joukon sanaharkasta lähteneestä tilanteesta, joka päätyi joukkotappeluun, jossa käytettiin myös astaloita. Muille yhteenottoon osallistuneille kuin puukotetulle ei aiheutunut merkittäviä vammoja. 

Tilannetta valaisi Iltalehden jutussa rikostarkastaja Jari Koski, jonka mukaan "puhutaan henkilöistä, joille koulu ei maistu. Heillä voi olla sosiaalitoimen asiakkuus... Varsin usein nuorten tekemien juttujen selvittämisessä käytetään tulkkeja. Erityisesti ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on huomattava. Tätä asiaa on turha kiistää. Siitä, että olemme siirtymässä jonkinlaisen jengiytymisen polulle on näkyvillä merkkejä nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa."

Hänen mukaansa on oltava huolissaan, "jos tästä nuorten vakavasta väkivaltarikollisuudesta tulee trendi ja se yleistyy entisestään... jos meille kasvaa sukupolvi, jossa pikkupojasta asti on normaalia tuikkia toisia puukolla ja ampua, niin silloin ollaan pulassa." 

Se, mihin valtamediamme eivät näytä edelleenkään taipuvan liittyy maahanmuuttopolitiikkamme seurausten samankaltaisuuteen Ruotsissa aiemmin tapahtuneen kehityksen kanssa. Siellähän ulkomaalaistaustaisten nuorten jengiytyminen on johtanut alueellisen segregaation syvenemiseen aina sille tasolle, ettei valtiovallalla ole enää otetta kaikkiin ruotsalaisiin lähiöihin. 

Samalla nämä jengit käyvät keskenään valtataistelua, jossa käytetään jopa raskaita tuliaseita, pommeja ja käsikranaatteja. Jopa virkavalta joutuu lähes säännöllisesti hyökkäysten kohteeksi, eivätkä edes sivulliset ole turvassa.

Siksi juuri nyt olisi - viimeistään - aika ottaa maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat vakavasti myös maamme hallituksessa. Ensimmäisenä askeleena olisi huolehdittava siitä, ettei ongelmakulttuureista maahamme tulevien henkilöiden määrä nouse jälleen kasvuun COVID-19 pandemian jälkeen. 

Toiseksi olisi huolehdittava siitä, etteivät maassa ilman oleskelulupaa olevat henkilöt olisi tekemisissä muun väestön kanssa, vaan heidän palauttamisestaan kotimaihinsa olisi huolehdittava. Tai ellei se ole mahdollista, heidät pidettäisiin jollain muulla tavalla erossa muista ihmisistä. 

Kolmanneksi olisi muutettava humanitaarisen maahanmuuton käytäntöjä siten, että päätös olisi aina määräaikainen ja palauttaminen automaattista, mikäli turvapaikan tarve on kadonnut. 

Neljänneksi olisi huolehdittava, että maamme vetovoimatekijöitä kehitysmaalaisten parissa vähennettäisiin esimerkiksi työntekovelvoitteella ylläpitoa vastaan. Toisin sanoen heiltä olisi evättävä kantaväestön vastikkeeton sosiaaliturva.

Viidenneksi kotoutumista olisi edistettävä suomalaisen kielen (suomi tai ruotsi) ja kulttuurin opiskelupakolla, jossa maassaolon edellytyksenä olisi testein mitattu edistyminen. Ei ole kohtuutonta vaatia kielen alkeiden oppimista muutamassa kuukaudessa ja sen käytännön tarpeisiin riittävän sujuvaa käyttöä vuoden opiskelun jälkeen. Tai suomalaisten käytöstapojen omaksumista ennen oleskeluluvan myöntämistä.

Kuudenneksi tulisi lainkuuliaisuutta edistää säätämällä maasta poistaminen automaattiseksi seuraukseksi kaikista rikoksista, joista annettava maksimirangaistus olisi laissa säädetty yli vuoden mittaiseksi vankeudeksi. Tämän pitäisi koskea myös sellaisia Suomessa syntyneitä rikoksentekijöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

On selvää, että mikäli Sanna Marinin (sd) tai sitä seuraavat hallitukset eivät ryhdy edellä kuvaamani kaltaisiin lainsäädännöllisiin toimiin - tai eduskunta ei sellaisia hyväksy - on Suomen tulevaisuus nähtävissä Pohjanlahden länsipuolella. Tätä tuskin kukaan suomalainen haluaa, joten toimettomaksi jääminen on katsottava hyökkäykseksi suomalaisten tulevaisuutta vastaan. 

Tätä asiaa ei muuta miksikään se, että suurin osa suomalaisista näyttää vaaleista toiseen äänestävän ruotsalaistyyppisen kehityksen puolesta. Syyksi sille epäilen vaalikarjan harhaanjohtamista tosiasioita salailemalla sekä sen seurauksena muiden asioiden pitämistä maahanmuuttoa tärkeämpinä perusteina äänestyskopissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ohisalo ja ruotsalaistyyppisen jengirikollisuuden torjunta
Ei uutta pohjoismaiden kehitysmaalaistumisrintamalta
Valikoiva uutisointi vääristää

Autetaan Kreikan saaristoleiriläisiä

Yle kertoi, että kreikkalaisella saarella oli syntynyt mellakka ja sen seurauksena tulipalo. Syynä turvapaikanhakijoiden liikehdintään oli irakilaisnaisen kuolema.

Jutussa kerrottiin, että palopaikalla oli tuhannelle ihmiselle tarkoitetussa leirissä peräti 5 000 ihmistä. Ei siis ihme, että hermot ovat tiukalla - etenkin kun jutun mukaan ihmiset ovat olleet siellä jumissa jo useiden vuosien ajan.

Koska tilanne on kieltämättä hankala, voisi EU tarjota näille Kreikkaan erehtyneille ihmisille apuaan ja järjestää ainakin suurimmille väestöryhmille vapaaehtoisia paluukuljetuksia takaisin kotimaahansa. Nythän koronavirus on lopettanut laivaliikenteen lähes kokonaan, joten aluskapasiteettia olisi juuri tällä hetkellä käytössä runsaasti. Samalla myös merimiehet ja mukaan turvallisuuden ylläpitoon tarvittavat vartijat saisivat harjoittaa ammattiaan.

EU voisi myös pyytää Välimerellä taksiliikennettä harjoittavien järjestöjen aluksia mukaan talkoisiin. Näin nekin voisivat toimia rakentavasti ja helpottaa leiriläisten elämää.

Perustelen ehdotustani konkreettisen hädän lisäksi sillä tiedolla, että turvapaikanhakijoista suurin osa on joka tapauksessa liikkeellä paremman elintason eikä kotimaan vaarallisuuden takia. Siksi heillä ei myöskään ole kansainvälisten sopimusten mukaista oikeutta EU:n alueella oleskeluun.

Toisaalta uskoisin, että leiriläisten palauttamiskustannukset tulisivat todennäköisesti ajan myötä halvemmiksi meille Unionin veronmaksajille kuin heidän elättämisensä vuosikausien ajan kreikkalaisilla saarilla. Siksi ehdotukseni toteuttaminen olisi luultavasti myös taloudellisesti järkevää.

Olisin hyvin hämmästynyt, mikäli ehdottamaani tarjoukseen tarttuvia kehitysmaalaisia ei olisi lainkaan Kreikan saarilla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Marinin hallitus lyö EU:n moninkertaisesti
Mielen selvennys
Puolustautuuko EU viimein

Populistista harhaanjohtamista

Helsingin Sanomien mukaan oikeustieteilijä, professori Tuomas Ojanen, pitää Paula Risikon (kok) puheita oleskelulupien peruuttamismahdollisuuksista populistisena harhaanjohtamisena. Näin siksi, että Risikko on vaatinut lakiin mahdollisuutta oleskeluluvan peruuttamiselle.

Perusteluna heitolleen Ojanen totesi, että "ei tarvita enää erillistä pykälää oleskeluluvan peruuttamiselle, kun karkottamista ja käännyttämistä koskevat pykälät nyt jo sallivat karkottamisen ja käännyttämisen kansallisen turvallisuuden perusteella". Toisaalta hän myös korosti, että oleskeluluvan saaneiden karkottamista rajoittavat Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset ja että perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Toisaalta HS kertoi myös, että "ulkomaa­laislain mukaan oleskelu­luvan saanut voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty enimmäis­rangaistus on yksi vuosi vankeutta tai hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti".

Minä olen sitä mieltä, että ulkomaalaislakia pitäisi muuttaa. Ei siten kuin Risikko on populistisesti ehdottanut, vaan siten, että HS:n muotoilusta korvataan sanat "voidaan karkottaa" lyhennetään muotoon "karkotetaan". Lisäksi perustuslain mahdolliset rajoitteet palauttamiselle on poistettava ja tässä yhteydessä vaikuttaviin kansainvälisiin sopimuksiin on suhtauduttava suuntaa antavina, ei sitovina.

Nämä muutokset vastaavat oikeutta ja kohtuutta silloinkin, kun palautettava henkilöä uhkaavat kotimaassa ikävät asiat tai jopa hengenmeno. Eihän kukaan ole velvoitettu pitämään kotonaankaan huonosti käyttäytyviä vieraita, vaikka heillä olisikin omassa kodissaan kurjaa.

Lisäbonuksena muutoksesta saattaisi vieläpä seurata se, että oleskeluluvan saaneen motivaatio pysyä uudessa kotimaassaan kaidalla tiellä  paranisi nykyisestä. Oikeusoppineiden kannalta tämä toki merkitsisi tulonmenetystä, koska palauttamista varten ei enää tarvittaisi erillistä valitusprosessia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Elintasopakolaisten pelastajien oikeusturvaa on parannettava
Terroristimyönteinen laintulkinta
Perustuslaki ja pakolaisten sosiaaliturva

Keskustelu syyrialaispakolaisten palauttamisesta voidaan aloittaa

Timo Soini asetti vuonna 2014 tavoitteekseen hillotolpan. Sen hän saikin vuoden 2015 vaaleissa, mutta jatko taitaa kulkea vähän erilaisten tolppien ja pylväiden parissa. Kiitos maan tunnetuimman populistin ahneuden ministeriauton takapenkkiin.

Syyria puolestaan saavutti oman virstanpylväänsä eilen. Siellä suurin osa maan kansasta pääsi nimittäin äänestämään vaaleissa ja sitä kautta tarjoamaan hillotolppia syyrialaisille poliitikoille.

Toki vaalit olivat hiukan vaihtoehdottomat, sillä ehdolla oli - ainakin asiasta kertoneen Helsingin Sanomien artikkelin mukaan - vain presidentti Al-Assadin kavereita ja tukijoita. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että maa on palaamassa takaisin rauhantilaan, josta länsimaiden tukema vallankaappausyritys sen suisti vuonna 2012.

Vaalit tulivat Syyriassa mahdollisiksi siksi, että maassa on käyty sarja verisiä taisteluita. Vielä on edessä kuitenkin yksi taistelu - josta saattaa tulla kaikkien syyrialaistaisteluiden äiti - Syyrian naapurimaan edesmennyttä diktaattoria mukaillakseni. 

Vastakkain ovat Venäjän tukema Syyrian armeija ja arviolta 70 000 islamistitaistelijaa, jotka on kerta toisensa jälkeen päästetty pakenemaan edellisistä taisteluista, mutta joilla ei enää ole paikkaa minne kadota. Ei ainkaan Syyrian alueella. Ongelma syntyy siitä, että jo etukäteen ratkaistulta vaikuttava taistelu tullaan käymään miljoonien siviilien keskellä.

Sota on kuitenkin julmaa, eikä verenvuodatukselle ole vaihtoehtoa, ellei sellaiseksi lasketa Syyrian jakamista Al-Assadin Syyriaan ja islamistien Idlib-valtioon. Kaikesta journalistien ja eurooppalaispoliitikkojen höpötyksestä huolimatta sellainen ei taitaisi ihan aikuisten oikeasti sopia kenellekään. Niinpä Al-Assad saa Venäjän tukemana möyhentää islamistien viimeisen tukikohdan maassaan - jos ja kun hän siihen pystyy. 

Idlibin taistelun jälkeen Syyria päässee lopulta rauhan tilaan, mikä lienee kaikille tavallisille syyrialaisille hillotolppien hillotolppa. Tosin kurdialue on edelleen Al-Assadin ulottumattomissa, mutta sen suhteen on syytä toivoa rauhanomaista ratkaisua.

Sellaiselle saattaa antaa pontta se, että kurdeja tukee ja heidän sotilaallista iskukykyään on vahvistanut Yhdysvallat ja mahdollisesti pienessä määrin myös Suomi. Näin ollen myös Al-Assadin liittolainen Venäjä saattaa taivutella maansa takaisin voittamassa olevaa Syyrian diktaattoria etsimään rauhanomaista ratkaisua kurdiongelmaansa, ellei hän itse sitä ymmärrä.

Suomen ja Euroopan kannalta tärkeintä tässä kaikessa on se, että Syyria pääsee palaamaan normaaliin rauhantilaan. Sen jälkeen sinne voidaan haluttaessa palauttaa myös Syyriasta tulleet turvapaikanhakijat samaan tapaan kuin Norja on tekemässä 1600 turvapaikan saaneelle somalille heidän lähtömaansa rauhoituttua (muuten asia, josta valtamediamme on vaiennut liikuttavan yksimielisesti ja näin alleviivannut punavihreää poliittista agendaansa).

Tätä varten on myös Suomessa käynnistettävä keskustelu tänne tulleiden pakolaisten turvapaikan tarpeesta silloin kun heidän kotimaansa on rauhoittunut. Eli turvallisista maista turvapaikan saaneiden palauttamisesta rakentamaan kotimaataan mukaan lukien kansalaisuuden peruuttaminen. Näin siitä huolimatta, että Suomi on jäänyt aika lailla syrjään syyrialaisten turvapaikanhakumatkoilta, eli ratkaisu koskisi vain pientä osaa maahamme otetuista pakolaisista.

Itse kannatan mallia, jossa pakolaisstatuksella maassamme olevat voivat halutessaan hakea työpaikan nojalla oleskeluluvalleen jatkoa Suomessa, mutta puhtaasti yhteiskunnan varoilla elävät palautettaisiin kotimaihinsa. Näin resurssimme voitaisiin siirtää niin haluttaessa enemmän apua tarvitseville. Toivottavasti kuitenkin jollain muulla tavalla kuin siirtämällä heidät kotimaistaan tänne kauas Suomeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hätäkokouksia
Varoitus!
Kaksi hyvää uutista - vai onko?