Monimuotoisuus tautien taustalla

Maailma on täynnä viruksia. Yhden arvion mukaan niitä on peräti 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 kappaletta ja Wikipedia kertoo yhden millilitran merivettä sisältävän vähintään miljoona virusta. Onneksi vain pienen pieni murto-osa niistä voi tarttua ihmiseen ja siitäkin joukosta vain jotkut aiheuttavat sairauksia.

Virusten perimät voivat olla joko DNA:ta tai RNA:ta. Ensin mainitut ovat yleensä isompia ja monimutkaisempia kuin jälkimmäiset, koska niiden sisältämä informaatio säilyy sukupolvesta toiseen paremmin eli DNA:han syntyy harvemmin mutaatioita kuin RNA:han.

RNA-viruksilla taas on se etu suhteessa DNA-viruksiin, että ne sopeutuvat korkean mutaatiotiheytensä ansiosta nopeasti uusiin isäntäympäristöihin tuottamalla erittäin monimuotoisia genomijoukkoja, joita kutsutaan "kvasilajeiksi". Nämä geneettiset variantit edistävät niiden nopeaa sopeutumista, mikä mahdollistaa lääkeresistenttien tai immuunijärjestelmää välttämään kykenevien mutanttien ilmaantumisen. 

Näiden sopeutumisprosessien ymmärtäminen on erittäin tärkeää muun muassa lajienvälisen tartuntariskin arvioimiseksi sekä rokotteiden ja viruslääkkeiden turvallisuuden ja tehon arvioimiseksi. Ja siksi tuoreessa tutkimuksessa testattiin koirien penikkatautiviruksen sopeutumista freteille vertaamalla heikennettyä, tiettyihin laboratoriossa kasvatettaviin solulinjoihin sopeutunutta viruskantaa siitä kloonaamalla tuotetun viruksen sopeutumiseen. 

Näillä kahdella viruskannalla oli se ero, että kloonaamisen kautta tuotettu viruskanta ei sisältänyt tartutettaessa juuri lainkaan mutaatioita, mutta alkuperäisessä - "luonnollisessa" - viruskannassa niitä esiintyi runsaasti. Molemmat virukset kuitenkin kykenivät sopeutumaan uuteen isäntään, mutta luonnollisen viruskannan tartuttaminen aiheutti fretissä taudin paljon nopeammin kuin kloonatulla viruksella tartuttaminen. 

Tämä selittyi sillä, että luonnollisella viruksella tartutettaessa oli jo mukana virusyksilöitä, joissa oli fretissä lisääntymisen kannalta hyödyllisiä mutaatioita. Siten taudin syntymiseen riitti, että ne valikoituivat fretissä niin runsaiksi, että virus pystyi aiheuttamaan taudin. 

Sen sijaan kloonaamisen kautta tuotettu virus joutui ensin "odottamaan" useita virussukupolvia sellaisten mutaatioiden syntymistä, mitkä edistivät sen lisääntymistä fretissä niin korkeaksi, että eläin saisi taudin. Tämä toki tapahtui aikanaan, mutta vasta viiveellä verrattuna luonnolliseen eli valmiiksi "geneettisesti monimuotoiseen" kantaan.

Edellä lyhyesti kuvaamani tutkimus havainnollisti tekijöidensä mukaan geneettisen monimuotoisuuden merkitystä sopeutumisessa uusiin ympäristöihin. Havainto tekee toisin sanoen ymmärrettäväksi sen, että zoonoottiset eli eläimistä peräisin olevat virukset - kuten koronavirukset tai lintuinfluenssat - siirtyvät ihmiseen yleensä vain eläimissä esiintyvän epidemian aikana: isossa viruspopulaatiossahan on aina enemmän muuntelua kuin pienessä. 

Tämän seurauksena ihmiseen tarttumista edistävien mutaatioiden syntymisen todennäköisyys viruspopulaatiossa on suoraan verrannollinen niiden määrään tartuttavassa eläinpopulaatiossa. Lisäksi zoonoosin syntyyn vaikuttaa tietenkin se, että mikäli viruksia esiintyy runsaasti eläimissä, syntyy myös useammin virustartunnan mahdollistavia kontakteja ihmisen ja sairaan eläimen välillä.

Näistä syistä esimerkiksi siipikarjassa esiintyvät lintuinfluenssaepidemiat on syytä pyrkiä eristämään ja lopettamaan välittömästi, eikä odottaa kunnes ne laantuvat omia aikojaan. Onneksi näin myös tehdään kaikkialla maailmassa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Varokaa juhannusviruksia!
Koiraflunssa
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä

Merkittävä edistysaskel

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä munasi tänä syksynä totaalisesti jätettyään koronarokotteet jakamatta heti niiden saavuttua maahamme. Taustalla oli ilmeisesti kuvitelma siitä, että tauti iskisi vasta myöhemmin talvella. 

Tämän virhearvion seurauksena uusi virusvariantti ehti tarttua suureen osaan väestöä ennen kuin nämä saivat rokotteen nykyistä varianttia vastaan. Sen seurauksena  suomalaisia on tänä syksynä kuollut tarpeettoman paljon SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaan infektioon. Toivottavasti tästä asiasta on nyt opittu ja jatkossa koronarokotteet jaetaan ilman turhia viiveitä. 

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut kirjoittaa akuutista epidemiasta, vaan kertoa uudesta rokotteisiin liittyvästä kehitysaskeleesta. Japanissa on nimittäin hyväksytty uusi mRNA-rokote koronan torjumiseen. 

Vaikka kirjainyhdistelmä rokotteen nimessä näyttää tutulta, on kyse kuitenkin aivan erilaisesta valmisteesta kuin aiemmat rokotteet. Uutuus on nimittäin suunniteltu siten, että injektoitu RNA kykenee monistumaan ihmisessä toisin kuin aiemmin käytetyt rokote-RNA:t. 

Tämä johtuu siitä, että japanilaisten rokote sisältää varsinaisen vasta-aineiden muodostumista indusoivan osan lisäksi RNA:n monistumiseen tarvittavan geenistön, joka on peräisin toiselta virukselta. Tämän seurauksena rokotetta tarvitaan paljon vähemmän kuin aiemmin käytettyjä rokotteita ja sen seurauksena myös rokotuksesta joillekin ihmisille seuraavien sivuoireiden määrä jää pienemmäksi. 

Nyt kehitetyn teknologian odotetaan mullistavan koko rokotealan, sillä sen avulla voidaan suunnitella ja tuottaa tehokkaita rokotteita virusinfektioiden lisäksi myös syöpiä vastaan. Siten ihmisiä tappavien tautien ennaltaehkäisystä tulee yhä kattavampaa.

Virusten osalta on erityisen merkittävää, että nyt kehitettyä teknologiaa käyttäen myös influenssarokotteiden kehittäminen uusia viruskantoja vastaan tulee paljon nykyistä nopeammaksi. Tämän seurauksena influenssavirusten evoluutiota voidaan seurata nykyistä pidempään ennen rokotepäätöksen tekemistä, joten rokotesuoja voidaan antaa juuri oikeita influenssavirustyyppejä vastaan - tai on mahdollista reagoida nopeasti, kun ihmisiin ilmaantuu kokonaan uudenlainen influenssavirus esimerkiksi linnuista.

Vielä on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä, jotta uutta teknologiaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Siksi tässä puheena olleen kaltaisia uusia rokotteita tuskin saadaan Suomeen vielä ensi vuonna, vaan vielä syksylläkin jouduttaneen turvautumaan vanhoihin konsteihin niin influenssan kuin koronankin suhteen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Kehitysmaalaista ajattelua
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy

Koiraflunssa

Arvoisa lukijani muistaa varmasti Espanjantaudin, lintuinfluenssan ja luultavasti myös niin sanotun sikainfluenssan. Lisäksi hän saattaa muistaa parin viikon takaisen kirjoitukseni, jossa kerroin Kanadassa havaitun, että kettuihin, haisunäätiin ja minkkeihin levinneissä H5N1-lintuinfluenssaviruksissa esiintyy mutaatioita, joiden seurauksena ne pystyvät lisääntymään aiempaa paremmin nisäkkäissä. 

Tähän jatkoksi sopii eLIFE-lehdessä julkaistu tuore tutkimus, jossa havaittiin, että kiinalaisissa koirissa kiertävät influenssakannat saattavat lähiaikoina saada kyvyn tarttua ihmisiin. Kyse on alkujaan linnuista peräisin olevasta H3N2-influenssakannasta, jota on jo jonkin aikaa havaittu aasialaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa koirissa. 

Kiinalaiset tutkijat keräsivät vuosien 2012 ja 2019 välillä tuhansia näytteitä influenssaa sairastavilta kiinalaiskoirilta saadakseen tietoa näiden virusten evoluutiosta tietoa. Heidän tulostensa mukaan influenssavirukset ovat kehittyneet tunnistamaan sellaisia solujen pinnan reseptoreita, joita esiintyy ihmisten hengitysteiden limakalvoilla. Ne pystyvät myös lisääntymään tällaisissa soluissa laboratorio-olosuhteissa. 

Mielenkiintoinen oli myös havainto, että jotkut kerätyistä koiran influenssanäytteistä levisivät nopeasti naapurikäytävän fretteihin, joita käytetään monissa tutkimuksissa mallina ilmassa leviävälle influenssalle ihmisissä. 

Ihmisillä ei ole tiettävästi esiintynyt samanlaisia viruksia kuin koirilla. Siten meillä ei ole immuniteettia niille, joten näiden virusten siirtyminen koirista ihmisiin saattaisi johtaa Espanjantaudin kaltaiseen erittäin tappavaan epidemiaan. 

Tästä syystä koirien influenssavirustilanteen seurantaa tulee jatkaa, jotta huomaamme ajoissa, mikäli virusten evoluutio johtaa myös jatkossa kohti kykyä tarttua ihmiseen. Näin mahdolliseen epidemiaan voidaan varautua esimerkiksi lisäämällä tarvittaessa koirainfluenssavirusta kausi-influenssarokotteisiin.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Ilmastonmuutos ja väestönkasvu tuottavat tuhansia uusia viruksia
Influenssavirus ja sen kaveri?

Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä

Arvoisa lukijani muistanee vielä hyvin keskustelun siitä, mistä koronapandemian aiheuttanut SARS-CoV2 sai  alkunsa. Ja saattaapa muistaa niin sanotun sikainfluenssankin. Ja jokainen lienee kuullut espanjantaudista, joka tappoi ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kymmeniä miljoonia ihmisiä - Suomessakin noin 20 000 ihmistä. 

Kaikkia edellä mainittuja viruksia yhdisti tappavuuden lisäksi se, että ne olivat ihmisiin tarttuneita eläinten viruksia. Se tarkoittaa, ettei ihmisillä ollut niitä vastaan aiemmista tartunnoista saatua immuniteettia, joten elimistö oli lähtökohtaisesti aseeton näitä viruksia vastaan. 

Siksi jo useita kertoja linnuista ihmisiin tarttuneiden influenssavirusten esiintymistä ja evoluutiota seurataan tarkasti. Ja nyt on Kanadassa havaittu, että kettuihin, haisunäätiin ja minkkeihin levinneissä H5N1-lintuinfluenssaviruksissa esiintyy mutaatioita, joiden seurauksena ne pystyvät lisääntymään aiempaa paremmin nisäkkäissä. 

Tarkemmin sanottuna virukset pystyvät näiden mutaatioiden ansiosta sitoutumaan aiempaa paremmin nisäkkäiden ylähengitysteiden soluihin. Tosin niissä ei - ainakaan vielä - esiinny sellaisia mutaatioita, joiden seurauksena influenssavirusten tartuntakyvyn tiedetään olevan kaikista paras.

Tulevaisuudessa onkin jännittävää seurata, kehittyykö nisäkkäissä nyt esiintyvistä viruksista ajan myötä sellaisia kantoja, jotka onnistuvat tarttumaan ihmisiin ja lisääntymään heissä. Jos näin käy, on edessä jälleen uusi lintuinfluenssaepidemia, jonka aiheuttamien kuolemantapausten määrää voidaan toistaiseksi vain arvailla. 

Jotain suuntaa saattaa kuitenkin antaa tieto siitä, että niissä tapauksissa, kun virus on tarttunut linnuista ihmisiin, on kuolleisuus ollut kymmeniä prosentteja. Saattaa kuitenkin olla, että nyt käynnissä oleva virusten muuntuminen eli evoluutio laskee tai nostaa tätä kuolleisuutta. 

Siksi on hyvä, että ihmiskunnalla on pitkä kokemus influenssarokotteiden kehittämisestä - itsekin olen ottanut rokotteen vuosittain jo kymmenien vuosien aikana. Ja siksi myös uudelle viruskannalle pystytään kehittämään ja tuottamaan toimiva rokote alle vuoden kuluttua siitä, kun epidemia on lähtenyt liikkeelle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt
Suloinen salakuljetus Syyriasta Suomeen
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat

Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt

Neuvostoliiton kommunistinen diktaattori oli vuonna 1939 päättänyt yhdessä saksalaisen natsijohtajan kanssa lopettaa Suomen tuolloin vain hiukan yli 20-vuotisen itsenäisyyden. Niinpä itäinen naapurimme kävi hyökkäykseen pyrkien miehittämään maamme muutamassa viikossa.

Lopputulosta pidetään tänä päivänä suoranaisena ihmeenä, sillä tasan 80 vuotta sitten tehdyssä rauhassa Suomi säilytti oman itsenäisyytensä - tosin osan pinta-alastaan menettäneenä. Kiitos siitä kuuluu sekä niille sotasankareille, jotka taistelivat menestyksellä ylivoimaista vihollista vastaan sekä niille kotirintaman sankareille, jotka mahdollistivat tuon taistelun.

Juuri nyt olemme toisenlaisen vitsauksen äärellä. Tarkoitan koronavirusta, jonka epidemia vaikuuttaa päivä päivältä yhä enemmän meidän elämäämme. Yhtenä vaikutuksena on talvisodan muistojuhlan peruminen tartuntariskin takia ja korvaaminen kirkonkellojen soitolla kello 11.

Tässä tilanteessa on hyvä muistaa, että vaikka koronavirus SARS-CoV-2 - kuten sen virallinen nimi kuuluu - on kova vitsaus ja tulee meilläkin aiheuttamaan ihmishenkien menetyksiä, ei se tule uhkaamaan suomalaisten tulevaisuutta elinvoimaisena ja itsenäisenä kansakuntana. Näin siitä huolimatta, että sen vaikutus esimerkiksi talouteen tulee olemaan äärimmäisen dramaattinen.

Ollaan tässä tilanteessa kuitenkin onnellisia siitä, että ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi muuttui koronavirus eikä joku lintuinfluenssoista. Lopultakin se tarttuu näitä huonommin eikä aiheuta likimainkaan yhtä suurta kuolleisuutta.

Suurimmat koronavirukseen liittyvät kuolleisuusluvut on nähty Italiassa, mutta sielläkin on jääty kauas kymmenen prosentin tasosta. Sitä voi verrata linnuista ihmisiin silloin tällöin tarttuvaan H5N1-influenssaan, joka tapaa yli puolet tartunnan saaneista. Onneksi se ei kuitenkaan ole ainakaan vielä oppinut siirtymään ihmisestä toiseen tehokkaasti.

Koronaviruksen osalta voimme olla tyytyväisiä myös siitä, että virusten evoluutio johtaa yleisesti kohti vähäisempää patogeenisuutta. Tämä johtuu siitä, etteivät viruksen takia hyvin sairaat eivätkä varsinkaan kuolleet levitä taudin aiheuttajaa tehokkaasti eteenpäin. Näin vähemmän aggressiiviset viruskannat yleistyvät vaarallisempien kustannuksella.

Meillä on hyvä syy juhlia talvisodan loppumista 80 vuotta sitten vaikka koronavirusepidemia kiusaakin. Tuon rauhansopimuksen seurauksena melkein kaikki suomalaiset aivan vanhimpia ja myöhemmin maahan muuttaneita lukuun ottamatta ovat voineet syntyä, kasvaa ja elää itsenäisessä Suomessa.

Pidetään tämänkin katastrofin keskellä siis talvisodan tapaan huoli toisistamme ja yhteiskunnan toimivuudesta. Siirretään siis vähäisemmät erimielisyytemme taka-alalle - kuten kansamme teki vuonna 1939 käydessään yksimielisenä ylimielistä vihollistamme vastaan - vältetään kiistanalaisten poliittisten päätösten tekeminen sekä toteuttaminen ja keskitytään ensin pysäyttämään virus ja sen jälkeen korjaamaan taloutemme jo alkanut alamäki takaisin kasvu-uralle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pandemia
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita
Me ollaan sankareita kaikki

Suloinen salakuljetus Syyriasta Suomeen

Tämän aamun maahanmuuttouutinen kertoi irakilaisesta perheestä, joka saapui Suomeen kiintiöpakolaisina. Liikuttavan ja maahanmuuttoagendaa ajavan jutun sivujuoneksi oli valittu satakieli, joka "oli len­tä­nyt Da­mas­kok­ses­sa si­säl­le asun­toon kuin vies­ti ko­toa Bag­da­dis­ta".

Lintu oli "per­heen ai­noa on­nen­tuo­ja", joten se tuotiin Suomeen piilotettuna matkatavaroihin. Kaikeksi onnettomuudeksi matkatavaroiden mukana Suomeen tuotettu satakieli "pe­läs­tyi iso­ja, val­koi­sia lok­ke­ja, len­si va­hin­gos­sa päin ik­ku­naa ja kuo­li."

Uutisen mukaan perhe itki koko viikon ja hautasi linnun kerrostalon pihamaalle. Mutta ehkäpä pieni onnentuoja oli jo tehnyt tehtävänsä ja nyt perheen "oli ai­ka jät­tää Bag­dad ja pa­ko­mat­ka lo­pul­li­ses­ti taak­seen, aset­tua Suo­meen ja tul­la on­nel­li­sek­si tääl­lä".

Kovin suloisen ja liikuttavan tuntuinen tarina. Valitettavasti tarkemmin tarkasteltuna kuitenkin jotain aivan muuta.

Ensinnäkin luonnonvaraisten ja lemmikkilintujen tuonti sisältää eläin- ja ihmistautien leviämisvaaran, joiden takia lintukauppa on ajoittain jopa kokonaan kielletty. Tälläkin hetkellä lintujen tuontia EU-maiden sisälle ja välillä on rajoitettu monenlaisin toimenpitein. Esimerkiksi lähtömaita on rajattu ja linnuille on asetettu 30 vuorokauden karanteeniaika. 

Suomeen saapunut irakilaisperhe tuli siis jo maahan saapuessaan tehneeksi rikoksen uuden kotimaansa lainsäädäntöä vastaan sekä sen myötä riskeeranneen suomalaisten eläinten ja ihmisten terveyden. Onneksi kumpikaan näistä riskeistä ei ilmeisesti kuitenkaan toteutunut.

Toiseksi on huomattava, että koska pakolaisperhe oli piilottanut linnun matkatavaroihin, se oli mitä ilmeisimmin tietoinen linnun maahantuomisen laittomuudesta. Mitä tämä kertoo Suomesta uuden kodin ja ylläpidon saaneen perheen asenteesta uutta kotimaataan kohtaan? 

Kolmanneksi haluaisin kiinnittää lukijani huomion siihen, ettei Suomeen saapuvien pakolaisten matkatavaroita ilmeisesti tarkasteta lainkaan. Ei kai kokonaisen linnun salakuljettaminen olisi muuten mahdollista?

Neljänneksi jutun kirjoittanut toimittaja Kristiina Markkanen varmaankin arveli lintusivujuonen luovan sympatiaa maahanmuuttajia kohtaan. Edelle kirjoittamani perusteella tähän ei ole syytä, vaan jutun vaikutus ainakin lintujen sisältämät riskit tunteville on pikemminkin päinvastainen. 

Viidenneksi täytyy ihmetellä, ettei toimittaja kaikesta päätellen tullut edes ajatelleeksi lintujen maahantuonnin EU:n ulkopuolelta olevan laitonta. Kertooko tämä jutun kirjoittaneen toimittajan ammattitaidottomuudesta? Vai järjen sumentavasta kiihkosta päästä kirjoittamaan nyyhkytarinoita maahanmuuttajien ihanuudesta?

Ja vielä kuudenneksi on kysyttävä, aikooko lintujen maahantuonnista vastaava viranomainen vaatia eläinmen salakuljettajille seuraamuksia edellä siteeraamassani jutussa kerrotun rikoksen takia. Onhan meillä parhaillaan menossa kovin rangaistusvaatimuksin sävytetty rikosoikeudenkäynti laittoman linnunmunakokoelmankin takia. 

Miksi siis elävän linnun salakuljetuksenkaan tulisi olla vailla seurauksia? Tai jos on, niin olenko minäkin oikeutettu tuomaan seuraavalta ulkomaanmatkaltani Suomeen jonkin suloisen linnun matkatavaroihin piilotettuna?

Lopuksi esitän arvauksen, että tämän kirjoitukseni pohjana olleessa uutisessa esiintynyt lintusivujuoni oli todellisuudessa vain toimittajan dosentti Sakari Suutarisen innoittamana luoma nyyhkytarina kantaväestön maahanmuuttaja-asenteiden manipuloimiseksi. 

Jos ja kun näin on, toivotan jutussa esiintyneelle maahanmuuttajaperheelle onnea, ahkeruutta ja itse lain suomin keinoin hankittua menestystä uudessa kotimaassaan. Toimittaja Kristiina Markkaselle sen sijaan suosittelen journalistin ohjeisiin perehtymistä riippumatta siitä, osuiko arvaukseni lintusivujuonen sepitteellisyydestä oikeaan vai ei.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Yle uutisoi vajavaisesti maahanmuuttajanuorten peloista

Helsingin Sanomat valehtelee jälleen

Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua

Sika-, lintu- ynnä muut influenssat

Niin sanottuun sikainfluenssaan liittyvät narkolepsiatapaukset ovat nostaneet julkiseen keskusteluun päätöksen rokotteiden hankinnasta. Ottamatta kantaa hankintamenettelyyn tai sen aikana tapahtuneiksi väitettyihin virheisiin tai väärinkäytöksiin, haluan tuoda esiin sen, että lintujen perinnöllistä ainesta sisältävät influenssavirukset ovat potentiaalisesti erittäin vaarallisia. Tämän osoittavat monet aiemmat epidemiat kuten espanjantauti, aasialainen tai honkongilainen. Niissä on kuollut yhteensä kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Myös sikainfluenssa sisätää lintuinfluenssageenejä. Tämän takia sen tiedettiin olevan potentiaalisesti erittäin vaarallinen. Kun myös taudin kehityksen alkuvaiheiden perusteella syntyi käsitys, jonka mukaan suuren pandemian riski on olemassa nähtiin Suomessa väestön suojaaminen tärkeäksi.

Ainoa tehokas tapa suojautua influenssapandemiaa vastaan on nykyisin rokotus, jonka valmistus aloitettiin pikaisesti epidemian tultua yleiseen tietoon. Koska kyseessä oli uusi taudinaiheuttaja, jouduttiin rokotteen valmistusprosessi aloittamaan alusta, vaikka aikaisemmat kokemukset kausi-influenssarokotteista loivatkin tuotantoprosessin suuntaviivat. Myös rokotuksen saatavuuden tiedettiin jäävän rajalliseksi, mikäli pandemia etenisi nopeasti.

Tässä tilanteessa Suomi toimi kohtuullisen nopeasti ja tilasi oman annoksensa saadakseen väestönsä suojatuksi ajoissa. Mikäli sikainfluenssa olisi osoittautunut niin vaaralliseksi kuin pelättiin, olisi toimenpiteellä säästetty tuhansien ihmisten henki. Näin ei onneksi käynyt, ja myös rokottamatta jättäytyneet ihmiset säilyivät enimmäkseen terveinä.

Linnuissa elää suuri joukko sellaisia influenssaviruksia, jotka eivät normaalisti tartu ihmisiin. Kuten espanjantauti ja sikainfluenssa osoittavat, saattavat eksoottiset influenssavirukset kuitenkin aina joskus tarttua myös ihmisiin - ja usein vakavin seurauksin.

Lintuinfluenssan tavallisin tie ihmiseen käy ilmeisesti siipikarjan kautta. Tämän takia useimmat suuret epidemiat ovat lähtöisin Aasiasta, missä ihmiset ja heidän siipikarjansa elävät hyvin läheisessä kontaktissa toisiinsa.

Tehokkain tapa torjua vakavia lintuinfluenssapandemiota olisikin siis tukkia taudinaiheuttajan tie linnuista ihmiseen. Aihe on ollut tiiviin tutkimuksen alla, ja nyt on uudessa tutkimuksessa kehitetty sellainen kana, jonka genomiin on lisätty pieni geeni, joka häiritsee influenssaviruksen lisääntymistä. Tämän seurauksena virustartunnan saanut kana ei enää tartuta muita saman parven kanoja, vaikka itse sairastuukin.

Tämän uuden keksinnön käyttöönotto siipikarjan kasvatuksessa vähentäisi huomattavasti lintuinfluenssan tartuntariskiä ihmiseen. Samalla myös tarve aina riskejä sisältävien rokotusten antamiseksi pienenisi.

Ongelmana tällä tiellä on ainoastaan länsimaissa voimakkaiden painostusrymien haluttomuus hyödyntää geneettisesti modifioituja eliöitä (GMO). Niiden saaman menestyksen seurauksena esimerkiksi suomalaiset professorit ja muut tutkijat vetosivat julkisesti, jotta GMO-keskustelua käytäisiin asiapohjaisesti. Olin itse yksi allekirjoittajista.

Nyt olisi esimerkiksi oikea aika pohtia, sisältävätkö lintuinfluenssarokotteet enemmän riskejä kuin virusta levittämättömän kanan käyttäminen siipikarjatuotannossa. Rokote sisältää pienen mutta todelliseksi osoitetun riskin, kuten narkolepsiatapaukset osoittavat. Jälkimmäisen vaaroista sen sijaan ei ole näyttöä.

Selvää on kuitenkin se, että mikäli lintuinfluenssojen leviämistä ei mitenkään rajoiteta, eikä siltä suojauduta edes rokottein, kasvaa riski tuhansien suomalaisten kuolemasta seuraavan suurpandemian yhteydessä valtavaksi. Sitä riskiä lisää jokainen älyllisesti epärehellinen argumentti, jonka tarkoituksena on estää suomalaisten suojaaminen pandemian varalta. Olisi siis toivottavaa, että kaikki influenssaan liittyvä keskustelu olisi asiapohjaista, eikä tunteisiin tai ihmisten tietämättömyyteen vetoavaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HIV, matkailu ja nuhakuume
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku