New Yorkin osavaltioon on julistettu hätätila

Yhdysvalloissa on jo pidempään levinnyt näkemys, jonka mukaan ihmisten pitäisi välttää rokotteiden ottamista. Sen seurauksena tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut vähitellen niin, että New Yorkin osavaltioon on julistettu hätätila.

Tuhkarokkotilanne on vielä New Yorkin osavaltiotakin pahempi Pennsylvaniassa, missä oli todettu tämän kuun alkuun mennessä 977 tartuntaa ja viisi kuolemantapausta. Koko maassa oli todettu peräti 3 887 tartuntaa – kaikki sikäli turhia, että ne olisi voitu välttää rokotuksilla.

* * *

Ihmisen elimistöön päästyään tuhkarokkovirus käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluvat myös ihmisen sairastamat tartuntataudit muistavat immuunijärjestelmän muistisolut. Sen seurauksena tuhkarokon sairastanut on jatkossa alttiimpi sairastumaan erilaisiin tartuntatauteihin. 

Tuhkarokkovirus ei kuitenkaan – onneksi – ole rokotuksilla hävitetyn isorokkoviruksen kaltainen tappaja, vaan tartunnan saaneista vain pari promillea kuolee. On arvioitu, että vielä 1960-luvun alussa tuhkarokkoon tai sen jälkitauteihin kuoli yli sata suomalaista vuodessa, joista suurin osa oli lapsia. Kymmenet saivat lisäksi vakavan ja parantumattoman aivotulehduksen.

Tuhkarokkotapaukset saatiin sen jälkeen kuriin rokotusohjelmalla, joka esti virusta tarttumasta uusiin ihmisiin. Näin tauti käytännössä hävisi Suomesta.

* * *

Marraskuussa 2018 sattui tuhkarokkotapaus Luodon kunnassa, jossa oli syystä tai toisesta levinnyt ajatus rokotusten vaarallisuudesta. Sen seurauksena niin sanottu laumasuoja heikkeni ja virus onnistui tarttumaan lapseen, jota ei oltu rokotettu tuhkarokkoa vastaan. Tämä kuitenkin selvisi taudista onneksi hengissä.

Tartunta säikäytti sikäläiset ihmiset ja pysäytti Pohjanmaalla sitä ennen nopeasti levinneen rokotevastaisuuden – ja samalla tietenkin myös itse viruksen. Näin Suomeen ei päässyt syntymään New Yorkin tai Pennsylvanian kaltaista tuhkarokkoepidemiaa, eikä sellaista toivottavasti nähdä myöskään tulevina vuosina, vaan ihmiset ymmärtävät rokottamisen tärkeyden. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voiko tyhmyyteen kuolla?
Merkittävä edistysaskel
Ranskalaisnainen kuoli: syynä vapaa liikkuvuus ja rokottamisen "vähäinen tarve"

Voiko tyhmyyteen kuolla?

Ja kadonneeksi julkistettu tuhkarokko on palannut Yhdysvaltoihin sen seurauksena, että amerikkalaiset ovat uskoneet niin sanottujen rokotekriittisten eli - rokotteisiin negatiivisesti suhtautuvien - ihmisten väitteitä. Vielä ei kuitenkaan olla täydellisessä katastrofissa, mutta ehkäpä kuitenkin sen partaalla. 

Tänä vuonna on tuhkarokkovirustartuntaan nimittäin kuollut "vasta" kolme ihmistä, vaikka tartuntoja on ollut jo yli tuhat. Nämä tapaukset ovat saaneet myös aiemmin rokotevastaisia väitteitä levittäneen Robert Kennedy juniorin kääntämään kelkkansa ja julistamaan, että "Liittovaltion hallituksen kanta - minun kantani - on, että ihmisten pitäisi saada tuhkarokkorokote". 

Parempi tietenkin järkevöityä myöhään kuin ei milloinkaan, mutta valitettavasti kaikkien jo kuolleiden lasten kannalta Kennedy on myöhässä. Eikä hänen sanomisillaan ole silti kaikille rokotevastaisille merkitystä, vaan monet disinformaatio-uskossaan vahvat jatkavat ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Toisin sanoen he tarjoavat malliesimerkin siitä, kuinka ihmiset voivat kuolla yksinkertaisesti tyhmyyteen. Tai lasten kohdalla pikemminkin vanhempiensa tyhmyyteen.

* * *

Suomessa ollaan onneksi hiukan järkevämpiä kuin USA:ssa. Siitä huolimatta tälläkin on ollut rokotevastaista mielialaa etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja nyttemmin ilmiö on tarttunut myös keskipohjalaisiin: siellä lapsista jää rokottamatta nykyisin noin 3,7 prosenttia. 

Tämä ei vielä johda tuhkarokkoepidemiaan, koska sitä aiheuttava virus ei pääse leviämään väestössä, josta vähintään 95 prosenttia on saanut rokotuksen tai sairastanut itse taudin. Tuo raja alitettiin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla vuonna 2018 ja sen seurauksena tuhkarokko levisi sinne - ja sai ihmiset rokotuttamaan lapsensa - nykyisin rokotekattavuus on Pohjanmaan maakunnassa korkeampaa kuin Keski-Pohjanamaalla.

* * *

On sinänsä totta, että Suomessa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan käytetyn MPR-rokotteen ottaminen johtaa joskus erilaisiin sivuvaikutuksiin, mutta niihin ei sisälly autismia, kuten joskus näkee väitettävän. Lisäksi jokaisen suomalaisen tulisi tietää - ja ymmärtää - että virusten tartunnan aiheuttama riski on monikymmen- tai jopa tuhatkertainen verrattuna rokotuksen aiheuttamaan riskiin.

Tuhkarokkoviruksen tartunnan seurauksena sairastuneelle nousee ensin korkea kuume ja hän saa hengitystieoireita. Silmät muuttuvat usein valonaroiksi ja kiusallinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua tartunnasta ja kestää runsaan viikon. 

Vaikka tauti mielletään usein lastentaudiksi, on se yleensä vakavampi aikuisiällä sairastettuna ja henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Lisäksi sitä seuraavat usein monenlaiset jälkitaudit, koska tuhkarokon sairastaminen heikentää elimistön puolustuskykyä muita tauteja vastaan viikosta jopa yli kahteen vuoteen. 

Niinpä tuhkarokkoa sairasteet saavat usein riesakseen esimerkiksi kuumekouristuksia, korvatulehduksia, ripulia, keuhkokuumetta ja hengitysteiden bakteeri-infektioita. Näitä harvinaisempi on enkefaliitti eli aivotulehdus, jollaisen saa noin promille tuhkarokon sairastaneista. Vieläkin harvinaisempi jälkitauti on vasta vuosia myöhemmin alkava hitaasti kuolemaan johtava aivojen yleistulehdus eli subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti (SSPE), jollaisen saa noin joka sadastuhannes tuhkarokkoon sairastunut.

* * *

Kaiken kaikkiaan tuhkarokkotartunta johtaa noin joka viidennensadannen tartunnan saaneen hengenmenetykseen. Tämä tarkoitti 1960-luvun alussa - eli ennen kattavaa rokotusohjelmaa - vuosittain noin sadan ihmisen - lähinnä lapsen - vuosittaista kuolemaa. 

Mikäli rokotuksista kieltäydyttäisiin yleisesti, palaisi tämä tilanne myös Suomeen. Eikä tuhkarokkotartuntaa olisi käytännössä mahdollista välttää, sillä virus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana sekä ilmateitse. 

Tämä johtuu siitä, että tautiin sairastuneet erittävät runsaasti viruksia, jotka säilyvät huoneilmassa ja erilaisilla pinnoilla jopa kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on jo poistunut.  Tutkimusten mukaan peräti yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta rokottamattomasta ihmisestä saa tartunnan. 

Nähtäväksi siis jää, säilyttävätkö suomalaiset korkean rokotekattavuuden ja pääsevätkö he seuraamaan sivullisina - joutumatta itse samaan kurimukseen - miten tilanne kehittyy Texasissa ja muualla Yhdysvalloissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Merkittävä edistysaskel
Ranskalaisnainen kuoli: syynä vapaa liikkuvuus ja rokottamisen "vähäinen tarve"
Hajamietteitä tieteelliseen tietoon perustuvasta päätöksenteosta

Ranskalaisnainen kuoli: syynä vapaa liikkuvuus ja rokottamisen "vähäinen tarve"

Tuhkarokko tappoi Ranskassa 32-vuotiaan perheenäidin. Lisäksi se on sairastuttanut siellä marraskuun alun jälkeen 386 muuta ihmistä, joista neljännes on tarvinnut sairaalahoitoa.

Tragedialle on nähtävissä kaksi selvää syytä. Ensinnäkin Ranskassa tuhkarokkorokotteiden kattavuus on pudonnut 70 prosenttiin. Se on niin alhainen, ettei laumasuoja enää oikein toimi. WHO suosittelee vähintään 95 prosentin kattavuutta sen takaamiseksi.

Naisen tapauksesta tekee mielenkiintoisen se, että hänen äitinsä mukaan "hän kuului siihen joukkoon, jota ei lapsuudessa rokotettu. Minulle sanottiin kolmekymmentä vuotta sitten, ettei rokote ollut kovin tarpeellinen".

En tunne Ranskan terveydenhoitojärjestelmään kolmenkymmenen vuoden takaa, mutta mikäli äidin kertomus pitää paikkansa ja rokotteen vähäisestä tarpeesta puhunut ihminen on ollut terveydenhuollon ammattilainen, olisi maassa syytä selvittää laajemminkin alan ammattilaisten rokotuksiin liittyviä asenteita.

Toinen syy tuhkarokkoepidemialle on ihmisten kasvanut liikkuvuus. Virukset siirtyvät paikasta toiseen lentokoneella, autolla tai laivalla eli ihmisten mukana.

Siksi tuhkarokkotapausten lisääntyminen viime aikoina liittyy sekä turvapaikanhakijoihin että kaukomatkailuun. Ja juuri siksi rokotukset harvinaisiakin tauteja vastaan ovat nykyisin paljon tärkeämpiä kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Niin tai näin. Ranskan tapaus on syytä nostaa esille meillä Suomessakin puhuttaessa ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta. Rokotteet ovat hyvä ja halpa keino huolehtia kaikkien terveydestä.

Paitsi nykyisyys, on tuhkarokolla myös mielenkiintoinen menneisyys. Roomassa riehui vuosina 165–180 epidemia, jonka aiheutti mahdollisesti tuhkarokkovirus. Siihen arvellaan kuolleen noin viisi miljoonaa henkilöä, joiden joukossa Rooman keisari Lucius Verus.

Rooman epidemian ja tuhkarokon yhteys on kuitenkin epävarma. Sen sijaan tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien 2000–2012 välillä 78 prosentilla siten, että vuonna 2012 tautiin sairastui 226 722 henkilöä, joista 122 000 kuoli. Kuolleisuuden väheneminen on johtunut ennen kaikkea lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan.

Nämä luvut on etenkin kaikkien isien ja äitien syytä muistaa, mikäli kohtaa lapsensa rokottamattomuutta suosittelevan henkilön. Kuten edeltä ilmenee, ei tuhkarokko todellakaan ole leikin asia, vaikka se ei kuulukaan aivan tappavimpien virustautien joukkoon.

Lopuksi on vielä syytä todeta, että Ranskassa on alussa kuvaamani ikävän tragedian seurauksena kehotettu kaikkia ihmisiä ottamaan tuhkarokkorokotus. Suomessa kattavuus on yli 95 prosenttia, joten laumasuoja toimii kohtuullisen hyvin. Tilanne säilyy kuitenkin hyvänä ainoastaan, mikäli ihmiset huolehtivat myös jatkossa omista ja lastensa rokotuksista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hajamietteitä tieteelliseen tietoon perustuvasta päätöksenteosta
Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia
Tosiasioiden hyväksyminen on vaikeaa

Hajamietteitä tieteelliseen tietoon perustuvasta päätöksenteosta

Silloin tällöin kuulee puhuttavan tutkimustietoon perustuvasta päätöksenteosta. Siis siitä, että päätöksissä huomioitaisiin mahdollisimman pitkälle kustakin aiheesta saadut tutkimustulokset.

Asia ei kuitenkaan ole ongelmaton. Ensinnäkään tutkimustieto ei läheskään aina ole yksiselitteistä, vaan sitä voidaan tulkita monin eri tavoin. Toiseksi myöskään poliittiset tavoitteet eivät aina ole yksiselitteisiä.

Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Siinä missä Vihreä poliitikko haluaisi vähentää hakkuita ja suojella suuria metsäalueita kokonaan talouskäytöltä, haluaisi talouskasvusta ja maaseudun elinoloista huolissaan oleva päättäjä lisätä puunkäyttöä. Ei siihen väliin oikein sovi tieteellistä tietoa, sillä kyse on asioiden arvotuksesta eikä tiedosta.

Toiseksi yksiselitteinenkään tieteellinen tieto ei takaa sitä, että päätösten vaikutuspiirissä olevat ihmiset hyväksyisivät ratkaisut. Hyvä esimerkki saatiin tänä kesänä Tenojoelta, jossa tieteellisen tiedon perusteella rajoitettiin lohen kalastusta. Asiasta nousi melkoinen meteli, vaikka päätöksen takana oli tutkimustieto ja tavoitteena turvata lohikannan ja sitä kautta pohjoisimman Suomen rahasammon eli kalastuksen tulevaisuus.

Tutkijankin kannalta tutkimustiedon käytön korostamiseen liittyy hankalia aspekteja. Se on viime aikoina johtanut Suomessa soveltavan tutkimuksen korostamiseen. Rahavirtoja on ohjattu perustutkimuksesta soveltavaan, minkä seurauksena todellista uutta tietoa tuottavan perustutkimuksen pitkäjänteisyys on vaarantunut. Vaarana on populistisen hömpän rahoittaminen tieteen sijaan.

Samaan aikaan on myös tieteenvastaisuus saanut jalansijaa kansalaisten parissa. Tästä parhaana esimerkkinä on nähtävissä rokotusvastaisuuden nousu, joka on Euroopassa saanut jo aikaan tuhkarokkoepidemian. Toki sen lienee käynnistänyt tuhkarokkoa mukanaan kantavien ihmisten virta Afrikasta, mutta sillä ei olisi ollut vaikutusta, ellei taustalla olisi ollut väestön heikkoa rokotuskattavuutta.

Edelle kirjoittamani ei tarkoita, että jotenkin vastustaisin tieteen tulosten käyttämistä poliittisessa päätöksenteossa. Päinvastoin, kannatan sitä lämpimästi - päätökset on aina syytä perustaa tiedolle aatteellisten tai uskonnollisten intohimojen, taloudellisen ahneuden tai muuten vain virheellisten käsitysten sijasta.

On kuitenkin ymmärrettävä, että tieteellisen tiedon hyödyntäminen on taitolaji. Itse tiedehän on yhteiskunnan kannalta hyödyllisintä silloin kun se toimii oman logiikkansa mukaan, koska siten toimien syntyy parhaiten uutta tietoa. Se toimii ikään kuin raamina yksittäisille päätöksille.

Sen sijaan poliittisesti motivoidut tutkimushankkeet eivät voi vastata kiireellisiin kysymyksiin. Uuden luotettavan tieteellisen tiedon saavuttaminen on siihen aina liian hidasta. Sen sijaan olemassa olevan tutkimustiedon soveltaminen on nopeaa - ja juuri tähän esimerkiksi ministeriöt pyrkivät kuulemalla tutkimuksen asiantuntijoita lakimuutoksia valmistellessaan.

Valitettavasti tieteen asiantuntijatkin ovat ihmisiä. Tenojoen kalastuksen tapauksessa tieto lienee varsin yksiselitteistä, mutta vaikkapa pakolaiskysymyksissä se ei ole sitä. Niinpä yksittäisten tutkijoiden näkemyksiin saattaa sekaantua aimo annos heidän omaa poliittista agendaansa, jonka he naamioivat tutkimuksen kaapuun. Sellainen ei palvele sen enempää tiedettä kuin sitä soveltavaa yhteiskuntaakaan.

Kaiken edelle kirjoittamani voisikin summata siten, että tutkimustietoon perustuva päätöksenteko on kaikista tarjolla olevista vähiten huono vaihtoehto. Siksi sitä kannattaa hyödyntää, mutta samalla muistaa sen rajoitukset ja väärinkäytönmahdollisuudet. Ja pitää huoli siitä, etteivät uutta tietoa tuottavat tiedeinstituutiot tukehdu poliittisten vaatimusten alle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Marxilainen väitöskirja
Tiede on hyödyllisin instituutiomme
Ihmiskokeita

Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia

Elintason noustua länsimaissa on joidenkin ihmisten todellisuuskäsitys alkanut hämärtyä. Yksi sen ilmenemismuodoista on rokotusten ottamatta jättäminen tai suoranainen vastustus.

Tästä typeryydestä saimme muistutuksen eilen, kun eri mediatalot kertoivat kahden savonlinnalaissisaruksen saaneen tuhkarokkotartunnan. Heitä ei oltu rokotettu, mutta he olivat olleet samoissa leirintäalueen ruokailutiloissa tautia sairastaneen italialaismiehen kanssa.

Uutiset eivät kerro siitä, oliko sisarukset jätetty rokottamatta periaatteellisen rokotusten vastustamisen takia, vai oliko rokote jäänyt ottamatta vain huolimattomuudesta. Yhtä kaikki, tämän tapauksen toivoisi aiheuttavan aivosolujen liikahtelua kaikkien niiden parissa, jotka vastustavat rokotuksia.

Tuhkarokko on varsin vakava tauti, sillä sen yhteydessä voi kehittyä hengitysteiden bakteeri-infektio, korvatulehdus tai keuhkokuume. Tautiin voi liittyä myös harvinaisempi aivotulehdus ja se voi vahingoittaa keskushermostoa. Rokotusten hyödyllisyydestä kertoo se, että pelkästään 2000-luvulla ne ovat säästäneet maailmanlaajuisesti 17 miljoonan lapsen hengen.

Todellisuuden hämärtymisen seurauksena tuhkarokko on alkanut levitä myös sellaisissa länsimaisissa yhteisöissä, joissa esiintyy paljon rokottamattomia ihmisiä. Huomiota sai esimerkiksi pari vuotta sitten Kaliforniassa tartuntoja aiheuttanut epidemia, jonka seurauksena myös muutamat kauan aikaa sitten, ja sen takia tehonsa menettäneen, rokotuksen saaneet saivat tartunnan.

Siksi on hyvä ymmärtää, että rokotuksesta kieltäytyvä ei vaaranna pelkästään omaa tai läheistensä terveyttä. Hän saattaa tartuntatautiriskille alttiiksi myös tuntemattomat ihmiset.

Siksi on hyvä, että myös Suomessa on alettu tutkia syitä, jotka johtavat rokotuksista kieltäytymisiin. Toivottavasti tutkimuksen kautta löydetään myös keinoja, joilla rokotuskattavuus saadaan pidettyä niin korkeana, etteivät satunnaiset rokottamattomatkaan ole kovin suuressa riskissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikä on tyhmempi kuin islamisti?
Pitäisikö yhteiskunnan tukea lasten rokottamista?
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin