Merkittävä edistysaskel

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä munasi tänä syksynä totaalisesti jätettyään koronarokotteet jakamatta heti niiden saavuttua maahamme. Taustalla oli ilmeisesti kuvitelma siitä, että tauti iskisi vasta myöhemmin talvella. 

Tämän virhearvion seurauksena uusi virusvariantti ehti tarttua suureen osaan väestöä ennen kuin nämä saivat rokotteen nykyistä varianttia vastaan. Sen seurauksena  suomalaisia on tänä syksynä kuollut tarpeettoman paljon SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaan infektioon. Toivottavasti tästä asiasta on nyt opittu ja jatkossa koronarokotteet jaetaan ilman turhia viiveitä. 

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut kirjoittaa akuutista epidemiasta, vaan kertoa uudesta rokotteisiin liittyvästä kehitysaskeleesta. Japanissa on nimittäin hyväksytty uusi mRNA-rokote koronan torjumiseen. 

Vaikka kirjainyhdistelmä rokotteen nimessä näyttää tutulta, on kyse kuitenkin aivan erilaisesta valmisteesta kuin aiemmat rokotteet. Uutuus on nimittäin suunniteltu siten, että injektoitu RNA kykenee monistumaan ihmisessä toisin kuin aiemmin käytetyt rokote-RNA:t. 

Tämä johtuu siitä, että japanilaisten rokote sisältää varsinaisen vasta-aineiden muodostumista indusoivan osan lisäksi RNA:n monistumiseen tarvittavan geenistön, joka on peräisin toiselta virukselta. Tämän seurauksena rokotetta tarvitaan paljon vähemmän kuin aiemmin käytettyjä rokotteita ja sen seurauksena myös rokotuksesta joillekin ihmisille seuraavien sivuoireiden määrä jää pienemmäksi. 

Nyt kehitetyn teknologian odotetaan mullistavan koko rokotealan, sillä sen avulla voidaan suunnitella ja tuottaa tehokkaita rokotteita virusinfektioiden lisäksi myös syöpiä vastaan. Siten ihmisiä tappavien tautien ennaltaehkäisystä tulee yhä kattavampaa.

Virusten osalta on erityisen merkittävää, että nyt kehitettyä teknologiaa käyttäen myös influenssarokotteiden kehittäminen uusia viruskantoja vastaan tulee paljon nykyistä nopeammaksi. Tämän seurauksena influenssavirusten evoluutiota voidaan seurata nykyistä pidempään ennen rokotepäätöksen tekemistä, joten rokotesuoja voidaan antaa juuri oikeita influenssavirustyyppejä vastaan - tai on mahdollista reagoida nopeasti, kun ihmisiin ilmaantuu kokonaan uudenlainen influenssavirus esimerkiksi linnuista.

Vielä on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä, jotta uutta teknologiaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Siksi tässä puheena olleen kaltaisia uusia rokotteita tuskin saadaan Suomeen vielä ensi vuonna, vaan vielä syksylläkin jouduttaneen turvautumaan vanhoihin konsteihin niin influenssan kuin koronankin suhteen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Kehitysmaalaista ajattelua
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy

Koiraflunssa

Arvoisa lukijani muistaa varmasti Espanjantaudin, lintuinfluenssan ja luultavasti myös niin sanotun sikainfluenssan. Lisäksi hän saattaa muistaa parin viikon takaisen kirjoitukseni, jossa kerroin Kanadassa havaitun, että kettuihin, haisunäätiin ja minkkeihin levinneissä H5N1-lintuinfluenssaviruksissa esiintyy mutaatioita, joiden seurauksena ne pystyvät lisääntymään aiempaa paremmin nisäkkäissä. 

Tähän jatkoksi sopii eLIFE-lehdessä julkaistu tuore tutkimus, jossa havaittiin, että kiinalaisissa koirissa kiertävät influenssakannat saattavat lähiaikoina saada kyvyn tarttua ihmisiin. Kyse on alkujaan linnuista peräisin olevasta H3N2-influenssakannasta, jota on jo jonkin aikaa havaittu aasialaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa koirissa. 

Kiinalaiset tutkijat keräsivät vuosien 2012 ja 2019 välillä tuhansia näytteitä influenssaa sairastavilta kiinalaiskoirilta saadakseen tietoa näiden virusten evoluutiosta tietoa. Heidän tulostensa mukaan influenssavirukset ovat kehittyneet tunnistamaan sellaisia solujen pinnan reseptoreita, joita esiintyy ihmisten hengitysteiden limakalvoilla. Ne pystyvät myös lisääntymään tällaisissa soluissa laboratorio-olosuhteissa. 

Mielenkiintoinen oli myös havainto, että jotkut kerätyistä koiran influenssanäytteistä levisivät nopeasti naapurikäytävän fretteihin, joita käytetään monissa tutkimuksissa mallina ilmassa leviävälle influenssalle ihmisissä. 

Ihmisillä ei ole tiettävästi esiintynyt samanlaisia viruksia kuin koirilla. Siten meillä ei ole immuniteettia niille, joten näiden virusten siirtyminen koirista ihmisiin saattaisi johtaa Espanjantaudin kaltaiseen erittäin tappavaan epidemiaan. 

Tästä syystä koirien influenssavirustilanteen seurantaa tulee jatkaa, jotta huomaamme ajoissa, mikäli virusten evoluutio johtaa myös jatkossa kohti kykyä tarttua ihmiseen. Näin mahdolliseen epidemiaan voidaan varautua esimerkiksi lisäämällä tarvittaessa koirainfluenssavirusta kausi-influenssarokotteisiin.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Ilmastonmuutos ja väestönkasvu tuottavat tuhansia uusia viruksia
Influenssavirus ja sen kaveri?

Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?

Koronavirusepidemia ylitti jokin aika sitten miljoonan tartunnan rajan ja jatkaa kohti seuraavia rajapyykkejä, kunnes se on joko saavuttanut niin paljon sille alttiita ihmisiä, että loput säästyvät laumasuojan takia, tai tullut kukistetuksi rokotteiden voimalla. Tässä kirjoituksessa kysyn, että onko kaikki sen jälkeen varmasti onnellisesti?

Näin on tietenkin toivottava, vaikka onkin todennäköistä, että SARS-CoV-2-virus jää kiertämään ihmiskuntaan influenssan tavoin aiheuttaen silloin tällöin epidemioita. Ne eivät kuitenkaan vaatine erityistoimenpiteitä vaan nyt käynnissä olevan pandemian seurauksena syntyvän yleisen immuniteetin seurauksena lienevät oireiltaan lähempänä tavallista nuhakuumetta kuin nyt nähtävissä olevaa tappavaa katastrofia.

Yksi asia on jäänyt julkisuudessa kuitenkin keskustelematta. Emme nimittäin tiedä seuraako koronavirustartunnasta joitain lisäongelmia kuten influenssasta.

On nimittäin niin, että tarttuessaan raskaana oleviin naisiin influenssa aiheuttaa syntyvälle lapselle kohonneen skitsofreniariskin. Itsekin tunnen yhden henkilön, jonka mielenterveysongelmat johtunevat influenssaviruksesta - eli vuonna 1957 maassamme raivonneesta aasialaisesta influenssasta.

Se oli yksi viime vuosisadan pahimmista epidemioista, joka tappoi maailmanlaajuisesti pari miljoonaa ihmistä. Suomessa aasialaiseen sairastui noin kolmannes väestöstä ja siihen kuoli 1 800 ihmistä. Ja lisäksi syntyi siis ikäluokka, jossa on esiintynyt skitsofreniaa muuta väestöä yleisemmin.

Koronavirusten seurannaistaudeista ei tällä haavaa ole varmaa tutkimustietoa. Siksi en halua maalailla tälläkään kirjoituksella piruja seinälle, vaan toivon, ettei sellaisia edes ole.

Sen sijaan haluan tuoda jälkiseuraamusten mahdollisuuden esille siksi, että se motivoisi kaikkia suomalaisia välttämään tartunnan saamista ja levittämistä juuri nyt ja myös siinä tapauksessa, että epidemia kestää pidempään kuin toiveikkaimmissa mallinnuksissa on arveltu. Sekä ottamaan virusta vastaan rokotteen sitten, kun se aikanaan on saatavissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko edessä tappavia ihmiskokeita?
Koronaviruspandemian hyvistä puolista
Influenssavirus ja sen kaveri?

Koronaviruspandemian hyvistä puolista

Koko maailmassa oli eiliseen mennessä varmistettu noin 250 000 koronatapausta, joista suunnilleen 11 000 oli johtanut kuolemaan. Tartunnoista 450 oli havaittu Suomessa.

Kuolleita meillä ei vielä ole, mutta niitäkin saadaan mitä todennäköisimmin jo lähiaikoina. Samoin taloudellista harmautta, jonka torjumiseksi Sanna Marinin (sd) hallitus päätti velkaannuttaa maatamme 15 miljardilla eurolla. Pidän ratkaisua tässä tilanteessa hyvänä - vai pitäisikö sanoa kahdesta tolkuttoman huonosta vaihtoehdosta parempana.

Mutta ei koskaan niin pahaa, ettei jotain hyvää. Kiinasta on kuulunut tietoja siitä, kuinka kaupunkien umpisaastunut hengitysilma on muuttunut paremmaksi ja sininen taivas on näyttäytynyt pitkästä aikaa ihmisille. Venetsiassa taas kanaalit ovat kirkastuneet, vaikka huhujen mukaan niissä uiskentelevat delfiinit taitavatkin olla pelkkää toiveajattelua.

Omalta osaltani olen iloinnut asiasta, josta en ole huomannut mediassa juurikaan puhuttavan. On nimittäin niin, että jos ja kun ihmiset nyt kiertävät toisensa kaukaa ympäri maailman, tekee se elämän tukalaksi kaikenlaisille influenssa-, rino- ja tappavaa SARS-CoV-2 virusta kesymmille koronaviruksille sekä kaikille muillekin ihmisten välillä tarttuville viruksille. Näin myös tavallisten nuhakuumeiden määrä tulee romahtamaan parissa viikossa ja viruskannat joutuvat taistelemaan jopa olemassaolostaan.

Jos oikein hyvin käy, saattaa joku tavallinen flunssavirus suorastaan kuolla sukupuuttoon - vaikka se totta puhuen onkin perin epätodennäköistä. Mutta joka tapauksessa pelkkä viruskantojen pieneneminen saattaa näkyä seuraavien kuukausien ja ehkä vuosienkin aikana tavallisten nuhakuumeiden määrissä.

Niinpä veikkaan, että jos ja kun nykyinen SARS-CoV-2 viruskanta saadaan aikanaan kuriin, voimme ryhtyä rakentamaan epidemian aikana sakannutta talouttamme jonkin verran tavanomaista vähäisempien nuhakuumeiden riivaamana. Näin ainakin siinä tapauksessa, että ihmisten eristämistoimet muodostuvat maailmanlaajuisiksi, saavat kaikki toimimaan niiden mukaisesti ja kestävät pitkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen päätökset
Afrikka ja koronavirus
Influenssavirus ja sen kaveri?

Riikka Purra sortui kuolemanvakavaan populismiin

Olen pitänyt Riikka Purraa (ps) fiksuna poliitikkona, jonka kannanotot ovat harkittuja ja siten myös hyvin perusteltuja. Valitettavasti Suomen Uutisten eilisetä juttua lukiessani jouduin pettymään - vieläpä raskaasti.

Jutussa Purra kertoi, ettei työperäinen maahanmuutto auta siihen työvoimapulaan, jonka tuore esitys hoitohenkilökunnan ja vanhusten välisestä lukumääräsuhteesta aiheuttaa. Mitoituksen nostamisen aiheuttama henkilöstötarve vuonna 2030 olisi noin 80 000 hoitajaa.

Ensin Purra perusteli aivan oikein, että Suomessa olisi jo nyt riittävästi hoitajia, mikäli nämä tekisivät oman alansa töitä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan alan heikot työolot - mm. väkivallan uhka - karkottavat ihmiset hakemaan leipäpuunsa muilta aloilta. Siten edes lisäkoulutus ei välttämättä ratkaisisi ongelmaa, elleivät työolot parane.

Seuraavaksi hän totesi, että samat ongelmat ovat edessä myös työperäisten maahanmuuttajien kohdalla. Eivät hekään tule sietämään sellaisia työoloja, joissa esimerkiksi väkivallan kohtaaminen on yleistä.

Tämän kaiken voin hyväksyä. Sen sijaan Purran perusteluksi nostama kolmas seikka - tai pikemminkin hänen asenteensa siihen - on täysin mahdoton hyväksyä.

Kyse on influenssarokotuksesta, jonka käytännössä kaikkien vanhuksia hoitavien oletetaan ottavan. Näin siitä huolimatta, että jotkut vanhusten hoitotyötä tekevät eivät sitä haluaisi.

Purra nosti esille myös hoitavan henkilökunnan rokottamisen, jolla on nykyään vaikutusta alalla pysymiseen. Vaikka työnantaja ei teoriassa voi pakottaa työntekijää ottamaan rokotetta, käytännössä asian koetaan olevan toinen.

Purran näkemys tähän ongelmaan oli se, että koska muissa pohjoismaissa rokotusta ei tarvita, ei sitä pitäisi vaatia Suomessakaan. Hänen mukaansa "täytyy muistaa, että myös rokotettu henkilö voi tartuttaa tautia eikä rokote ole läheskään varma. Viime vuonna sen suoja oli korkeintaan kohtalainen, joten vaatimus on kohtuuton."

Tämä jos joku on halpahintaista populismia, josta kilpailevat puolueet muutenkin syyttävät perussuomalaisia. Näin siitä huolimatta, että hän on oikeassa rokotuksen ajoittain vajaaksi jäävästä immuniteetista.

Oleellista tässä asiassa on kuitenkin se, että influenssa on yksi vakavimmista tartuntataudeista, sillä vuosittaisen kausi-influenssan on Suomessa todettu aiheuttavan noin 500 "ylimääräistä" kuolemaa. Näin siis siitä huolimatta, että merkittävä osa väestöstä ottaa rokotuksen - ja ellei ottaisi, puhuisimme vielä useammista henkensä heittäneistä.

Influenssaan liittyvistä kuolemista suurin osa johtuu huonokuntoisten eläkeiän ylittäneiden henkilöiden perussairauksien äkillisestä huononemisesta taudin aikana. Lisäksi influenssavirukset aiheuttavat Suomessa vuosittain myös muutamia kymmeniä aivokalvotulehduksia ja sydänlihastulehduksia.

Influenssatartuntaa seuraavat usein myös jälkitaudit kuten bakteerikeuhkokuume, verenmyrkytys ja nenän sivuontelotulehdus. Myös nämä voivat johtaa etenkin ikäihmisten kuolemiin.

Purran kritisoima rokottaminen pienentää influenssaan sairastumisriskiä noin 50–80 % silloin, kun rokotus on onnistunut. Huonommin osuvan rokotteen antama suoja on yleensä vähintään eli "vain" 30 %, mutta silloinkin se usein lieventää taudin vakavuutta.

Lisäksi rokottaminen vähentää tehokkaasti viruksen leviämistä väestössä. Ja juuri tämä on se syy, miksi erityisesti vanhusten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden rokotuskattavuus on kuolemanvakava asia. Rautalangasta vääntäen: kattavasti rokotettu vanhusten hoitohenkilöstö ehkäisee vuosittain vähintäänkin kymmeniä ennenaikaisia ikäihmisten kuolemia.

Kritisoin siis Riikka Purran asettumista rokotetta hoidettaviensa hengen kustannuksella välttelevien hoitajien tueksi. Koska yhteiskunnan asia ei ainakaan vielä ole vanhusten kuolemisen edistäminen, ei myöskään Purran kannanotto, jonka mukaan "vaatimus on kohtuuton" ole inhimillinen eikä oikeutettu.

Näin siitä huolimatta, että hän saattaa hyvinkin olla oikeassa siinä, että hoitajia ajaa muihin tehtäviin ymmärtämättömyys rokotuksen ottamisen merkityksestä heidän työnsä onnistumiseksi. Tästä ei kuitenkaan pitäisi seurata Purran puolustamaa vanhusten turvallisuudesta tinkimistä. Sen sijaan niiden tahojen, jotka valitsevat alan opiskelijoita ja antavat heille koulutusta, pitäisi ryhdistäytyä.

Edelle kirjoitetun perusteella toivon myös, että Purra korjaisi itse lausuntoaan ja toisi vanhusten hoidon rapauttamisen sijaan esille vanhustyössä toimivien henkilöiden rokottamisen tärkeyden perusteineen. Tai ainakin hänen tulisi jatkossa pitäytyä sellaisissa asioissa, joista hän ymmärtää jotain - eikä ainakaan asettua hoidettaviensa elämää halveksuvien kuoleman enkeleiden tukinaiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokotuksilla hävitetään taudinaiheuttajia
Auta siinä sitten
Influenssavirus ja sen kaveri?

Influenssavirus ja sen kaveri?

Syksy on saapunut ja sen mukana pienet syysflunssat. Varsinainen influenssa antaa kuitenkin odottaa itseään. Tästä huolimatta - ja influenssakautta odotellessa - ajattelin kertoa uudesta influenssaan liittyvästä tutkimustuloksesta.

Influenssaviruksella on oma perinnöllinen aineksensa, joka koostuu kahdeksasta erillisestä RNA-molekyylistä. Suurin osa niistä koodaa yhtä geeniä, mutta joidenkin RNA-molekyylien rakenteeseen sisältyy kaksi erilaista geeniä. Niistä yksi löydettiin vasta tänä vuonna, sillä se on tavallaan piilotettu genomiin siten, että geenin ilmentämiseksi täytyy proteiinisynteesissä tapahtua virhe.

Uuden geenin löytyminen avasi uuden näkökulman influenssaviruksen taudinaiheuttamiskykyyn. Tämä geeni nimittäin sekaantuu ihmisten (ja muidenkin isäntänä toimivien eläinten) geenien ilmentymiseen siten, että kokonaisvaikutuksena viruksen aiheuttama tauti on lievempi kuin se olisi ilman tätä geeniä.

Tuntuu omituiselta. Miksi ihmeessä influenssa kantaa genomissaan tällaista omaa vaikutustaan heikentävää geeniä?

Vastaus piilee siinä, että tämän geenin vaikutuksen ja toisaalta viruksen muun vaikutuksen välille syntyy eräänlainen tasapaino, jonka paikan määrää luonnonvalinta. Sen kannaltahan paras influenssavirus on sellainen, joka leviää ihmisestä toiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Yksinkertaistettuna kyse on seuraavasta:

Liian kovan taudin aiheuttava virus ei kykene lainkaan aiheuttamaan epidemiaa, koska sairastunut eläin tai ihminen pysyy vain paikallaan eikä siten levitä tautia tehokkaasti. Näin kovin aggressiivinen virus päätyy umpikujaan ja kuolee pääsemättä lisääntymään.

Liian lievän taudin aiheuttava virus ei puolestaan aiheuta limaneritystä eikä yskimistä, eikä virusta sairastava potilas siis levitä viruspartikkeleita. Näin tällainenkaan virus ei pysty tartuttamaan ihmisiä tehokkaasti.

Optimaalinen on sellainen influenssavirus, joka aiheuttaa juuri sellaiset oireet, että pärskiminen ja limaneritys ovat runsaita, mutta sairastava ihminen jaksaa vielä liikkua muiden ihmisten parissa, eikä jää kotiin makoilemaan. Näin virus pääsee leviämään tehokkaasti ja varmistaa oman lisääntymisensä.

Uusi geeni on siis viruksen keino optimoida oma lisääntymistehokkuutensa, eräänlainen tartuntatermostaatti! Ja sellaisena kerrassaan nerokas luonnonvalinnan tuote!

Tämä on hyvä muistaa näin influenssakauden alla. Influenssaan sairastuttua kannattaa kiiruhtaa työpaikalleen tai muualle ihmisten seuraan, mikäli haluaa toimia viruksen kaverina ja levittää sitä kaikkiin muihin ihmisiin.

Jos taas ei halua olla influenssaviruksen kaveri, kannattaa oma tartuntariskiä alentaa rokotuksella ja - jos siitä huolimatta saa tartunnan - jäädä kotiin vällyjen alle, sekä antaa oman vasta-ainejärjestelmän tappaa virus ennen kuin se ehtii tarttua kanssaihmisiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Borrelioosin syistä
Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?
Elämänkumppaneina virukset
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat