Uusien kansalaisten joukossa on eniten irakilaisia: kokonaista 1 960 henkilöä. Seuraavana tulivat 1 494 venäläistä, 1 282 syyrialaista ja 1 075 afgaania. Ja heidän jälkeensä somalit, turkkilaiset, virolaiset, ukrainalaiset, thaimaalaiset ja iranilaiset.
* * *
Uusien Suomen kansalaisten suhteen oleellista ei ole määrä vaan laatu. Siksi nyt tehtyjen päätösten kannalta oleellinen kysymys on se, että kokevatko kansalaisuuden saaneet ihmiset olevansa suomalaisia sanan kulttuurisessa ja henkisessä merkityksessä. Ja ovatko he omaksuneet suomalaisen arvopohjan ja elämäntavat.
Jos asia on näin, ei meillä vanhoilla suomalaisilla ole mitään hätää. Mutta mikäli uudet kansalaisemme tuntevat ja kokevat edelleen olevansa irakilaisia, venäläisiä, syyrialaisia, afgaaneja, somaleita ja niin edelleen, saattaa heille myönnetty kansalaisuus johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Tässä suhteessa oli mielenkiintoista, että suurin osa maamme uusista kansalaisista halusi säilyttää myös vanhan kansalaisuutensa. Syyt siihen vaihtelevat varmasti, mutta saattaa olla, että – ainakin osalla uusista suomalaisista – se tarkoittaa, että he kokevat identiteettinsä edelleen joksikin muuksi kuin suomalaisiksi.
* * *
Tässä yhteydessä on todettava, että hallituksen lanseeraama uusi kansalaisuuslaki astui voimaan viime joulukuun 17. päivänä, joten se ei ole ehtinyt juurikaan vaikuttaa uusiksi suomalaisiksi halunneiden henkilöiden hakemusten käsittelyyn. Sen tarkoituksena on joka tapauksessa parantaa kansalaisiksi hyväksyttyjen henkilöiden laatua edellyttämällä muun muassa selvästi aiempaa korkeampaa nuhteettomuutta sekä osoitettua kykyä huolehtia omasta toimeentulostaan.
Nähtäväksi jää, miten uusi laki vaikuttaa kuluvana vuonna Suomen kansalaisuuden saavien ulkomaalaisten määrään ja lähtömaiden järjestykseen. Ja aikanaan myös siihen, sopeutuvatko uuden lain mukaan kansalaisuuden saaneet henkilöt yhteiskuntaamme edeltäjiään paremmin.
Tekstit
