Malmin mustalaisia vai muuta nuorisoa?

Helsingin Malmi tunnettiin minun lapsuudessani etnisestä vähemmistöstään, josta juonsi vielä 1960-luvulla yleisesti käytetty sanonta "Malmin mustalainen". Nimityksen taustalla oli aluelle 1940- ja 50-lukujen taitteessa syntynyt mustalaisleiri, jonka asumukset olivat parakkeja, pahvihökkeleitä ja vanhoja junanvaunuja. 

Valtaväestölle Malmi oli ennen kaikkea merkittävä pimeän viinan hankintapaikka. Olivathan Alkon liikkeet tuolloin vielä harvassa, niiden aukioloajat rajoitettuja ja käytössä viinakortti, jonka kautta kansalaisen alkoholinkäyttöä valvottiin. Ei siis ihme, jos nautintoaineesta tuli pulaa juhlinnan venyessä syystä tai toisesta. 

* * *

Lapsuuteni sanonta ja sen tausta tulivat mieleeni kun luin Iltalehden jutun Malmin nuorisosta. Sen mukaan poliisille on tullut paljon ilmoituksia nuorison parkkihallin katolta viereiselle kadulle heittelemistä tavaroista. 

Uutisen mukaan katolta on heitelty muun muassa pulloja, isoja puukeppejä ja auton osia, mutta tiedossa ei ole minkä väestöryhmän jälkeläisistä on kyse. Ovatko heittelijät siis suomalaista kantaväestöä, romaneja vai niin sanottuja uussuomalaisia?

* * *

Viimeksi mainittua vaihtoehtoa pohdittaessa on hyvä muistaa, että vuonna 2022 Malmin koulunkäyntialueen alle 16-vuotiaista peräti 34 prosenttia oli ulkomaalaisia. Näistä vain 0,7 prosenttiyksikköä oli länsimaisia ja 4,8 prosenttiyksikköä itäeurooppalaisia. 

Poliisi selvittää asiaa, joten tavaraa heittelevän nuorison etnis-kulttuurinen tausta tulee epäilemättä virkavallan tietoon ennemmin tai myöhemmin. Nähtäväksi kuitenkin jää se, kuinka näyttävästi siitä uutisoidaan suomalaismedioissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia
Romaniuutisia
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Viinaa Bakhmutiin, Pernod Ricard!

Ruotsalaista Absolut Vodkaa valmistava ranskalainen viinafirma Pernod Ricard oli päättänyt viedä tuotteitaan Venäjälle. Sen seurauksena yhtiön viinat joutuivat Ruotsissa monenlaisten boikottien kohteeksi. 

Tämä ajatus levisi myös Suomeen ja sen seurauksena omasta boikotistaan kertoi ravintolaketju Restel. Sen sijaan Alko ilmoitti, ettei se pysty lopettamaan Pernod Ricardin tuotteiden myymistä. Laki kuulemma kieltää. 

Nähtäväksi jää, liittyykö muu maailma ruotsalais-suomalaiseen boikottiin Ukrainan puolesta. Toistaiseksi en löytänyt ainakaan Twitteristä merkkejä sellaisesta. Sen sijaan verkkouutispalvelu Visegrád 24 välitti Restelin päätöksen koko maailman tietoon, joten ainakin pohjoismainen viesti tulee kuulluksi ympäri maailman.

Omalta osaltani totean ainoastaan, että Pernod Ricardin toiminta kertoo varsin karua kieltä yhtiön arvoista ja moraalista. Ellei sitten ole niin, että firmassa on oltu olevinaan ovelia ja arveltu venäläisten sortuvan länsiviinaan niin perusteellisesti, ettei heistä ole tukemaan Putinin sotaretkeä. 

Tosin Pernod Ricard voisi toimia Ukrainan hyväksi paljon tehokkaammin toimittamalla Bakhmutin venäläisjoukoille vaikkapa tynnyrikaupalla Chivas Regal viskiä, jonka kanssa lotratessaan ne olisivat kykenemättömiä tehokkaaseen sodankäyntiin. Onhan ryssä tunnetusti varsin perso kirkkaille normaalioloissakin, saati sitten siinä ahdistuksen tilassa, johon Putinin sotilasjohdon kelvoton toiminta on saattanut heidät.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kieltolain opetus vaikuttaa koronapakkoon
Ilmiantoraha viinanpoltosta
Viina on viisasten suoja