Onko Kuuban kommunistihallinto kaatumassa?

Suomessa on uutisoitu varsin vähän läntisen pallonpuoliskon pitkäikäisimmän ja vahvimman kommunistipesäkkeen tapahtumista. Siksi oli mielenkiintoista, että eilen tai tänään julkaistiin monissa suomalaismedioissa STT:n tiedote, jonka mukaan "joukko mielenosoittajia turmeli lauantain vastaisena yönä maata hallitsevan kommunistisen puolueen aluetoimiston". 

Tapahtumasta saattoi löytää myös videomateriaalia, joka osoitti todeksi STT:n maininnan, jonka mukaan "joukko murtautui puolueen toimistoon, kantoi sieltä huonekaluja ulos kadulle ja sytytti ne tuleen." Poliisi oli myös ampunut tapahtumapaikalla. 

* * *

Edellä kuvaamieni tapahtumien jälkeen Kuuban nykyinen diktaattori Miguel Díaz-Canel on ilmoittanut halukkuutensa keskustella Yhdysvaltojen kanssa maansa tulevaisuudesta. Vastapelurikseen hän saanee ulkoministeri Marco Rubion, jolla kuubalaisena emigranttina lienee kovin vähän sympatioita maan kommunistihallinnon vaikeuksille. 

Nähtäväksi siis jää, ollaanko lopultakin tultu tilanteeseen, jossa Kuuba vapautuu kommunismin ikeestä ja kansa saa takaisin vapautensa ja mahdollisuuden surkean elintasonsa nostamiseen. Tämä on tietenkin hieno asia, mutta kuten esimerkiksi eurooppalaisten sosialistivaltioiden luhistuminen 1990-luvulla osoitti, edessä voi olla joko onnistuminen tai epäonnistuminen, kuten alla oleva Puolan ja Moldovan talouskehitystä esittävä kuva osoittaa. 

Nähtäväksi siis jää, millaiseksi Kuuban tulevaisuus muodostuu. Ja miten se vaikuttaa tavallisten kuubalaisten elämään ja tulevaisuuteen. 

* * *

Toki olisi toivottavaa juuri nyt, kun poliittisen vihervasemmiston kannatus on ollut nousussa, että kuubalaisen sosialismin vaikeudet ja sen mahdollinen kaatuminen lisäisivät myös täällä Pohjantähden alla ymmärrystä sosialismin vahingollisuudesta. Vai löytyykö äänestysikäisten suomalaisten joukosta edelleen yli 44 prosenttia sellaisia ihmisiä, jotka luulevat Marxin ajatusten soveltamisesta seuraavan jotain hyvää? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punamultahallitusta pukkaa

Sitä saa, mitä tilaa
Ydinsodan pelko ja sen seuraukset

Outo tapaus Vantaan Pähkinärinteessä

Vantaan Pähkinärinne kuuluu Hämeenkylään, joka ei ole tunnettu maahanmuuttajien aiheuttamista ongelmista. En osaa sanoa onko alue sikäläisittäin poikkeava, mutta koko Hämeenkylässä maahanmuuttajia oli vuonna 2023 reilu viidennes. 

Suurimpana ryhmänä olivat itäeurooppalaiset, ja niin sanotuista isoista pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleita oli vain noin 6,7 prosenttia. Siten uhriksi joutuneet somalit ovat siellä pikemminkin poikkeus kuin kaikkialla näkyvä ja kuuluva joukko.

Otin Pähkinärinteen puheeksi, koska siellä sattui tänään omituinen tapaus, jossa noin 70-vuotias kantasuomalainen mies poltti tahallaan kerrostaloasunnon ja samalla murhasi viisi somalia, joista kaksi oli aikuisia ja kolme heidän lapsiaan. Syy ei tutkinnanjohtajan mukaan ollut rasistinen, vaan jokin muu – mutta kuitenkin sellainen, että mies itse ilmoittautui tekijäksi. 

Tutkinta luonnollisesti tulee kertomaan aikana miksi tulipalo sytytettiin. Sanan "murha" käyttäminen tosin viittaa jo nyt siihen, että ihmishenkien menetys ei johtunut vahingosta tai sattumasta vaan se oli sytyttäjän tarkoituksena. Toisin sanoen siihen oli jokin syy, jonka ehkä kuulemme sitten, kun tapausta käsitellään oikeudessa.

JK kello 20.17. Uusien tietojen mukaan mies oli sytyttänyt oman huoneistonsa, joten tarkoituksena ei ole ilmeisesti ollut tappaa ketään. Siksi kyseessä on – käsittääkseni – todennäköisemmin tappo tai kuolemantuottamus kuin murha. 

Päivän aiempi merkintä:
Tampere tarjoaa epärehellisille ilmaiset matkat

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta

Kunniamurha ja intersektionaalinen feminismi
Ihmisoikeudet ihmisoikeuksien uhrina

Helsingin Tapaninkylässä leimahti

Helsingin Tapaninkylässä leimahti tuleen pysäköity sähköauto. Syytä sen syttymiseen ei asiasta kertoneen uutisen mukaan tiedetä. 

Onni onnettomuudessa oli, että auton vieressä ollut asuinrakennus oli suurimmaksi osin tiiliverhoiltu, joten tuli tuhosi kulkuneuvon itsensä lisäksi ainoastaan ulkoseinän puupanelointia, eikä levinnyt rakennuksen sisälle. Kukaan ei siis menettänyt kotiaan eikä henkeään. 

Auto ei ilmeisesti ollut palon syttyessä myöskään latauksessa, eikä sen syttymissyystä ole tietoa. Siksi on kysyttävä, että ovatko sähköautot lähtökohtaisesti paloherkkiä eli yksikseen syttyviä?

* * *

Aiemmin on uutisoitu sähköautoista (esimerkki, toinen), jotka ovat syttyneet palamaan ajossa. Ja nyt sellainen on siis syttynyt aivan omia aikojaan. 

Siksi on kysyttävä, että tarkoittaako autoliikenteen nopeasti etenevä sähköistyminen autojen muuttumista lähtökohtaisesti palovaarallisiksi. Ja jatkoksi pohdittava mitä tapahtuu sitten, jos sähköauton palo saa alkunsa esimerkiksi ruuhka-aikaisessa täpötäydessä pysäköintihallissa ja leviää siellä autosta toiseen? Ja lopulta ehkä jopa hallin rakenteisiin. 

Tällainen ajatusleikki ei tietenkään ole miellyttävää, mutta se on kuitenkin aiheellista, koska autot tulevat joka tapauksessa sähköistymään. Ja siksi tulipaloriski on otettava huomioon paitsi autojen, niin myös niiden pysäköintipaikkojen suunnittelussa sekä kotioloissa että julkisilla paikoilla. 

Samaan aikaan sähköautojen valmistajien tulee paneutua vakavasti autopalojen syihin ja niiden poistamiseen, jotta ne pystyvät tuottamaan kuluttajille kulkuvälineitä, jotka ovat turvallisia sekä ajossa että pysäköityinä. Eiväkä autojen odottamattomat leimahdukset aiheuta vaaraa myöskään sivullisille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sähköautoilu on rikkaiden huvia Norjassa
Melkoista peliä kulkupeleillä?
Vapautta rajoittava verotus nauttii äänestäjien kannatusta

Kuntavaalien voittajilta kaivataan kouluvastauksia

Helsingin Pukinmäen koulun ongelmat ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen viimeistään viime syksynä, jolloin mediat raportoivat (esimerkki) siellä riehuvasta poikajoukosta. Kirjoitin silloin blogimerkinnän, jossa totesin, että kyseisen koulun alle 16-vuotiaista oppilaista 71 prosenttia on etnisesti suomalaisia ja lopuista noin kolmanneksen tausta on niin sanotuissa isoissa pakolaismaissa (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria). 

Tänä aamuna silmiini sattui Helsingin Uutisten artikkeli, jonka mukaan tässä noin tuhannen oppilaan koulussa oli syntynyt vaarallinen tilanne, koska joku oli sytyttänyt käsipyyherullan palamaan koulun toisen kerroksen wc-tilassa puoli yhden ja yhden välillä iltapäivällä. Suuremmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin, koska opettaja onnistui sammuttamaan palon ennen kuin se levisi laajemmalle. 

* * *

Tämä tapaus nosti mieleeni kaksi kysymystä, jotka kietoutuvat yhteen. Niistä ensimmäinen koskee yhteiskunnan muuttumista Suomen väestön kansainvälistyessä - varsinkin aiemmin - harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena: tulevatko Pukinmäen koulun kaltaiset tapahtumat jatkossa normalisoitumaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toinen kysymykseni koskee koulujen kokoa. Eli onko tuhannen oppilaan koulujen rakentaminen sittenkään järkevää, koska - tunnetun sananlaskunkin mukaan - tyhmyys tiivistyy joukossa. 

Näiden kahden kysymyksen yhteen kietoutumisella tarkoitan sitä, että onko erityisen tyhmää rakentaa suurkouluja niille kaupunkialueille, joiden väestöpohja on muutenkin ongelmallinen. Eikö edellä maitittu tiivistymisilmiö silloin johda väistämättä yhä vaikeammiksi eskaloituviin ongelmiin? 

Nämä kysymykset ovat sellaisia, joihin suurten kaupunkien vasta valitut päättäjät joutuvat ottamaan kantaa. Sopii siis toivoa - ja äänestäjien suorastaan vaatia - että äskettäisten kuntavaalien voittajilta, eli SDP:ltä, Kokoomukselta ja Keskustalta, löytyy niihin myös hyviä vastauksia. 

Päivän edellinen merkintä:
Palestiinalaiset ovat kyllästyneet Hamasiin - suurmielenosoitus Khan Younisissa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttopolitiikalla on hintansa, Teemu Keskisarja!
Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan
Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa

Tavalliset porilais- vai espoolaismiehet?

Verkkouutiset kertoi Porissa viime torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtuneesta rikoksesta, jossa kaupungin kauppatorilla ollut myyntiteltta sytytettiin tuleen torstain ja perjantain välisenä yönä. Teltassa olleiden kaasupullojen vuoksi tulipalo aiheutti huomattavan räjähdysvaaran.

Epäillyt tekijät tunkeutuivat palaneeseen telttaan puolenyön aikaan torstain ja perjantain välisenä yönä ja sytyttivät palon saadakseen kaasupullot räjähtämään ja aiheuttamaan ympäristössään tuhoja. Lisäksi he varastivat teltasta elintarvikkeita.

Kirjoitan tämän tekstin siksi, että poliisi on antanut rikoksesta epäiltyjen tuntomerkit. Niiden mukaan he ovat kaksikymppisiä miehiä, joista yksi on pitkä, normaalivartaloinen ja pukeutunut collegepaitaan. Toinen on lyhyempi ja pukeutunut mustiin vaatteisiin. Lisäksi hänellä on leukaparta ja hänen nähtiin kantavan mukanaan mustaa jätesäkkiä. 

Toki tuntomerkit ovat kohtuulliseen hyvät, mutta mikäli tarkoituksena on saada epäillyt kiinni, olisi asiaa varmasti auttanut myös heidän ihonvärinsä kertominen sekä mitä todennäköisimmin jostain valvontakamerasta löytyvän valokuvan julkaiseminen. Näin siinäkin tapauksessa, että kyseessä olisivat olleet tavalliset porilaismiehet mahdollisten espoolaismiesten sijaan.

Mikäli arvoisa lukijani poliisin kuvauksen puutteellisuudesta huolimatta tunnistaa kuvauksesta poliisin etsimät miehet, on syytä ottaa yhteys poliisiin. Yhteystiedot löytyvät tämän jutun alussa linkittämästäni Verkkouutisten artikkelista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yle vähätteli ja Sannikka loppuu, mutta miten käy Renaz Ebrahimin
Turvallisuuskysymyksiä ja seurauksia
Maahanmuutto rämettää virkamiesten loogista ajattelua

EU:n komission ja Kanada metsäpalojen välinen yhteys

Maaseudun tulevaisuudessa oli pari päivää sitten juttu Kanadan metsäpaloista. Sen mukaan jättiläisvaltiossa on palanut metsiä peräti neljä miljoonaa hehtaaria. Samojen palojen seurauksista on raportoitu muissakin medioissa (esimerkki). 

Pinta-alaa voi verrata Suomen koko metsäalaan, joka on 26,3 miljoonaa hehtaaria. Toisin sanoen Kanadassa tänä kesänä palaneiden metsien koko on noin kuudesosa meidän metsiemme pinta-alasta. Melkoinen roihu siis.

Tämän aiheen valitsin tähän blogiin kuitenkin suomalaisen metsäkeskustelun takia. Eli siksi, että meillä vaaditaan yhä suurempaa osuutta metsistä pois talouskäytöstä. 

MT:n jutussa haastateltu tutkija nimittäin kertoi, että Suomessa ei esiinny jättimäisiä metsäpaloja siksi, että maamme metsissä on pieni kuviokoko, tiheässä metsäautoteitä sekä joka notkelmassa suurempia tai pienempiä asutuksia ja niissä vapaapalokuntia - kaikki nämä asiat ovat toisin kuin Kanadassa, jossa lähes kaikki ihmisasutus on keskittynyt kapealle vyöhykkeelle maan eteläosaan.

Jos nyt Suomessa sitten luovuttaisiin suuresta osasta metsätaloutta ja turvemaiden peltojakin entisöitäisiin kovalla kädellä, muuttaisivat asukkaat pois etenkin pohjoisimmasta Suomen syrjäseuduilta, joissa maaperä on suurelta osalta turvepohjaista. Samalla häviäisivät ajan myötä niin metsien pienet kuviokoot kuin kulkukelpoiset metsäautotietkin.  

Tämän taas voi olettaa näkyvän jossain vaiheessa metsäpalojen sammuttamisen vaikeutumisena ja siten metsäpalojen oleellisena laajentumisena nykyisestä. Toisin sanoen, tämä on yksi osa sitä tulevaisuudenkuvaa, joka on edessämme, mikäli EU-parlamentin oikea laita epäonnistuu komission ennallistamisvaatimusten torppaamisessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Europarlamentin tulisi kaataa von der Leyenin komissio
30 prosenttia maapallon pinta-alasta suojellaan
Halla-aho twiittasi metsäpalojen syistä

Kokoomus ja RKP Romanian romanien asialla

Helsingin sanomat kertoi tänä aamuna, että Feministisen puolueen valtuutettu Katju Aro haluaisi tarjota pääkaupungissamme hätämajoitusta ympäri vuoden muualta EU:sta tulevalle liikkuvalle väestölle. Jutussa mainitaan, että hänen lisäkseen tätä haluaa 19 muuta valtuutettua. 

Jäin itsekseni miettimään, keitä nämä 19 muuta henkilöä ovat ja mitä puoluetta he edustavat. Niinpä lähdin googlaamaan asiaa ja löysin viime vuoden alkusyksylle päivätyn liitetiedoston, jossa asia on esitetty. Kyse ei siten ole aivan äskettäisestä aloitteesta, vaan prosessista, joka on kaikessa hiljaisuudessa muhinut jo lähes puolen vuoden ajan. 

Entä nuo 19 aloitteen allekirjoittanutta valtuutettua? He ovat Satu Silvo (viihr), Fatim Diarra (vihr), Emma Kari (vihr), Mai Kivelä (vas), Petrus Pennanen (avoin puolue), Jenni Pajunen (kok), Eva Biaudet (ruots), Suldaan Said Ahmed (vas), Alviina Alametsä (vihr), Vesa Korkkula (vas), Mia Haglund (vas), Mari Holopainen (vihr), Amanda Pasanen (vihr), OzanYanar (vihr), Anna Vuorjoki (vas), Veronika Honkasalo (vas), Leo Stranius (vihr), Hannu Oskala (vihr) ja Petra Malin (vas). 

Kenellekään ei liene yllätys, että aloitteen allekirjoittajat ovat pääosin vihreitä ja vasemmistoliittolaisia, eikä edes RKP:n Eva Biaudetin tai Petrus Pennasen mukana-oloakaan voine pitää suurena ihmeenä. Sen sijaan tulevissa kuntavaaleissa äänestävien saattaa olla vaikeampi arvata, että listalla on mukana myös Kokoomuksen edustus.

Jäinkin miettimään, että voisiko HS:n salamyhkäisyys allekirjoittajien puoluekannoista johtua pelosta, että kokoomuslainen edustus lähinnä Romanian romanien etua veronmaksajien piikkiin ajavassa aloitteessa karkottaisi Kokoomuksen äänestäjiä Perussuomalaisten taakse. Tätä en tietenkään voi tietää, mutta minusta olisi ollut reilua, että Helsingin johtava paikallislehti olisi informoinut asiasta lukijoilleen. On kuitenkin erinomaista, että lehti edes kirjoitti asiasta.

Jutulla on nimittäin sellainen arvo, että asian esilletulo yhdessä tämän kirjoitukseni kanssa helpottaa ihmisten valintaprosessia ehdokkaiden välillä. Eli jos helsinkiläinen lukijani haluaa tulevissa vaaleissa tukea Romanian romanien oleskelua pääkaupungissamme, on hänellä valittavanaan useita puolueita Vasemmistoliitosta Kokoomukseen. Sen sijaan mikäli hänellä ei ole tällaista tahtoa, on hänen tyydyttävä valtuustossa nykyisin edustettuina olevista tahoista perussuomalaisiin, keskustalaisiin, harkimolaisiin tai Paavo Väyryseen.

* * *

Lopuksi pieni huomio liittyen taannoisen virkamiesraportin synnyttämään keskusteluun siitä, onko Suomi vielä pohjoismaa. Olen nimittäin näkevinäni jotain yhdenmukaisuutta Ruotsissa erittäin yleisen autopyromanian ja Vantaan viimeöisten tapahtumien välillä. 

Tikkurilassa oli syttynyt neljä autoa palamaan. Ruotsissa autonpoltot liittyvät vahvasti maahanmuuttajanuorisoon, mutta viimeöisten tulitikkuleikkien tekijöistä ei ole toistaiseksi tietoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Autopalot ovat jostain syystä lisäntyneet Viertolassa
Iso Numero on vetovoimatekijä Itä-Euroopan romaneille
Romanian romanit - kysymyksiä

Halla-aho twiittasi metsäpalojen syistä

Jussi Halla-aho (ps) kommentoi Twitterissä Australian metsäpaloja väittäen, etteivät ne johdu ilmastonmuutoksesta. Perusteluksi hän viittasi Kanadaan, jossa paljon Suomessa nähtyjä laajemmat metsäpalot johtuvat metsien hoitamattomuudesta.

Kanadan osalta Halla-aho on oikeassa, mutta Australian tapauksessa kuumilla ja kuivilla säillä lienee ainakin jokin rooli metsäpalojen taustalla. Oma osuutensa on toki myös erilaisilla pyromaaneilla, joihin Halla-ahon twiittiä seuranneissa kommenteissa viitataan.

Kirjoitin itse jokin aika sitten Australian metsäpaloista todeten niiden lopultakin lyöneen vuodelta 1851 olleen ennätyksen. Lisäksi totesin, että ilmaston muutoksen lisäksi myös mantereen väestö on kasvanut nopeasti - ja sen myöstä ihmisten aiheuttamat tulipalot. Olenkin itse taipuvainen näkemään, että molemmilla tekijöillä lienee merkitystä nyt nähdyissä suurpaloissa.

On myös hyvä huomata, ettei metsätaloudella ole juurikaan merkitystä maailman metsäkadossa, vaan sitä paljon suurempia tekijöitä ovat maatalous, karjatalous ja kaivosteollisuus. Myös metsäpaloilla on enemmän vaikutusta metsien kuntoon kuin hakkuilla.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeiden metsien hiilinielujen osalta jokaisen suomalaisen yleistietoon tulisikin kuulua se, että Suomen metsiin kasvoi puolessa vuosisadassa noin miljardia kuutiometriä lisää puuta sen jälkeen kun meillä siirryttiin nykyaikaiseen tasaikäiseen metsänhoitoon 1960-luvun lopulla sitä ennen harrastetun jatkuvan kasvatuksen sijaan.

Tämän enempää asiaa vatvomatta on syytä palata Halla-ahon twiittiin kopioimalla sen loppukaneetti: "jos leikimme, että metsäpalot muualla maailmassa johtuvat ilmastonmuutoksesta ja lakkaamme tämän vuoksi käyttämästä metsiämme ja huolehtimasta niistä, metsät palavat kohta meilläkin". Itse asiassa metsien hoitamisesta luopumisen seurauksena metsäpalot tulisivat lisääntymään joka tapauksessa, oli syy metsänhoidon lopettamiseen mikä tahansa.

Metsänhoidon ja myös metsäpalojen torjunnan merkitystä voitaneen valaista Wikipedia-tekstillä, jonka mukaan "Suomessa... 1865-1870 paloaukean keskikoko oli 130 hehtaaria, kun taas 1900-luvun alussa Pohjois-Suomessa enää vain 40 hehtaaria ja Etelä-Suomessa 18 hehtaaria. 2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsäpaloa, jossa keskimäärin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria."

Ehkäpä tämänkin tiedon pitäisi kuulua jokaisen suomalaisen yleistietouteen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vanhat ennätykset on nyt lyöty
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Miksi Yle syyllisti suomalaisia, vaikka olisi pitänyt kehua?

Vanhat ennätykset on nyt lyöty

Australian valtavat maastopalot ovat saaneet huomiota mediassa. Tämä ei tietenkään ole ihme, sillä niissä on viime vuoden aikana kuollut ainakin 11 ihmistä. Myös eläimet ovat kärsineet niiden takia.

Tästä kaikesta huolimatta on muistettava, että Australiassa maastopalot ovat vuosittain toistuva ilmiö, sillä saarimantereen ilmasto on kuuma ja maasto monin paikoin erittäin kuivaa. Merkityksetöntä ei liene myöskään väkiluvun nopea lisääntyminen, sillä tulipaloista huomattava osa syntyy ihmisen toiminnan seurauksena, aika usein jopa tarkoituksella.

Joka tapauksessa Australian maastopalot on julkisuudessa liitetty ennen kaikkea ilmaston lämpenemiseen, vaikka ilmiselvää kytkentää ei olekaan. Lisäksi muistutan arvoisaa lukijaani saarimantereen lämpötilastojen yllättävistä käänteistä, joihin voi tutustua kulkien tästä blogimerkinnästä hyperlinkkien kautta kohti menneisyyttä.

Yksi seikka, jota en ole huomannut mediassa käsiteltävän liittyy Australian maastopalojen historiaan. Ennen kaikkea siihen, kuinka vanhan ennätyksen kulunut vuosi löi.

Vastauksen löydämme - mistäpä muustakaan kuin aihetta käsittelevästä Wikipedian artikkelista. Siellä nimittäin kerrottaan maastopalojen riehuneen vuoden 2019 aikana peräti 5,9 miljoonan hehtaarin alueella. Näin vuodelta 1851 oleva 5,0 miljoonan hehtaarin ennätys muuttui historiaksi. Seuraavina tilastoissa ovat vuosien 1974-75 ja 1951-52 aikaiset 4,5 ja 4,0 miljoonan hehtaarin palot.

Lopuksi on varmuuden vuoksi sanottava, että tarkistin edelle kirjoittamissani vuosiluvut kolmeen kertaan, joten niissä ei pitäisi olla virheitä (eli ne ovat samat kuin Wikipediassa), vaan nuo aiemmat jättipalot ovat todellakin syntyneet ennen globaalin ilmaston nopeaa lämpenemistä 1980- ja 1990-luvuilla. Siten niitä ei ole voitu kytkeä ilmastonmuutokseen.

Tämän vuoden osalta niin voidaan tietenkin tehdä, sillä ajallinen korrelaatio on kiistaton. Nähtäväksi siis jää, kuinka nopeasti tämän vuoden maastopalo-ennätykset tulevat rikotuksi Australiassa. Siitä voisin kuitenkin lyödä vaikka vetoa, ettei siihen mene 168 vuotta kuten vuoden 1851 ennätyksen rikkomiseen, vaan nyt nähty ennätys ylitetään paljon nopeammin. Näin jo siksi, että mahdollisen tappion tullessa olen jo aikaa sitten muuttunut maan matosiksi ja siten kykenemätön kuittaamaan velkani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suru tieteen puolesta
Kissauutinen
Kiertomatka Australian tulimerestä Suomeen

Autonpolttamisen juurisyy ja sen opetukset Suomelle

Lapsiaan aikanaan Rautatientorilla kasvattanut kolumnisti Tommi Nieminen esitti aamun lehdessä, että mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho. Väite pitänee sinänsä paikkansa, mutta tapa millä se esitettiin vaatii pienen kommentin.

Nieminen sanoi kuin itsestäänselvyytenä, että autojen poltettamisen  "juuret ovat syrjäytymisessä". Väite on virheellinen, sillä syrjäytyminen ei ole juurisyy, vaan uusruotsalaisten kulttuurin seuraus.

Tarkoitan sitä, että omista integroitumista ehkäisevistä tavoista kiinni pitämisen seurauksena tulijoiden kotoutuminen ei onnistu, mistä seuraa Niemisen mainitsema syrjäytyminen. Siten maahanmuutto-ongelmien varsinainen juurisyy on tulijoiden länsimaisen yhteiskunnan kanssa yhteensopimattomasta kulttuurista kiinni pitäminen. Ja sen salliminen, ellei suorastaan siihen kannustaminen, Ruotsissa.

Nieminen arveli myös, että jengien syntyyn vaikuttaa moni tekijä: eriarvoistuminen, kaupunkisuunnittelu, kotouttaminen, poliisin ja sosiaaliviranomaisten toiminta sekä yhteiskunnan ilmapiiri. En epäile, etteikö näillä kaikilla olisi merkitystä, mutta keskeisin tekijä on kuitenkin samalle alueelle kertyvien sellaisten maahanmuuttajien määrä, jotka ovat säilyttäneet oman kulttuurinsa ja siihen liittyvät länsimaisen elämäntavan vastaiset tapansa.

Suuressa joukossa ne säilyvät paremmin kuin yksittäisillä henkilöillä tai perheillä. Tiedämme tämän esimerkiksi Suomen tataareista, jotka ovat säilyttäneet islaminuskon, mutta muilta osin tuskin poikkeavat meistä muista suomalaisista - eivätkä syrjäydy yhteiskunnastamme sen enempää kuin muutkaan.

Länsimaisen elämäntavan kanssa ristiriitaisen kulttuurin piirissä elävien ihmisten määrän keskeinen rooli maahanmuuttajien integroitumisen esteenä tarkoittaa sitä, että mikäli Suomessa halutaan välttää Ruotsiin ongelmat, olisi pystyttävä ehkäisemään samaan kulttuuripiiriin kuuluvien maahanmuuttajien keskittyminen samoille alueille.

Kuinka se tehdään tilanteessa, jossa tulijat puolestaan tahtovat nimenomaisesti asettua samoille seuduille on yksi haaste. Toinen haaste on siinä, miten yhä suurempi samaan kulttuuripiiriin kuuluvien maahanmuuttajien joukko voitaisiin ylipäänsä hajasijoittaa.

Tehokkain ja käytännössä ainoa ratkaisu näihin kahteen haasteeseen on se, että huomioidaan kotouttamisen vaikeudet jo turvapaikanhakuprosessissa. Eli asetetaan turvapaikoille vuotuinen yläraja, joka on määritetty siten, ettei maahamme synny suuria suomalaisesta elämänmenosta poikkeavia kulttuurikeskittymiä.

Nykyisessä tilanteessa, jossa Niemisen mainitsemiin Turun Varissuolle, Vantaan Hakunilaan ja Helsingin Jakomäkeen on jo syntynyt edellä kuvatun kaltaisia kulttuurikeskittymiä, turvapaikanhakijoiden kiintiön tulisi olla nolla tai vain muutamia henkilöitä.

Tätä eivät ole ymmärtäneet Suomessa muut poliittiset puolueet kuin Jussi Halla-ahon johtamat Perussuomalaiset. Siksi olisi tärkeää, että heidän maahanmuuttopoliittinen linjansa omaksuttaisiin sellaisenaan suomalaisen turvapaikkapolitiikan perustaksi.

Koska se tuskin tapahtuu muuten kuin halla-aholaisten vaalimenestyksen kautta, on jonkinlainen "Halla-jytky" vuoden 2019 vaaleissa äärimmäisen toivottavaa. Vaihtoehtona on maahanmuuttajalähiöidemme muuttuminen ennemmin tai myöhemmin Ruotsin mallin mukaisiksi ongelmalähiöiksi, joissa autot palavat, jengit hallitsevat ja taistelevat sekä viranomaiset ambulansseja myöden tarvitsevat poliisisaattueen tehtäviä hoitaessaan. Ja lähiöiden asukkaat jäävät veronmaksajien elätettäviksi.

Tätä taustaa vastaan on arvioitava myös Niemisen loppukaneettia "perussuomalaiset vetävät kevään vaalikeskustelut sellaiseen solmuun, että muidenkin puo­lueiden on pakko ottaa kantaa Ruotsin suureen autonpolttosirkukseen. Se on muille kivuliasta. Voitettavaa on vain perussuomalaisilla."

Se on puolitotuus: alkuosaltaan luultavasti totta, mutta viimeisen lauseen osalta harhaanjohtava. Avoimen maahanmuuttokeskustelun - ja sen seurauksena toivottavasti syntyvän "Halla-jytkyn" - voittajia ovat nimittäin Perussuomalaisten lisäksi kaikki muutkin Suomessa asuvat. Mukaan lukien niin kantaväestö kuin uussuomalaisetkin; niin perussuomalaisia äänestävät kuin heitä vastaan vaalilipukkeensa täyttäneet ja lopulta myös kolumneja kirjoittelevat tomminiemiset.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksaan suljettuja vastaanottokeskuksia
Ihmisarvoinen yhteiskunta, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo saattavat toteutua
Äänestäjien näkemykset käyvät parhaiten yhteen Laura Huhtasaaren kanssa

Hakunilassa leimahteli

Aamun pikku-uutinen kertoi, että Ruotsista tuttu autojen polttamiskulttuuri saattaisi olla rantautumassa Espoon Matinkylän lisäksi nyt myös Vantaan Hakunilaan. Siellä nimittäin poltettiin viime yön aikana neljä autoa.

Lukemani uutinen ei kertonut sanaakaan mahdollisista polttajista. Olivatko he paikkakuntalaisia vai muualta tulleita, olivatko he kantaväestöön vai muihin etnisiin ryhmiin kuuluvia, olivatko he nuoria vai vanhoja tai olivatko he miehiä vai naisia on siis toistaiseksi arvoitus.

Vantaan Hakunila on suurehko kaupunginosa, jossa asuu nykyisin noin 11 000 ihmistä. Siellä on pääkaupunkiseudun kilpailutoiminnan kannalta parhaat hiihtoladut ja noin 20 prosentin kokoinen maahanmuuttajaväestö.

Hakunilaa onkin kuvattu suureksi sulatusuuniksi, jossa "kaikki kansallisuudet elävät sovussa". Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan vuosituhannen vaihteessa kaupunginosa tuli tunnetuksi somali- ja suomalaisnuorison välisestä vihanpidosta. Ongelma ratkaistiin menestyksellisessä Hakunila-projektissa, jossa maahanmuuttajiin kohdistetuin toimenpitein rauhattomuudet saatiin päättymään.

Juuri nyt onkin syytä toivoa, etteivät viimeöiset autonpoltot ole merkki vantaalaiskaupunginosan monikulttuuristen ongelmien paluusta, vaan ainoastaan jonkun mielenhäiriöisen henkilön aikaansaannoksista. Samoin on syytä toivoa, että tekijä saadaan kiinni ja vastuuseen teoistaan mahdollisimman pikaisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Etnis-kulttuurinen segregoituminen etenee Suomessakin

Autopaloista Matinkylässä ja Ruotsissa

Maahanmuutto on Vantaan kaupungin talouden tuhoava voimavara

Kummallinen ajattelu vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista

Tampereen pizzerian useita kuolonuhreja vaatinut tuhopoltto kertoo karua kieltä suomalaisten demaripoliitikkojen ajattelusta. Välittömästi tapahtuman jälkeen kansanedustaja Päivi Lipponen tulkitsi teon viharikokseksi ja vaati toimia rasismia vastaan. Hänen puoluetoverinsa Kimmo Kiljunen teki samasta aiheesta eduskuntakyselyn, vaikka siinä vaiheessa poliisi oli jo tiedottanut, ettei asiaan todennäköisesti liity rasistista motiivia.

Myöskään journalistit eivät selviä juuri sen puhtaammilla papereilla. Vaikka rasistisen motiivin epätodennäköisyydestä oli jo uutisoitu, kirjoitti esimerkiksi Kalajokilaakson Seppo Kangas artikkelin, jossa hän totesi rasismin puutteen, mutta käytti siitä huolimatta palstatilansa maahanmuuttokriittisten syyllistämiseen.

Entä maahanmuuttokriittiset? Ainakin heidän Homma-foorumillaan teko tuomittiin yksimielisesti jo ennen kuin syyllisestä oli kenelläkään mitään tietoa. Pinnalle nousi lähinnä vaatimus siitä, että oli tekijä kuka tahansa hänelle pitäisi antaa tuntuva rangaistus, jonka ankaruuteen ei saisi vaikuttaa tekijän etninen alkuperä.

Näiden näyttöjen perusteella kaksi asiaa näyttää varsin selvältä: maamme politiikan huipulla ja lehdistössä toimii älyllisesti epärehellisiä ihmisiä, jotka ovat valmiita ajamaan omaa agendaansa jopa surmansa saaneiden henkilöiden kustannuksella. Tällaisessa ilmapiirissä ei asiallinen keskustelu maahanmuutosta ole mahdollista, minkä seurauksena sen ongelmakohtien ratkaiseminen viivästyy tarpeettomasti.

Tästä kärsivät eniten Suomeen sopeutumaan pyrkivät maahanmuuttajat, joiden elämää hankaloittavat sellaisten tulijoiden edesottamukset, jotka eivät edes halua integroitua, käyttävät sosiaalitukijärjestelmää väärin tai suorastaan tekevät rikoksia. Näillä teoilla kun tapaa olla negatiivinen vaikutus kantaväestön asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan; mikä pahimmillaan voi eskaloitua ihan oikeaksi rasismiksi.

Tämän lienee oivaltanut myös Fatbardhe Hetemaj, joka on ryhtynyt toimiin sen puolesta, että maahanmuuttoon suhtauduttaisiin järjellisesti. Hänen lähtökohtanaan näyttäisi olevan, että sopeutuminen lähtee maahanmuuttajista itsestään. Heidän avukseen tarvitaan kuitenkin runsaasti valistustoimintaa - toisin sanoen suomalaisen kielen ja kulttuurin opetusta. Tämä on hyvin lähellä omaa ajatteluani.

Lopuksi; on ollut hieno huomata, kuinka nopeasti ja tehokkaasti poliisi on edistynyt Tampereen tapauksen selvittämisessä: juttu tullee valmiiksi lähipäivinä. Tähän ei voi todeta kuin sen, että jos virkavallan tehokas toiminta lisää turvallisuuden tunnetta kansalaisissa, on tämän päivän Suomessa poikkeuksellisen hyvä elää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku
Pyhittaako tarkoitus epärehelliset keinot?