Ranskan mielenosoitukset

Ranskassa on otettu kiinni lähes 3 000 nuorta. Lisäksi yli 300 poliisia sekä kymmeniä palomiehiä, opettajia ja oppilaita on loukkaantunut mielenosoituksissa. Poliisi on joutunut käyttämään kyynelkaasua ja muita voimatoimia mielenosoittajia vastaan.

Suomalaismedioiden (edellä Ilta-Sanomat, lisäksi ainakin Yle,  MTV3 ja HS) mukaan lukiolaiset osoittavat mieltään muun muassa suurien ryhmäkokojen, opettajapulan ja kuumien luokkahuoneiden vuoksi. Sosiaalisen median mukaan (esimerkki, toinen, Marine Le Pen) kyseessä on lähinnä toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajien riehumisesta. 

* * *

Oli kysymys kummasta tahansa, on ollut mielenkiintoista huomata ihmisten leikittelevän Ranskan jakamisesta kahteen osaan  (esimerkki, toinen). Toisen saisivat muslimit ja toisen etniset ranskalaiset. 

Leikki tietenkin leikkinä. Tosiasia kuitenkin on, että tämänkertaiset mellakat ovat niin laajoja ja väkivaltaisia, ettei Ranskalla taida olla enää sivistynyttä ulospääsyä, sillä maassa on ilmiselvästi syvällisiä ongelmia. Niiden ratkaiseminen tuskin käy käden käänteessä, jos lainkaan. 

* * *

On selvää, että nyt käynnissä olevat tapahtumat vaikuttavat myös ensi vuoden presidentinvaaliin siten, että gallupeita selvästi johtavan Marine Le Penin asema vahvistuu entisestään. Jos hänet valitaan, se tarkoittaisi Ranskan maahanmuuttopolitiikkaan täydellistä muutosta, joka epäilemättä näkyisi valtavina mellakoina pitkin kortonkien ja viinintekijöiden luvattua maata. 

Eikä noihin mellakoihin osallistuisi pelkästään maahanmuuttajataustaisia tai lukiolaisia, vaan kaikenlaista väestöä, sillä ranskalaiset ovat aina osanneet lakien rajamailla kulkevan mielenosoittamisen taidon. Enkä epäile hetkeäkään, etteivätkö he sitä myös käyttäisi, koska maahanmuuttokysymys ei ole ainoa ranskalaisia syvällisesti jakava poliittinen aihe. Onhan maa esimerkiksi korviaan myöden veloissa. 

* * *

Meillä Suomessa mielenosoitukset ovat tyypillisesti rauhallisempia, mutta nähtäväksi jää, miten täällä Pohjantähden alla äänestetään kevään eduskuntavaaleissa. Tekeekö liikkeelle lähtenyt talouskasvu tehtävänsä ja nykyhallitus saa poliittisesti samankaltaisen seuraajan. 

Vai suunnataanko Suomessakin Ranskan tielle niin kouluissa, julkisen velan hoitamisessa kuin kaduillakin? Ja jos suunnataan, niin mitä siitä seuraa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana
Eurooppa on suuren kysymyksen edessä
Ranskan talous on meidänkin asiamme

Jos tädillä olisi munat, hän olisi...

Ilmastonmuutos on tänä päivänä tieteellinen dogma, jonka kyseenalaistamista ei pidetä enää sopivana. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan hiilidioksidin vaikutus ilmakehän kykyyn ymmärrettiin vasta 1800-luvun puolivälissä. 

Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi nopeasti nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mutta kesti vielä kauan, ennen kuin ilmiö nousi edes tieteelliseksi huolenaiheeksi. Puhumattakaan sen yleisestä merkityksestä, joka tänä päivänä vaikuttaa mitä moninaisimpiin asioihin. 

Tässä puheena olevassa tarkasteltiin sitä, milloin ilmastonmuutos olisi voitu havaita, jos 1800-luvun tieteilijöillä olisi ollut nykyiset ilmastomallit ja havaintoverkostot käytössään. Tätä varten tutkijat olettivat, että jo vuonna 1860 olisi ollut mahdollista tehdä tarkkoja mittauksia ilmakehän lämpötilamuutoksista, ja määrittelivät sen jälkeen ajankohdan, jolloin ihmisen aiheuttama ilmastosignaali olisi ollut ensimmäisen kerran havaittavissa. 

Tutkimusraportin mukaan keskimmäisen ja ylemmän stratosfäärin voimakas jäähtyminen — pääasiassa ihmisen aiheuttaman hiilidioksidipitoisuuden nousun seurauksena — olisi nimittäin ollut tunnistettavissa suurella varmuudella jo noin vuonna 1885. Siis keskellä eurooppalaisen imperialismin kukoistuskautta ja ennen kuin bensiinikäyttöiset autot oli otettu käyttöön. 

Ratkaisevat havainnot olisi voitu tehdä sen perusteella, että stratosfäärin keskiosassa ja yläosassa signaalin ja taustamelun suhde oli riittävä havaintojen tekemiseen, sillä ihmisen aiheuttama jäähtyminen on siellä voimakasta ja siihen oli syntynyt piirteitä, jotka eroavat selvästi luonnollisesta vaihtelusta.

Tutkijat huomauttivat kuitenkin, että ilmakehän tarkka mittauskyky ei ollut vuonna 1860 globaalia, vaan korkealaatuisia stratosfäärin lämpötilamittauksia oli tehty vain pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä. Tästä huolimatta ihmisen aiheuttama stratosfäärin jäähtyminen olisi silti ollut havaittavissa jo vuonna 1894 eli lähes kymmenisen vuotta ennen kuin Wright-veljekset lensivät ensimmäistä kertaa lentokoneellaan.

* * *

Tutkijoiden ajatusleikki on sinänsä varsin mielenkiintoinen, mutta toisaalta on tosiasia, että ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei puhuttu 1800-luvun lopulla. Sen aika oli vasta myöhemmin, vaikka ruotsalainen Svante Arrhenius - tutkittuaan hiilidioksidin ja vesihöyryn lämpösäteilyominaisuuksia - selitti jo vuonna 1896 niin sanotun kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan jääkausien ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista. 

Nykyisen jääkausia esittelevän Wikipediasivun mukaan jääkausien selitys ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin Arrhenius aikanaan väitti, vaan siihen vaikuttavat monenlaiset syyt kuten Milankovićin jaksot, maan radan muutokset, vuorten poimutukset ja niin edelleen. Nähtäväksi siis jää, pitävätkö nykyiset teorian ihmistoiminnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta kutinsa vielä esimerkiksi vuonna 2150, jolloin on kulunut yhtä pitkä aika tästä päivästä kuin nyt on kulunut 1800-luvun lopusta, jolloin - edellä referoimani tutkimuksen mukaan - se olisi ollut mahdollista havaita ensimmäistä kertaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koleaa, hellettä vai jäätävän kylmää?
Kuumat paikat pohjoisessa
Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin