Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste tiedottaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tiedottaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. kesäkuuta 2026

Geneven äärimmäisen väkivaltainen mellakka punalippujen alla

Uutissuomalainen kertoi, että G7-maiden kokousta vastustaneet mielenosoittajat olivat heitelleet Sveitsin Gevevessä poliiseja pulloilla, kivillä, betoninkappaleilla ja ilotulitteilla. Yle ei ole tätä kirjoittaessa kertonut tapauksesta mitään. Ei myöskään MTV3, Helsingin sanomat, Iltalehti tai Ilta-Sanomat. 

Sosiaalinen media sen sijaan on pullollaan videoita tapahtumista (yksi, kaksi, kolme, neljä). Niiden perusteella kyseessä on melkoinen riehunta paljon punaista ja vihreää väriä sisältävien lippujen alla, jopa sirppi ja vasara ovat esillä. Auto palaa, ikkunoita rikotaan, poliisia ammutaan ja se vastaa kyynelkaasulla ja vesitykeillä. 

Tapahtumat ajoittuvat eiliselle illalle, joten suomalaismedioilla on ollut hyvin aikaa tehdä niistä uutisjuttuja. Koska näin ei ole tehty – uutissuomalaista lukuun ottamatta – odotan suurella mielenkiinnoilla, miten tästä kaikesta tiedotetaan meille suomalaisille. 

Uutisoinnin viive joka tapauksessa kertoo, ettei asialle ole lähdetty puhdas tiedottaminen mielessä, vaan harkiten tarkasti mitä tavalliselle kansalle halutaan kertoa ja mitä halutaan jättää kertomatta. Sosiaalisen median videoiden perusteella kyseessä on joka tapauksessa erittäin väkivaltainen ja siten yksiselitteisesti tuomittava poliittisen vasemmiston mellakka, jollaiselle ei ole minkäänlaista oikeutusta demokraattisessa yhteiskunnassa. 

tiistai 24. maaliskuuta 2026

Kestääkö Venäjä oman hyökkäyksensä?

Venäjän "kolmipäiväinen erityisoperaatio" tuli eilen lähelle meitä suomalaisia, kun Ukrainalaiset aiheuttivat tuhoa Karjalan kannaksella sijaitsevassa Koiviston satamassa. Muuten Ukrainan sota on kuitenkin viime viikkoina jäänyt Iranissa käytävän sodan varjoon myös meikäläisissä tiedotusvälineissä. 

Siksi oli mielenkiintoista huomata, että Ukrainan armeijan ylipäällikön kenraali Oleksandr Syrskyin mukaan Venäjä on tehostanut maahyökkäyksiään viime viikolla. Eli aloittanut jo perinteiseksi muodostuneeseen keväthyökkäyksensä. 

Tämä näkyy hänen mukaansa venäläisten tekemien hyökkäysten lukumäärässä. Niitä tapahtui neljän päivän aikana eri puolilla rintamaa peräti 619.

Jo ennen näitä hyökkäyksiä oli Venäjän sodanjohto lisännyt raskasta kalustoaan ja määrännyt joukkojaan siirtymään etulinjaan. Näin hyökkäyksiin osallistui kymmeniä tuhansia sotilaita. 

* * *

Kaikki ei ole kuitenkaan viimeisten päivien kuluessa sujunut kuin Strömsössä. Hyökkäyksissä on nimittäin Ukrainan sodanjohdon mukaan kuollut ja haavoittunut – vain neljän päivän aikana – yli 6 000 venäläistä, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 1 520 päivittäistä uhria. 

Tämä tarkoittaa, että venäläisiä kuolee nyt paljon nopeammin kuin heitä ehditään rekrytoimaan. Siten Ukrainan sodanjohto arvelee, ettei Venäjän kykene jatkamaan nyt nähtyjen kaltaisia ​​​​laajoja hyökkäyksiä kovin pitkään.

* * *

Tätä käsitystä voi tarkastella esimerkiksi puna-armeijan talvisodassa kärsimien tappioiden valossa. Silloin Stalinin armeijan päivittäiset menetykset 105 päivän aikana olivat – lähteestä riippuen – 1 500 ja 3 000 uhrin välillä. Siis samaa luokkaa tai enemmän kuin Ukrainassa edellä mainittuina neljänä päivänä. 

Toisin sanoen Stalinin hirmuhallinto pystyi jatkamaan sotaansa hirvittävistä tappioluvuista huolimatta yli kolmen kuukauden ajan, vaikka ei pystynytkään miehittämään kuin pienen osan Suomesta. Tosin rauhanneuvotteluissa he saivat sitten enemmän, ja Suomi menetti yli kymmenen prosenttia pinta-alastaan. 

* * *

Nähtäväksi siis jää, pystyykö Putinin diktatuuri tapattamaan kansalaisiaan Ukrainassa yhtä nopeaan tahtiin kuin Stalinin hirmuhallinto Suomessa vuosina 1939-40. Ainakin Putinilla on siihen paineita, sillä venäläiset viranomaiset ovat jo asettaneet kansalaisilleen odotuksia kotimaisessa tiedotuksessa. 

Tästä esimerkkinä Venäjän duumassa oli todettu 23. maaliskuuta, että kaikissa sodissa on uhreja, mutta Venäjän joukot yrittävät minimoida uhrit etenemällä "rauhalliseen tahtiin" kohti Slovjanskia ja Kramatorskia. Tuon tahdin nopeus jäi siis arvoitukseksi. 

Tosiasia on joka tapauksessa se, että tänä keväänä venäläisjoukkojen pitäisi ennen etenemistään "rauhallisessa tahdissa" kyetä palauttamaan hallintaansa ne alueet, jotka Ukraina on ottanut takaisin viimeisten viikkojen aikana. Eikä se tule tapahtumaan ilman raskaita tappioita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Huoli tulevaisuudesta kasvaa Venäjällä
Ukrainalainen ja suomalainen rintamakarkuruus
Miksi Ukraina luottaisi Donald Trumpiin, kun Barack Obamakin petti?

torstai 29. tammikuuta 2026

Piika aatelismiehen tiellä

Sosiaalisessa mediassa on innostuttu kommentoimaan sitä kun Antti Lindtman (sd) työnsi avustajan kädellään pois puolueen tiedotustilaisuuden aluksi sanomatta tälle sanaakaan. Kyseinen avustaja kertoi Ilta-Sanomille, ettei asiassa ollut mitään erikoista: "en vain huomannut, että puheenjohtajat tulivat niin pian sieltä selkäni takaa". 

Luulen että tapaus kuvaa – mitä ilmeisimmin aivan erinomaisesti – sitä tapaa, jolla demarieliitti suhtautuu alaisiinsa. Puuttui vain 1800-luvun aatelismiehen suuhun luontevalta kuulostava kommentti piialleen: "eikö Tiina osaa siirtyä sivuun, kun herrasväki saapuu".

Jos Lindtmanin käytös olisi ollut toisenlaista – siis nykyajan normaalia – olisi hän pysähtynyt hetkeksi, suonut avustajalle tämän havahtuessa hyväksyvän nyökkäyksen ja kiittänyt tätä hyvin tehdystä työstä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten otan näkemäni vihjaukseksi – ellen suorastaan epäsuoraksi todisteeksi – siitä, mitä SDP:n eduskuntaryhmässä – ja miksei yleisemminkin puolueen piirissä – on viime aikoina tapahtunut.

Päivän aiempi merkintä:
Onko Tytti Tuppurainen työpaikkakiusaaja?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Tytti Tuppurainen työpaikkakiusaaja?
Opposition talouspoliittiset vaihtoehdot
Suomen populistinen tulevaisuus

torstai 5. kesäkuuta 2025

Ylen kehitysvammainen

Yle julkaisi eilen tiedon, jonka mukaan vuonna 2001 syntynyt mies sai kuuden vuoden vankeusrangaistuksen raiskattuaan ja yritettyään huumepäissään tappaa naisen lenkkipolun varrella Jyväskylässä. Verorahoitteinen valtionradiomme ei kuitenkaan kertonut miehen nimeä tai edes etnistä taustaa, koska tämä oli lievästi kehitysvammainen.

Tosiasia kuitenkin on, ettei rikollisten koko nimi sinänsä kiinnosta juuri ketään. Sen sijaan tieto kaikenlaisten roistojen etnisestä taustasta olisi tärkeä tieto, jotta suomalaiset saisivat oikean käsityksen maassamme harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksia. 

Yleisesti ottaen olisi paras, jos esimerkiksi raiskaajista kerrottaisiin vaikkapa hänen etnisen taustansa tyyliin suomalaistaustainen, ukrainalaistaustainen tai somalitaustainen. Vaihtoehtona kävisi tietenkin esimerkiksi pelkän etunimen (oikean) mainitseminen, koska myös siitä voisi päätellä riittävällä tarkkuudella, liittyikö puheena oleva tapaus maassamme harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan.

Jos ja kun näin ei kuitenkaan tehdä, lienee valtamedioidemme toimittajien tarkoituksena pitää maahanmuuton negatiivisia seurauksia pimennossa tavallisilta kansalaisilta. Tämä ei tietenkään ole kiellettyä yksityisrahoitteisten medioiden tapauksessa, mutta verovaroista kustannetun Ylen toimituskunnan kohdalla kyse on yksiselitteisesti aseman väärinkäyttämisestä oman agendan ajamiseksi.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta
Serge Mballa Assolon ja Jacob Donner-Amnellin oppitunti Minja Koskelalle

lauantai 26. lokakuuta 2024

Vastuullista vai vastuutonta maahanmuuttojournalismia?

Aloitin tämän aamun lukemalla Israelin odotetusta iskusta Iraniin. Se oli ilmeisesti vähäisempi kuin yleisesti odotettiin ja siksi en kirjoita siitä tämän enempää, vaan kiinnitän huomioni kotimaiseen uutiseen, jonka mukaan nykyisin taksikuskina toiminut Ismail Mohamed Jeelen sai vuonna 2020 tehdystä raiskauksesta kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion.

Jeeleen ei oman kertomansa mukaan kuitenkaan toiminut taksikuskina raiskausta tehdessään, vaan on siirtynyt ammattiin vasta myöhemmin. Nainen oli puolestaan ollut tolkuttomassa kännissä ja joutunut siitä syystä miehen viemänä tuntemattomaan osoitteeseen, missä itse raiskaus oli tapahtunut. 

Raiskatuksi joutunut nainen on tietenkin syytön tapahtuneeseen, enkä sinänsä halua syyllistää häntä. Ihmettelen kuitenkin sitä, että suomalainen nainen edelleenkin suostuu astumaan aamuyöstä autoon - oli se sitten taksi tai ei - jossa hän joutuu olemaan yksin niin sanotuista MENA-maista tulevan miespuolisen henkilön kanssa. 

Ja siksi on syytä kysyä, että johtuuko tämä siitä, ettei suomalainen media ole kirjoittanut riittävästi - tai oikeastaan lainkaan - tällaisen teon aina sisältämästä kohonnesta riskistä joutua seksuaalirikollisen uhriksi. Ja tästä syystä pyydän arvoisaa lukijaani - etenkin naispuolisia - pohtimaan myös sitä, että tulisiko suomalaista valtamediaa syyllistää tapahtuneesta, koska se ei ole huolehtinut asiallisesti sille kuuluvasta tehtävästä tiedottaa merkittävästä naisiin kohdistuvasta vaarasta. 

* * *

Tämän aamun uutiset kertoivat myös varsin oudon uutisen Paraisilta, missä arabiankielinen maahanmuuttajaperhe on joutunut naapurinsa vihatekojen kohteeksi. Tapahtumat olivat alkaneet heti, kun maahanmuuttajaperhe oli muuttanut omakotitaloon.

Naapuri oli syyllistynyt muun muassa perheen auton töhrimiseen ulosteella ja sen renkaiden puhkomiseen, huudellut maahanmuuttajaperheen lapsille sekä hyökännyt perheen 17-vuotiaan pojan kimppuun. Tämän kaiken naapuri tosin kiisti oikeudessa, mutta hänelle määrättiin siitä huolimatta lähestymiskielto.

Ulkopuolisen on tietenkin mahdotonta sanoa, mikä oli johtanut naapurin oikeudessa todettuihin järjettömiin tekoihin. Asiasta kertoneen uutisen mukaan kyseessä olisi kuitenkin puhdas rasismi, jossa ei ole järjen häivää. 

Siksi huomautan tässä, ettei maahanmuuton seurauksia ainakaan vähennetä tällaisella toiminnalla, vaan pikemminkin päinvastoin. Näin etenkin siinä tapauksessa, että arabiankielinen perhe olisi Suomeen hyvin integroitunut ja siten hankkinut asuntonsa omakotialueelta omilla ansioillaan. 

Tällaisissa yhteyksissä on yleisellä tasolla syytä ymmärtää, että tähän mennessä maahamme saapuneet maahanmuuttajat tulevat olemaan pysyvästi osana yhteiskuntaamme. Ja siksi olisi tärkeää, että heidän joukostaan nousisi henkilöitä, jotka menestyvät suomalaisessa yhteiskunnassa ja toimivat siten positiivisina esimerkkeinä myös muille samasta kulttuuritaustasta tuleville. 

Ja huomata, ettei naapurin vihanpito ainakaan edistä tällaista kehitystä, vaan ainoastaan lisää polarisaatiota maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. 

* * *

Edellä käsittelemäni kaksi tapausta kertovat siitä vaikeudesta, johon suomalainen yhteiskunta on joutunut maassamme harjoitetun harkitsemattoman maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eivätkä nämä ongelmat ratkea ilman, että tunnustetaan tosiasiat ja tehdään niistä oikeat johtopäätökset.

Tämän soisi tulevan ymmärretyksi myös suomalaisten poliitikkojen ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien - kuten journalistien - parissa. Ja tietenkin heidän esimerkkinsä ohjaamana myös ihan tavallisen kansan keskuudessa, sillä vain sitä kautta voimme minimoida tehdyistä päätöksistä juontuvat ongelmat.




Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!