Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Häme. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Häme. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 21. lokakuuta 2026

Lapsenraiskaukset lisääntyivät, mutta mökkimurrot ja petokset vähenivät

Tilastokeskus julkaisi suomalaisen rikollisuuden kehittymiseen liittyviä ennakkotietoihin perustuvia lukuja. Niiden mukaan mukaan henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tuli tietoon vuoden 2026 tammi-syyskuussa 10,4 % edellisvuotta enemmän. Henkirikoksia tuli tietoon yhtä paljon kuin edellisvuonna. Henkirikoksen yrityksiä tuli tietoon yksi enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna.

Pahoinpitelyjä tuli tietoon 10,7 % enemmän kuin edellisvuonna tammi-syyskuussa. Yksityisasunnossa tapahtuneita pahoinpitelyjä tuli tietoon 12,1 % enemmän kuin edellisvuonna. Yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 8,9 %. 

* * *

Seksuaalirikoksia ilmoitettiin vuoden 2026 tammi-syyskuun 50 vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 0,5 % enemmän kuin vuonna 2025. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 61,7 % enemmän kuin edellisvuonna.

Seksuaalisesta kajoamisesta lapseen, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, korvauksen tarjoamisesta nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin tehtiin ilmoituksia 15,4 % enemmän kuin vuonna 2025. 

* * *

Myymälävarkauksien määrä kasvoi 9,7 %. Vuoden 2026 tammi-syyskuussa ilmoitettiin varkausrikoksia 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Myymälävarkauksia tuli tietoon 9,7 % enemmän kuin vuonna 2025. Myymälävarkauksien määrä kasvoi eniten Helsingin poliisilaitoksen alueella, mutta suurin kasvuprosentti, 35,3 % oli Hämeen poliisilaitoksen alueella. 

Asuntomurtoja ilmoitettiin yhtä paljon kuin vuonna 2025, mutta mökkimurtojen määrä väheni 16,3 %. Ryöstörikoksia ilmoitettiin 5,2 % edellisvuotta enemmän. Petoksia ilmoitettiin 15,9 % edellisvuotta vähemmän. Maksuvälinepetosten määrä väheni 23,1 % 

* * *

Näiden lukujen valossa vaikuttaa siltä, ettei Suomi ole muuttumassa paremmaksi – tai ainakaan turvallisemmaksi paikaksi elää. Ja valitettavasti minulle itselleni tämä ei tullut suurena yllätyksenä, pikemminkin päinvastoin. 

Toivoa kuitenkin sopii, että kehitys saataisiin jossain vaiheessa käännetyksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan näytä siltä, kuten jokainen voi päätellä alla olevasta Tilastokeskuksen kuvasta. Kehityksen suunta on ollut väärä jo ainakin vuodesta 2020 alkaen ja pikemminkin kiihtymässä kuin tasaantumassa. 


Syitä tälle kehitykselle voimme vain arvailla. Jotain voi kuitenkin – kenties – päätellä siitä, että nopeimmin ovat kasvaneet lapsenraiskaukset ja tilanne on parantunut selvästi vain mökkimurtojen ja petosten kohdalla. Minun käsittääkseni näiden rikoslajien harjoittajat kuuluvat tyypillisesti eri väestöryhmiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit




keskiviikko 16. syyskuuta 2026

Historiallisia väestömuutoksia

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen ja Hämeen asukkaat olivat varhaiskeski-ajalla eli vielä 1200-luvun alussa geneettisesti yhtenäinen joukko, vaikka heidän välillään tiedetään olleen kulttuurisia eroja. Tilanne muuttui kuitenkin sen jälkeen, koska maahamme suuntautui Ruotsista muuttoliike, jonka vaikutus näkyivät selvästi rannikolla, mutta ei Hämeessä. 

Suomalaisilla oli toki ollut yhteyksiä muualle jo viikinkiajalla ja ihmiset liikkuivat ainakin Ruotsiin, Gotlantiin, Latviaan ja Laatokan Karjalaan. Tämä voitiin osoittaa näillä alueilla kuolleiden ja heidän Suomessa eläneiden sukulaistensa jakamien DNA-sekvenssien perusteella. Erityisesti gotlantilaisista löytyi suomalaista geeniperimää, mikä osoittaa vilkasta yhteydenpitoa.

* * *

Ronan James O’Sullivanin ja kumppaneiden julkaisema tutkimus osoitti myös, ettei Suomi ollut edes varhaiskeskiajalla suinkaan mikään muusta maailmasta eristyksissä oleva takapajula vaan osa Itämeren alueen kulttuurista verkostoa. Ja myöhäiskeskiajalla se veti puoleensa myös muualla syntyneitä ihmisiä, joiden muuttoliikkeen seurauksena maamme rannikolle syntyi vähitellen ruotsinkielistä asutusta. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka Suomi ja sen väestö muuttuvat jatkossa nykyajan muuttoliikeiden seurauksena. Eivätkä pelkästään suomalaiset vaan koko Euroopan väestö. 

Tätä kehitystä kiihdyttää lisäksi se, että suomalaiset – ja suurin osa muistakin eurooppalaisista – hankkii elämänsä aikana vain vähän lapsia. Lapsivaje on varsin suuri, sillä suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,30 eli kaukana väestön uusiutumisen edellyttävästä kahdesta lapsesta per nainen. Tosin tänä vuonna lapsia syntyy hiukan enemmän, mutta edelleen liian vähän väestön uusiutumisen kannalta, joten maamme väestö on nykyajan muuttoliikkeen seurauksena vaihtumassa varsin nopealla vauhdilla. 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!