Oikeudentaju koetuksella

Suomen Uutisten mukaan Helsingin poliisi on tehostanut maassa olevien ulkomaalaisten valvontaa. Tarkastusten määrä kasvoi 48 prosentilla ja niiden seurauksena maasta poistettiin alkuvuoden aikana 489 henkilöä, joilla ei ollut laillista oikeutta oleskella Suomessa. Tämä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Pääkaupunkimme poliisin lisääntynyt aktiivisuus lienee yksi hallituksen aiempaa tiukemman maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Toivon mukaan virkavallan aktiivisuus on lisääntynyt myös muualla, sillä vaikka Suomeen voi edelleen tulla – ja täällä olla – laillisin perustein, ei laiton maassamme oleskelu ole mikään ihmisoikeus vaan suomalaisten oikeudentajun vastainen rikos. 

* * *

Rikoksista puheen ollen oli mielenkiintoista huomata, että Vaasan poliisi kertoi kahdeksanvuotiaan pojan kiusanneen tyttöjä heittelemällä kiviä ja hiekkaa näiden päälle. 15- ja 16-vuotiaat pojat olivat käskeneet tätä lopettamaan, minkä seurauksena kahdeksanvuotias oli ottanut käsiinsä syövyttävää putkenavausnestettä sisältäneen pullon, jota vanhemmat nuoret yrittivät saada häneltä pois. 

Tämän seurauksena 8-vuotias roiskutti pullosta nestettä 15-vuotiaan pojan kasvoihin ja vaatteisiin, minkä seurauksena 16-vuotias otti pullon pois ja kaatoi sen 8-vuotiaan päälle. 16-vuotias oli ukrainalainen ja 8-vuotias eteläsudanilainen. 

* * *

Tapaus on monella tavalla mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi, että siinä syyllisyys- ja moraalinen oikeudenmukaisuus ovat ristiriitaisia. Onhan selvää, ettei kivien ja hiekan heittely ihmisten päälle ole hyväksyttävää, mutta sellaiseen puuttuminen on lähtökohtaisesti oikein ja suorastaan toivottavaa.

Väärin on myös syövyttävän putkenavausnesteen roiskuttaminen ihmisen kasvoille ja vaatteille, mutta niin on myös koko pullollisen kaataminen ihmisen päälle. 

Kaiken kaikkiaan näkisin, että 8-vuotias oli – käytettävissä olevan tiedon mukaan – pääsyyllinen koko tapahtumaketjuun, eikä hänen toimissaan tapahtuman aikana ole ensimmäistäkään positiivista piirrettä. 15-vuotiaan toiminta on ollut pelkästään positiivista, mutta 16-vuotiaan toiminta sekä positiivista että negativista. 

* * *

Tapaus ratkaistaan aikanaan oikeudessa. Asiasta kertoneen uutisen mukaan 8-vuotiaan tekoa tutkitaan lievempänä rikoksena (pahoinpitely) kuin 16-vuotiaan (törkeä pahoinpitely), vaikka juuri hänen toimintansa oli syynä sekä koko tapahtumaketjun alkamiseen että myös sen eskaloitumiseen. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, mikä on oikeuden ratkaisu – ja tuntuuko se oikeudenmukaiselta. Etenkin kun ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa on vain 16-vuotias ukrainalaisnuori.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit
Yle teki jutun oslolaisesta rikollisuudesta
Outo tapaus Vantaan Pähkinärinteessä

Yhteiskunnallisen keskustelun sävy

Tilastokeskus kertoi eilen, että kuluttajien luottamus on pudonnut entistäkin alemmaksi, koska sodat nakertavat odotuksia omasta ja Suomen taloudesta. Tästä Yleisradio teki jutun, jossa kerrottiin monen asiantuntijan suulla, että luottamuksen puutteeseen ovat vaikuttaneet sekä maailmanpolitiikan ikävät uutiset, hallituksen julkisten menojen leikkaukset että niistä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun luomat negatiiviset mielikuvat. 

Tämä kaikki lienee sinänsä totta, mutta tilanne ei kuitenkaan ole niin heikko kuin Ylen jutusta voisi ymmärtää. Esimerkiksi tammikuussa Helsingin sanomat uutisoi, että "kotitalouksien talletukset nousivat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen marraskuussa 2025" eli suomalaisille on kertynyt varallisuutta – jota kuluttamalla ainakin kotimarkkinatalous voisi lähteä hyvinkin nopeasti kasvuun, mikäli säästössä oleva raha lähtisi liikkeelle. 

* * *

Näinä päivinä pörssiyritykset julkaisevat kvartaalituloksiaan. Suurimmista yrityksistä Nesteeltä odotetaan selvää tulosparannusta verrattuna vuoden 2025 ensimmäiseen kvartaaliin, Nokian tulos oli selvästi positiivinen, Nordealla liikuttiin viime vuoden tasolla, Keskon tuloksen arvellaan nousevan, Koneen liikevoiton ennakoidaan paranevan hiukan edellisestä vuodesta ja UPM:n liikevoiton pohditaan pienenevän liikevaihdon kasvusta huolimatta.  

Toisin sanoen suurimpien yritystemme tämän vuoden ensimmäinen neljännes näyttäisi keskimäärin hyvinkin lupaavalta. Siten kotitalouksien luottamuspula Suomen talouteen ei perustu ainakaan suuryritystemme tuloskehitykseen, vaan pikemminkin yhteiskunnallisen keskustelun luomiin negatiivisiin mielikuviin. 

Siksi olisi erinomaista, mikäli suomalaiset poliitikot ja lehdistö lopettaisivat kauhukuvien luomisen. Enkä tarkoita tällä perusteetonta optimismia, vaan neutraalia tiedottamista ja keskustelua maan taloustilanteesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Himoverotus huolettaa suomalaisia

Oliko Laboren ennuste hyvä vai huono uutinen?

Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Positiivisia uutisia

EU ja USA ovat pääsemässä yhteisymmärrykseen kaupankäynnin tulleista. Tuoreen tiedon mukaan nämä talousmahdit poistaisivat keskinäisen kauppansa tullimaksut muun muassa lentokoneilta, alkoholijuomilta ja lääkinnällisiltä laitteilta. 

Jos ja kun tällainen sopimus saadaan aikaan, on uutinen erityisen hyvä ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomelle. Näin etenkin, jos tilannetta verrataan vaihtoehtona olevaan tullisotaan, jollainen syöksisi muutenkin jo vuodesta 2008 alkaneeseen nollakasvuun juuttuneen taloutemme uuteen pudotukseen. 

* * *

Talouteen liittyen elämme juuri nyt jännittäviä aikoja, sillä pörssiyhtiöt julkaisevat yksi kerrallaan puolivuotiskatsauksiaan. Niistä Nokia on jo ennakkoon kertonut huonoista tuloksista, mutta esimerkiksi Nesteeltä odotetaan selvää tulosparannusta. 

Kovin hyvin ei ole pyyhkinyt myöskään metsäteollisuusyhtiö Stora Ensolla, joka ei häikäissyt, vaikka yhtiö itse katsookin saaneensa jonkinlaisen torjuntavoiton. Toisen suuren metsäkonsernin eli UPM:n tulosraporttia odotetaan tänään. 

Wärtsilällä sen sijaan on sujunut hienosti ja mikä parasta, yhtiö ennakoi tulevaisuutensa olevan vieläkin ruusuisempi. Eikä Valmetillakaan mene huonosti. Ja lääketeollisuutemme lippulaiva Orion - uutisen mukaan - suorastaan "jyräsi analyytikkoennusteet... niin liikevaihdon kuin liikevoiton osalta".

Pankkisektorilla Nordea teki erinomaisen tuloksen ja hissiyhtiö Koneellakin pyyhki ihan mukiinmenevästi. Eikä Kesko jättänyt asiakkailleen tai tuottajille turhaan ylimääräistä rahaa, vaan teki mukavan tuloksen. Sama koskee mitä todennäköisimmin myös S-ryhmää, jonka puolivuotistulosta vielä odotellaan.

* * *

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten tämä positiivisen oloinen talousvuosi jatkuu. Ja ennen kaikkea se, että kääntyvätkö Suomen surkeat työllisyys- ja työttömyysluvut positiivisemmiksi siten, että myös kehitysmaalaistaustaiset maahanmuuttajat pääsisivät töihin elättääkseen itsensä. 

Tämä olisi tärkeää jo siitäkin syystä, että Suomen heikko talous on antanut vihervasemmisto-oppositiolle vahvan aseen lyödä hallitusta kuin vierasta sikaa. Sekä myös horjuttaa sen yhtenäisyyttä lyömällä kiilaa kahden suurimman porvaripuolueen väliin. 

Tosiasia kuitenkin on, että hallituksen toimet ovat olleet oikean suuntaisia pyrkiessään supistamaan julkista ja elvyttämään yksityistä sektoria. Valitettavasti kuoppa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kaivettu niin syväksi, ettei sieltä nousta nopeasti ilman radikaaleja toimia. Eivätkä suomalaiset liene valmiita samantapaisiin moottorisaha-uudistuksiin kuin Javier Milei teki Argentiinassa kääntäen sen umpisurkean talouskehityksen lähes yhdessä yössä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen vastuuttomuus ja kansan ymmärrys 
Ylen kateusjournalismia
Ennustajaeukot ja katteettomat lupaukset

Suomestako rahoissa rypevä öljyvaltio?

Yle kertoi Nasan tutkimuksesta, jonka mukaan uusiutuva lentokonepolttoaine on ympäristön kannalta paljon parempi asia kuin perinteinen kerosiini. Niinpä Norja ja Ruotsi ovat ensimmäisinä maina päättäneet vaatia lentokoneilta uusiutuvan polttoaineen sekoittamista kerosiiniin. 

Meidän Pohjantähden alla elävien kannalta uutisessa oli parasta se, että suomalainen Neste on maailman suurin uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja, joten yhtiön tuotekehitys ja investoinnit ovat olleet järkeviä. Onko siis niin, että Suomesta on tulossa uusi Persianlahden sulttaani- ja emiirikuntiin tai Norjaan verrattava valtio, jonka väki suorastaan rypee öljymiljardeissa?

Sulttaanit ja emiirit tosin taitavat säännöllisesti varastaa kansansa öljymiljardit, mutta Norja on toiminut toisin. Sillä on yli tuhannen miljardin euron öljyrahasto, joka takaa maan kansalaisten talouden koko nähtävissä olevan tulevaisuuden ajan. Pelkästään viime vuonna tuo rahasto kasvoi sadalla miljardin eli lähes kahden Suomen valtionbudjetin suuruisella summalla. 

Nesteen uusiutuva polttoaine jalostetaan jätteistä ja tähteistä, kuten paisti- ja eläinrasvoista. Siten Suomen tulevaisuus öljypohattana riippuu näiden raaka-aineiden riittävyydestä ja niiden keräämisen kustannustehokkuudesta. Eli onnistuuko valtionyhtiömme kasvattamaan tuotantoaan tarvetta vastaavasti, vai onko riskinä suurempien pelureiden ajaminen suomalaisten ohi.

Asiaa voi tarkastella sitä kautta, että Neste on ilmoittanut kykenevänsä nostamaan uusien ulkomaille tehtävien investointiensa jälkeen tuotantokapasiteettinsa 1,5 miljoonaan tonniin. Lukua voi verrata yhden Helsinki - New York lennon polttoainekulutukseen, joka on noin 60 000 kiloa. Toisin sanoen Neste pystyy tuottamaan lähitulevaisuudessa uusiutuvan polttoaineen noin 25 000 lennolle yli Atlantin. 

Ennen Koronaa maailmassa lennettiin noin 46 miljoonaa lentoa vuodessa, toki niistä suurin osa oli lyhyempiä kuin mantereenväliset lennot. Jos ajatellaan lentojen keskipituudeksi vaikkapa 10 prosenttia valtameren yli suuntautuvista lennoista, vastaisi polttoaineen tarve silloin noin 1 800-kertaisesti Nesteen tuotantokapasiteettia. 

Näyttää siis siltä, että ennen kuin unelmoimme laiskanpulskeasta tulevaisuudesta öljymiljonääreinä, on Nesteen tehostettava tuotantoansa vielä aivan oleellisesti. Hyvä kuitenkin, että yhtiö on tällä hetkellä vahva juuri sellaisella alalla, joka näyttäisi ratsastavan poliittisten ratkaisujen luoman tulevaisuuden aallonharjalla - toivottavasti se onnistuu myös pysymään sillä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voi että me naurettiin...
Epäonnistuiko Sanna Marinin hallitus tärkeimmässä tehtävässään?
Hallituksen tärkein tehtävä

Voi että me naurettiin...

Pääministeri Sanna Marin (sd) nauratti eduskuntaa kertomalla, että Nesteen Rotterdamiin suuntautunut investointipäätös on osa vihreää siirtymää ja "sitä on syytä tukea". Edelleen pääministerin mukaan "me tarvitsemme ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, ja Neste on yksi maailman johtavia yhtiöitä sen suhteen, millä tavalla näitä ratkaisuja kehitetään".

Lähes samaan aikaan kansantaloustieteilijä Johnny Åkerholm varoitti Suomen heikon talouskasvun seurauksista. Hänen mukaansa Suomesta saattaa nykymenolla tulla niin sanottu banaanivaltio, joka vie lähinnä raaka-aineita ja niidenkin on suhteen riippuvainen vain muutamista tuotteista.

Åkerblom huomautti, että "kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen". Siis juuri sellaiseen, jota Neste aikoo jatkossa harrastaa Hollannissa. 

Pääministerille ja muille Suomen päättäjille hän lähetti viestin, jonka mukaan "raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia. Vastikään kuuntelin uutisista, että sahatavaran vienti olisi elpynyt hienosti. Iloitsemme siis siitä, että viemme ulos samaa tavaraa kuin 150 vuotta sitten."

Nämä ovat vakavia sanoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että viemällä lautojen, lankkujen ja sellun kaltaista bulkkitavaraa ulos syntyy Suomeen kuitenkin rahavirtaa, jonka varassa voidaan tehdä tutkimusta ja tuotekehitystä, joiden ansiosta bulkin viennistä voidaan aikanaan siirtyä arvokkaampien tuotteiden valmistukseen ja vientiin. 

Tälle on vain yksi rajoite: mikäli arvokkaampien tuotteiden valmistaminen ei ole Suomessa yhtä kannattavaa kuin muualla, ei niitä tulla jatkossakaan tekemään Suomessa, vaan me viemme myös jatkossa raaka-aineita investoijien kannalta kilpailukykyisempiin maihin. Pahimmillaan jopa niin, että niihin tehdyt investoinnit perustuvat Suomessa tehtyyn tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Näin yksinkertaista se on, rouva pääministeri. Eikä siinä auta railakaskaan naurattaminen, vaan maamme kilpailukyvyn nostaminen sellaiseksi, että jatkojalostusinvestoinnit kannattaa tehdä Suomeen - huolimatta maamme syrjäisestä sijainnista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Epäonnistuiko Sanna Marinin hallitus tärkeimmässä tehtävässään?
Pääministeri Marin otti sulan hattuunsa, mutta vihreät nikottelevat
Uutta Nokiaa odotellessa

Epäonnistuiko Sanna Marinin hallitus tärkeimmässä tehtävässään?

Pääministeri Sanna Marin (sd) kehui taannoin Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan rakentamispäätöksen yhteydessä hallituksensa investointimyönteisyyttä. Totesin silloin, ettei kyseinen päätös osoita siitä mitään, koska investoija on käytännössä Suomessa sijaitsevien raaka-aineiden tuottajien omistuksessa, joten sillä on oma vahva intressinsä tehdä sijoitus juuri Suomeen. 

Sanoin myös, että hallituksen investointipolitiikan onnistumista osoittaa vasta se, mikäli "saamme Suomeen samankokoisia investointeja aidosti kansainvälisiltä yrityksiltä". Mainitsin siinä yhteydessä koetinkiveksi Nesteen uuden biojalostamon sijaintipaikan päätymisen Porvooseen Rotterdamin sijaan.   

Tuoreen ennakkotiedon mukaan nyt on kuitenkin käymässä siten, että Nesteen jalostamo päätyy sittenkin kohottamaan hollantilaisten elintasoa. Perusteluna Rotterdamin valinnalle yhtiö on maininnut jalostamohankkeen puoli miljardia euroa halvemman hinnan sekä raaka-aineiden paremman saatavuuden ja logistiikan verrattuna Porvooseen.

Sanon tässä nyt aivan suoraan pääministerille, että täällä Suomenniemellä me emme voi mitään logistiikalle, mutta investointien loppukustannuksiin maamme hallinnolla on suuri valta. Siten on selvää, että jos ja kun kotimainen yhtiö käyttää jälkimmäistä seikkaa perusteena rahojensa viemiseen ulkomaille, on hallituksen investointipolitiikka epäonnistunut täydellisesti. Toisin sanoen hallitus on munannut tärkeimmässä tehtävässään.

Tässä tilanteessa on juuri nyt toivottava, että eilen saatu ennakkotieto biojalostamon sijoittumisesta Rotterdamiin osoittautuisi uutisankaksi. Siinä suhteessa toivoa antaa se, että Neste ilmoitti pian ennakkotiedon julkaisun jälkeen, ettei se ole vielä tehnyt lopullista päätöstään jalostamon sijoituspaikasta. 

Toki on myös mahdollista, että Neste on kuunnellut elinkeinoministeri Mika Lintilää (kepu) - joka on luvannut panna "kaiken peliin", jotta jalostamo saataisiin Porvooseen - ja päättänyt päästää julkisuuteen perusteettoman uhkakuvan saadakseen hyväkseen ministerin lupaaman "kaiken". Tällöin on huomattava, että Nesteen suurin omistaja on valtioneuvoston kanslia eli Suomen valtio yli kolmanneksen omistusosuudella. 

Tällaisessa tapauksessa olisi siis käynyt niin, että valtio-omistaja olisi lähtenyt kiristämään itseään vuotamalla valheellisia tietoja vain saadakseen merkittäviä etuja. Jos näin on, on hallitus epäonnistunut pahasti Nesteen omistajaohjauksessa. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, ettei tällaista ole tapahtunut. 

Joka tapauksessa, vaikka Nesteen lopullinen päätös olisikin Suomelle suopea, on suomalaisten syytä vaatia, että Marinin hallitus ymmärtää yhtiön käyttämien perustelujen vakavuuden. Ja huolehtii maamme investointipolitiikan korjauksista siten, ettei seuraavan kotimaisen yrityksen suurinvestoinnin yhteydessä tarvitse murehtia ainakaan Suomeen suunnitellun tuotantolaitoksen tolkutonta hintaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pääministeri Marin otti sulan hattuunsa, mutta vihreät nikottelevat
Hallituksen tärkein tehtävä
Ministerit kiukuttelivat kuin teinitytöt

Hallituksen tärkein tehtävä

Eilisessä lehdessä käsiteltiin kahta Suomelle tarjolla olevaa miljardiluokan investointia. Metsäyhtiö UPM nimittäin pohtii uuden uusiutuvaa dieseliä valmistavan jalostamon rakentamista ja energiayhtiö Neste pähkäilee seuraavan uusiutuvan diesel-jalostamonsa sijoituspaikkaa. 

Kirjoituksessa käytiin ansiokkaasti läpi niitä seikkoja, jotka vaikuttavat investointien kohdemaahan. Jokainen voi lukea ne kyseisestä kirjoituksesta, joten en käy niitä tässä läpi, vaan sen sijaan tahdon tuoda esiin asian keskeisen poliittisen ulottuvuuden. 

Tarkoitan sitä, että talouselämän toimintaedellytysten turvaaminen on jokaisen Suomen hallituksen tärkein tehtävä ohi ihmisoikeuksien, ohi ilmastonmuutoksen, ohi EU-politiikan ja jopa ohi turvallisuuden. On nimittäin niin, ettei niitä ole mahdollista hoitaa, ellei sitä varten saada rahoitusta verotuloja tuovasta, kannattavasta ja jatkuvasti uudistuvasta talouselämästä. 

Nähtäväksi jää, onko Sanna Marinin (sd) hallitus ymmärtänyt tämän itsestäänselvyyden ja huolehtii siitä, että mainittujen kahden yrityksen investoinnit suuntautuvat kotimaahan. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että punavihreiden ministereidemme on kepulaisten ja ärkoopeeläisten kanssa tehtävä sellaisia päätöksiä, joiden seurauksena investointien riskit jäävän Suomessa pienemmiksi kuin kilpailijamaissa ja samalla edellytykset taloudellisen tuloksen tekemiseen ovat niitä paremmat tai vähintään yhtä hyvät. 

Yksi oleellinen seikka tässä on liiketoimintaympäristön ennustettavuus. Toisin sanoen sen perusedellytysten pysyvyys yli erilaisten poliittisten muotivirtausten. Tässä suhteessa meillä on monipuoluejärjestelmänä lähtökohtainen etulyöntiasema etenkin epästabiileihin hallintoihin ja kaksipuoluejärjestelmiin nähden, koska hallituksia muodostettaessa on aina soviteltava yhteen monenlaisia intressejä, mikä ehkäisee poliittisen intohimon vallassa tehtäviä radikaaleja poliittisia äkkikäännöksiä. 

Marinin kabinetilla on kuitenkin tässä suhteessa vaarallisia aikomuksia, koska se haluaisi noudattaa suomalaisten vähemmistön kannattamaa radikaalia punavihreää linjaa, jossa otetaan ympäristöpolitiikan perusteella talouden toiminnan suhteen suuria riskejä. Siitä kuuluu "kiitos" Marinin aisankannattajina toimiville edellä mainituille kahdelle pienehkölle porvaripuolueelle, joista suurempi on tunnettu siitä, että se pettää aina, ja pienempi on yhden asian liike, joka on valmis myymään vaikka naapurinsa äidin huolehtiakseen siitä.

Nähtäväksi siis jää, minkälaisia päätöksiä UPM ja Neste tekevät. Selvää on kuitenkin, ettei niiden päätöksissä juurikaan paina isänmaa tai kotiseutuhenki. Näin jo senkin takia, että sellaisten sekundaaristen argumenttien käyttäminen suurissa investointipäätöksissä vaarantaisi jokaisen kansainvälisen kilpailun puristuksessa toimivan yrityksen tulevaisuuden. Siksi Suomen ja suomalaisten edun avaimet ovat ennen kaikkea Sanna Marinin ja hänen ministereidensä taskussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ministerit kiukuttelivat kuin teinitytöt
Suomen talouden Feniks-lintu
Bengt Homström, nobelisti