Presidentit Sauli Niinistö ja Joe Biden tapasivat viime yönä Suomen aikaa ja tiedottivat sopineensa yhteistyön tiivistämisestä sekä energiaturvallisuudesta ja pyrkimyksistä vastata ilmastonmuutokseen. Tämä on erinomainen asia ja johtaa toivottavasti maallemme annettaviin turvatakuisiin joko suoraan tai NATO:n kautta.
Tartun tässä kirjoituksessa presidenttien keskustelunaiheista turvallisuuspolitiikan sijasta ilmastonmuutoskysymykseen siksi, että - kuten arvoisa lukijani varmasti muistaa - arktisen merijään sulamisen ajankohdan ennustetta muutettiin noin vuosi sitten 20 vuodella. Kirjoitin asiasta tuoreeltaan ja arvelin, että vuoteen 2030 osunut vanha ennuste olisi perustunut arktisen jään tilanteeseen vuonna 2007 ja uudempi - 2050-lukua veikkaava - siihen, ettei merijään minimikoko ollut pienentynyt vuoden 2012 jälkeen.
Asia jäi vaivaamaan ja tein tähän asiaan liittyen aamusella Excelissä pienen laskuharjoituksen, joka perustui pohjoisen napajään maaliskuisiin pinta-aloihin. Ne on merkitty alla olevaan kuvaan ohuella sinisellä käyrällä. Sen jälkeen piirsin seuraavat - tulevaisuuteen ulottuvat - regressiosuorat eli lineaariset ekstrapolaatiot seuraavien osa-aineistojen perusteella.
1. Koko jälkimmäisen ennusteen aikana käytössä ollutta aineistoa eli vuosia 1979-2020 kuvaava suora (punainen).
2. Jään suurimmasta mitatusta pinta-alasta 1987 vuoteen 2007 kuvaava suora (ruskea).
3. Jään nopeimman sulamisvaiheen aikaan 1996-2007 perustuva suora (vihreä).
4. Jään nopeimman sulamisvaiheen alusta vuoteen 2020 perustuva suora (sininen).
5. Jään minimikoosta vuonna 2012 vuoteen 2020 perustuva suora (keltainen)
Uudempi ennuste jään sulamisesta vuoden 2050 paikkeilla näyttäisi puolestaan käytännössä perustuneen lineaariseen ekstrapolaatioon jään koon kehityksestä vuodesta 1996 vuoteen 2020 (sininen suora), vaikka asiasta kertoneessa julkaisussa puhutaankin 19 mallista ja monenlaisista simulaatioista.
Molemmat ennusteet perustuvat siten älylliseen epärehellisyyteen eli tarkemmin sanottuna ns. kirsikanpoimintamenetelmään, jossa ennusteet on tehty arktisen merijään - ennusteen ajankohtana käytettävissä olleen - nopeimman sulamisvaiheen perusteella. Näin ollen on syytä kysyä, miksei ennusteita ole tehty esimerkiksi koko aineiston perusteella. Sellaisen analyysin mukaan pohjoinen merijää sulaisi joskus 2080-luvun lopulla, mikäli jään sulamisen kehitys jatkuu lineaarisena (punainen suora).
Toisaalta jos katsomme mitä on tapahtunut jään maaliskuisen minimipinta-alan suhteen eli jään viimeaikaista kehitystä vuosina 2012-2020, voisimme väittää, että pohjoinen jäämeri lainehtisi vapaana vasta joskus hamassa tulevaisuudessa (keltainen suora). Valitettavasti oma elinikäni ei kuitenkaan taida riittää siihen, että näkisin sen ihmeen.
Lopuksi lienee syytä palata muutaman päivän takaiseen kirjoitukseeni pohjoisen merijään pinta-alasta tuoreimpien tilastojen perusteella. Niiden mukaan se oli helmikuita koskevan 43-vuotisen mittaushistorian 28. ja tämän vuosituhannen (2001-2022) kymmenenneksi suurin. Toisin sanoen pohjoisen merijään pikainen sulaminen ei vaikuttaisi olevan juuri nyt kovin todennäköistä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
IPCC:n raportoima uhkaava kehitys ei näy arktiksessa ilmastossa
Arktiset salamat lisääntyvät, mutta pitäisikö meidän olla huolissamme?
Pohjoisen merijään sulaminen siirtyi 20 vuodella
Tekstit
Soininvaaran blogissa jatkuu ilmastohumppa nappulat kaakossa.
VastaaPoistaTony Heller on koonnut sivustolleen lukuisia esimerkkejä kirsikanpoiminnasta. Alla olevassa linkissä (sen toinen kuva) esitetään, kuinka jään minimivuosi 1974 ”unohdetaan” ja sulamispelottelut aloitetaan maksimivuodesta 1978. Eli peitetään se, kuinka suurta on jään vaihtelu jopa 4 vuoden välein.
VastaaPoistahttps://realclimatescience.com/2015/06/how-nsidc-defrauds-the-public-with-their-cherry-picked-graphs/
--- --- ---
-Beowolf-
Joskus muinoin Jäämeren rannalla kasvoi puita, joiden runkoja on löydetty soista. Oliko tuolloin pohjoista napajäätikköä ollenkaan? Mikseivät ilmastohysteerikot ajattele, että kovin hitaasti tässä mennään kohti normaalia? Tai kuka sen päättää, mikä on maapallon "normaali" lämpötila?
VastaaPoistaHyvä kysymys.
PoistaMerkiseekö tulos sitä, että hiilidioksidin merkitys ei tässä ole sitä, mitä väitetään. Hiilidioksidihan on raskaampi kaasu kuin esim. vesihöyry, pilvet. Kuinka korkealle se siis voi nousta ilmojen halki. Hiilidioksidillakin on jäätymispiste. Onko kukaan nähnyt hiilidioksidisateita matkustellessaan lentokoneella.
VastaaPoistaJossain 15 kilometrissä hiilidioksidi kiteytyy. Entä onko sillä puoliintumisaika, miten tähän vaikuttaa ultraviolettisäteily etc. Hmmm kustaanko meitä silmään??? vai tietääkö Greta enemmän. Pitäisikö politiikkojen järjestää ilmastokonferenssi - osanottajina esim. hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen.
Oletteko huomanneet, että ilmastototuus on valtamedioitten mukaan tämän professori Ollikaisen hallussa. Mies on jo olemukseltaankin niin vihreä, että hänen ei tarvitse suutaan avata, kun tietää mitä hän on sanomassa.
VastaaPoista