Luin äskettäin tuoreen tutkimuksen, jossa oli satelliittikuvien pohjalta laskettu, että arktisen merijään ja sitä peittävän lumen paksuus ja siten myös kokonaistilavuus ovat lokakuun 2018 ja huhtikuun 2021 välillä pienentyneet merkittävästi. Julkaisussa näitä tuloksia oli verrattu myös vanhempaan satelliittikuviin perustuvaan arvioon lopputalvisista ja syksyisistä jään tilavuuksista.
Aikasarjojen tulokset yhdistämällä oli esitetty myös trendiviivat, jotka näyttävät jään tilavuuden nopeaa laskua. Tämä näkyy seuraavassa kuvassa sekä punaisella merkityissä lopputalvisissa että sinisellä merkityissä syksyisissä mittaustuloksissa.
Kuvasta näkyy hyvin, että aiemman eli vuodesta 2011 alkaneen pisimmän yhtenäisen satelliittimittaussarjan loppupää vastaa sekä syksyisen että lopputalvisen mittaussarjan trendiltään erinomaisesti nyt uudella tavalla laskettujen kolmen vuoden tuloksia, vaikka absoluuttiset jään tilavuusarviot poikkeavatkin. Voitaneen siis katsoa, että nämä aikasarjat tukevat toisiaan puhuttaessa jään tilavuuden trendeistä, joskin absoluuttisten lukuarvojen määrittämisessä on huomattava ero.
Mielenkiintoiseksi asian tekee kuitenkin se, ettei tuossa pisimmässä aikasarjassa ole tosiasiallisesti minkäänlaista trendiä (vaikka kuvassa on siis esitetty voimakkaasti alenevat trendiviivat yhdistämällä kaikkien kolmen sarjan estimaatit). Toki tämän sarjan keskivaiheilla jään tilavuusarvio on suurempi kuin vuosina 2020 ja 2021, mutta sen alkupäässä eli vuosille 2011-2013 arvioitu tilavuus on kuitenkin varsin samanlainen kuin lopussa. Toisin sanoen jään tilavuuden vaihtelu näyttäisi vuodesta 2010 alkaen olleen lähinnä satunnaista, mikä vastaa NSIDC:n julkaisemien jään pinta-alatietojen perusteella aiemmin tekemiäni havaintoja.
Tässä esittelemässäni julkaisussa kerrottiin kuitenkin lopuksi, että vuodesta 2003 alkaneiden satelliittimittausten mukaan pohjoisen napajään talvinen tilavuus on laskenut noin yhdellä kolmanneksella eli 6 000 kuutiokilometrillä. Näin siksi, että jääpeitteen monivuotinen vanha jää on muuttunut pääasiassa kesäaikana helposti sulavaksi yksivuotiseksi jääpeitteeksi.
Tämän mukaan pohjoisen merijään pitäisi sulaa vuosi vuodelta yhä nopeammin, mikäli napa-alueiden lämpötila nousee. Tämän pitäisi luonnollisesti näkyä myös jääpeitteen pinta-alamittauksissa, joita olen seurannut jo vuosien ajan.
Tekstit
