keskiviikko 19. elokuuta 2026
Raiskaajien ja murhaajien maasta karkottaminen on äänestäjien käsissä
lauantai 7. maaliskuuta 2026
SDP vaaransi Suomen turvallisuuden
tiistai 7. lokakuuta 2025
Ymmärtämisen vaikeudesta
Maanantai-aamun puiset jalat
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista
lauantai 9. elokuuta 2025
Miksi Tytti Tuppurainen on alkanut vaikuttaa järkinaiselta?
Mitähän pitäisi ajatella siitä, että Uutissuomalaisen kyselyn mukaan Antti Lindtman (sd) on suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi?
Kysyn siksi, että kyselyn mukaan Lindtmania kannatti noin viidennes äänestäjistä. Siis ilmeisesti suurin osa hänen puolueensa, SDP:n, kannattajista, joita on viimeisimmän Ylen mielipidetiedustelun mukaan kuitenkin noin neljännes suomalaisista. Eli edes heistä läheskään kaikki eivät pitäneet Lindtmania sopimaan johtamaan Suomea.
Eikö tämä tarkoita pikemminkin sitä, ettei Lindtmanilla ole kovin kummoista kannatusta seuraavaksi Suomen pääministeriksi kuin sitä, että hän olisi suomalaisten suosikki. Tosin ei kannatusta ole myöskään muiden puolueiden puheenjohtajilla, joten olisiko sopivampi otsikko tälle uutiselle jotain sellaista kuin "Suomalaisilla ei ole selvää pääministeritoivetta" tai jopa "Suomalaiset eivät näe kenessäkään poliitikossa pääministeriainesta".
Lisäksi kysyn siitä syystä, että muut uutismediamme kopioivat Uutissuomalaisen otsikon idean sellaisenaan, joskin hiukan sanoja muokaten (esimerkiksi Yle, MTV3, IS). Ovatko niiden toimituskunnat siis ihan oikeasti sitä mieltä, että Uutissuomalaisen tulkinta oli oikeaan osunut? Vai toimivatko ne vain kopiokoneina täyttäen näin lehtensä palstatilaa?
* * *
Noin muuten olen viime aikoina ihmetellyt paljonkin SDP:n suunnassa tulleita järjettömiä poliittisia kannanottoja (vaikkapa tätä ja tätä). Ja jäänyt ihmettelemään sitä, että niiden seurauksena jopa Tytti Tuppurainen on alkanut vaikuttaa muihin puolueensa poliitikkoihin verrattuna järkinaiselta.
Siksi olenkin alkanut pohtia, että pitäisiköhän suomalaisten demareiden alkaa vähitellen olemaan huolissaan puolueensa intellektuaalisesta tilasta. Ja samalla myös sen suomalaisten neljänneksen, jotka edelleen näyttäisivät arvelevan, että siitä joukosta löytyisi sellaista kykyä ja osaamista, jonka varassa Suomelle saataisiin valoisa tulevaisuus.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen sosiaalidemokraattien näkemys vuodelta 1930
Kiitokset miehen työn tehneelle Tytti Tuppuraiselle!
Kansan reilu enemmistö tahtoo demarihallituksen
maanantai 16. syyskuuta 2024
Työpaikka, jossa väkivalta, kiusaaminen, seksuaalinen ahdistelu ja syrjintä ovat jokapäiväistä arkea?
Ikuinen stigma ja Tshekin tiedeakatemia
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Wokeltajat harhateillä
lauantai 30. maaliskuuta 2024
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat kuin väkivaltainen avioliitto
keskiviikko 13. joulukuuta 2023
Orpon hallitus nosteessa, Scholzin kabinetti laskussa ja Sunakin ministeristö esimerkillisenä
Helsingin sanomien tuore puoluekannatuskysely oli mielenkiintoista luettavaa, sillä se osoitti hallituspuolueiden harjoittaman politiikan saavan yhä vahvemman kannatuksen suomalaisilta. Tämän voi päätellä siitä, että Kokoomuksen kannatus oli noussut 0,8, Perussuomalaisten 0,7 ja Kristillisdemokraattien 0,1 prosenttiyksikköä verrattuna kuukauden takaiseen mittaukseen. Kun vielä Ruotsalaisen kansanpuolueenkin kannatus oli pysynyt entisellään, voivat kaikki hallituspuolueiden puheenjohtajat olla tyytyväisiä.
Saman asian kääntöpuolena voidaan todeta vihervasemmisto-opposition epäonnistuneen uskottavan vaihtoehdon tarjoamisessa. Sosialidemokraatit olivat menettäneet kuukauden takaisesta kannatuksestaan 0,7 sekä Keskusta ja Vihreät - molemmat - 0,3 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus oli entisellään ja vain vihervasemmisto-oppositioon kuulumattoman - mutta silti oppositiossa istuvan - Liike Nytin kannatus oli noussut 0,1 prosenttiyksiköllä.
* * *
Edelle kirjoittamani perusteella on helppo todeta, että ay-liikkeen huomiseksi suunniteltu oppositiota tukeva poliittinen lakko ei vastaa kansan näkemystä maassa harjoitettavasta politiikasta. Samaan asiaan viittasi tuore mielipidekysely, jonka mukaan peräti 46 prosenttia suomalaisista haluaisi lopettaa kokonaan maahan suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton - mukaan lukien ns. kiintiöpakolaiset.
Ajatusta vastusti vain 41 prosenttia, joten 13 prosentilla ei ollut mielipidettä. Asian voi ilmaista sitenkin, että mielipiteen omaavista suomalaisista 53 prosenttia ei haluaisi sekoittaa yhteiskuntaamme hädänalaisilla vaan auttaisi heitä esimerkiksi pakolaisleireillä. Ehkäpä demareiden olisi syytä huomata sekin, että heidän kannattajistaan 36 prosenttia oli tällä kannalla huolimatta puolueen politrukkien päinvastaisesta näkemyksestä.
* * *
Kun nyt kerran pääsin mielipidetiedusteluita ruotimaan, niin otanpa vielä yhden näkemyksen myös EU:n suurimmasta valtiosta eli Saksasta. Siellä mielipidetiedustelut ovat osoittaneet jo pitkään, että maan vihervasemmistohallituksen suosio on katoamassa. Tällä hetkellä Sosiaalidemokraattien kannatus on vajonnut noin 15,1, Vihreiden 13,5 ja Liberaalidemokraattien 5,6 prosenttiin.
Samaan aikaan Saksan Kristillisdemokraatit on noussut 30 ja Vaihtoehto Saksalle 21,5 prosenttiyksikön kannatukseen. Toisin sanoen ne voisivat muodostaa kahdestaan uuden hallituksen, mikäli nyt käytäisiin liittopäivävaalit, joiden tulos vastaisi kannatusmittauksia.
Tämä tarkoittaa, että noin kaksi vuotta maatansa johtaneen Olof Scholzin Saksan vihervasemmistolaisen hallituksen aikaansaannoksiin on tyytyväisiä vain noin kolmannes maan kansalaisista. Ja vastaavasti selvästi suurin osa on niihin tyytymättömiä.
Suomessa Orpon hallitus on vasta aloittanut, joten sen vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan eivät vielä näy. Toisaalta hallitusohjelman linjaukset esimerkiksi talous-, työllisyys-, koulutus- ja maahanmuuttopolitiikassa ovat olleet kaiken kansan nähtävillä jo pitkään. Ja siksi voisi ainakin kuvitella, etteivät sen toimet tule aiheuttamaan suurta hämmennystä.
* * *
Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon oikeuden ja hallitusvallan välisistä suhteista. Tässä suhteessa Iso-Britannia näytti eilisiltana mielenkiintoista esimerkkiä.
Sen tarkoituksenahan on jo pidempään ollut lähettää turvapaikanhakijoita Ruandaan saamaan suojelua hätää ja vainoa vastaan, mutta esteeksi on noussut oikeusviranomaisten laintulkinta, jonka mukaan afrikkalaisvaltio ei olisi turvallinen maa.
Nyt ovat Rishi Sunakin (Konservatiivit) hallitus ja parlamentti kuitenkin ratkaisseet ongelman hyväksymällä lain, jonka mukaan Ruanda on turvallinen maa eikä sen suhteen ole tarvetta noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Mikäli myös parlamentin ylähuone hyväksyy lain, muuttuu oikeusoppineiden tulkinta - de jure - virheelliseksi.
Jos ja kun Sunak ryhtyy lakimuutoksen seurauksena siirtämään turvapaikanhakijoita Afrikkaan, tulee olemaan mielenkiintoista seurata sen vaikutusta Britannian vetovoimaan turvapaikanhakijoiden parissa. Eli ehtyykö kehitysmaalaisten virta päätöksen seurauksena, mikä osoittaisi, että kyseessä on ollut pikemminkin elintasopakolaisuus kuin hädältä ja vainolta pakeneminen?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttoidealismi karilla Suomessa ja Ruotsissa
Riikka Purra loi toivoa paremmasta tulevaisuudesta
Kuinka sukupuolet eroavat toisistaan?
torstai 24. elokuuta 2023
Sanna Marinin feministinen taisteluhuudahdus
lauantai 27. toukokuuta 2023
Neuvottelutulos, alistaminen ja uhkaus
sunnuntai 9. huhtikuuta 2023
Rangaistuksia vaiko ei - kas siinäpä vasta kysymys
Helsingin sanomat kertoi, että suurin osa vasta valituista kansanedustajista haluaa kitkeä nuorisorikollisuutta muilla keinoilla kuin rangaistuksilla. Sen mukaan vain perussuomalaiset ja harkimolaiset ovat selkeästi rangaistuksen kannalla.
On tietenkin selvää, että etenkin nuorison tapauksessa olisi suotavaa, ettei järjestyksenpidossa tarvitsisi turvautua rikosoikeudellisiin toimiin. Toisaalta - ottaen huomioon viime aikoina esillä olleen nuorisorikollisuuden erityisluonteen - on kysyttävä, että kuinka pitkään on järkevää pidättäytyä rangaistuksista.
Eli suoraan suomeksi sanottuna, koska tulee se raja, että ongelmia aiheuttavalle nuorisolle osoitetaan yhteiskunnan toimesta raja, jonka yli ei voi astua. Tämä kysymys on erityisen tärkeä jo siitäkin syystä, että nyt käynnissä oleva nuorisorikollisuusaalto poikkeaa aikaisemmista nuorison aiheuttamista ongelmista siten, että se on etnis-uskonnollis-kulttuurisesti vinoutunut.
Toisin sanoen puhumme pitkälti maahanmuuttajanuorison rikollisuudesta. Siis rikollisuudesta, jonka tekijät erottuvat ainakin uskonnollisesti, kulttuurisesti, kielellisesti ja ulkonäöltään muusta väestöstä. Ja siksi vaarana on, että tämän nuorison parissa syntyy tulkinta, jonka mukaan heihin kohdistuvat toimet ovat osoitus syrjinnästä - ellei suorastaan rasismista. Ja sen seurauksena heidän suhteensa yhteiskuntaan polarisoituu entisestään.
Tuleva hallitus ja eduskunta joutuvat siten pohtimaan, millä keinoilla tämä nuorisofraktio saadaan järjestykseen. Tapahtuuko se puuttumalla helposti väärintulkintoihin johtavilla pehmeillä keinoilla - kuten jopa lapsikaappauksiksi väitettyjen lasten huostaanottojen kautta - vai olisiko sittenkin parempi kohdistaa selkeä rikosoikeudellinen rangaistus täsmällisesti niille, jotka ovat kiistatta jääneet kiinni tekosistaan?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP:n on erotettava Hussein Al-Taee
Mediat kuvasivat tarkasti Itä-Helsingin ja Espoon väkivallan uhrit ja sivulliset
Yksi plus yksi on kaksi, vaikka siitä ei mainittaisikaan erikseen
maanantai 13. maaliskuuta 2023
Sanasta Sannaa ja sarvesta miestä
Vuosi sotaa on takana, mutta muistettakoon kuitenkin tosiasiat
Sanna Marinilta rohkeaa puhetta
Sanna Marinin tanssi
tiistai 22. marraskuuta 2022
Sanna Marinin aatteellinen kuva
Kurt Westergaardin kuolema ja Liettuan rajatapahtumat
Poliittisesti epäkorrekti taidepläjäys
Keisarin vaatteet taiteessa
