sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Keisarin vaatteet taiteessa

En ole mikään taiteen asiantuntija. Mutta nautin kyllä mielelläni monenlaisista teoksista: esimerkiksi kansalaistorin pystyyn nostettu hauki tuottaa omassa absurdiudessaan aina ohi kulkiessani hyvän mielen.

Mieleeni tuli kuitenkin satu keisarin vaatteista, kun luin puistotyöntekijöiden heittäneen Helsinkiin pystytetyn taideteoksen roskiin. Kyse oli nurmikolle asennetusta suojatietä esittävästä tilataideteoksesta. Siis nykytaiteesta.

Taide on osa ihmisen kulttuuria. On ollut jo pitkään; ilmeisesti jo neandertalilaisten aikaan. Siksi se on arvokasta ja erottamaton osa sivistysvaltion elämää.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki taide olisi hienoa ja arvokasta. Yhden rajan voisi ehkä vetää siihen, tunnistaako satunnainen ohikulkija teoksen olevan taidetta eikä roskiin menossa olevaa ympäristösaastetta. Nyt puistosta hävitetyn teoksen osalta tämä ehto ei mitä ilmeisimmin täyttynyt.

Koin itse tammikuussa toisenlaisen taide-elämyksen. Se oli Helsingin tuomiokirkon valoshow, joka oli lähes tajunnan räjäyttävä visuaalinen teos. Tosin taiteilija oli saanut siihenkin liittyvää nautintoa vähennetyksi soitattamalla ämyreistä erittäin kovaa mölyä, minkä takia en jäänyt ihastelemaan teosta kovin pitkään.

Tilataide voi siis olla hyvää, huonoa tai sekä että. On hienoa, että ympäristöämme muokataan nautintoa ja usein myös ajatuksia herättäväksi.

Jotta taide olisi taidetta, tulee sen tekijällä olla vapaus luomiseen, sillä ilman sitä ei synny mitään. Sen hintana joudumme kuitenkin sietämään myös teoksia, joiden ero roskaamiseen tai häirintään on vain taiteilijan mielessä - kuten helsinkiläisen puiston suojatiekonstallaation karu kohtalo osoittaa.

 Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Elääkö kirjailija sananvapaudesta?
Somalitaustainen stand-up koomikko valokeilassa
Taideuutisia





9 kommenttia:

  1. Maalaus- ja kuvanveistotaide saavuttivat kauneuden rajat jo vuosisatoja sitten. Sen jälkeen ei ole kyetty parempaan vaan sain erilaiseen taiteeseen. Sama koskee musiikkia.

    VastaaPoista
  2. Käsittämättömintä jutussa on, että Helsingin kaupunki edes harkitsee minkään "korvauksien" maksamista taiteilijalle.

    Taiteilijanhan pitäisi päinvastoin saada sakot puiston luvattomasta roskaamisesta.

    VastaaPoista
  3. Kartan modernin taiteen näyttelyitä kuin ruttoa; ne saavat ihmisen pelkästään pahalle päälle. Roska on roskaa ja puistoon heitetyt valkoiseksi maalatut vanerinpalat säälittävä yritys rahastaa sillä roskalla ja sinne joutuivat minne kuuluivatkin, roskiin.

    VastaaPoista
  4. Vuosia sitten joku taitaja levitteli Hesperian puistossa punaisia tiiliä vihreälle nurmelle. Silloinkin puistotyöntekijä teki oikean päätelmän; vandalismia! Korjasivat tiilet pois ja kova poru ja polemiikki nousi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtoiko olla sama ”taiteilija”, joka Jyväskylässä levitti valkoisia tiiliä Kirkkopuiston nurmikolle? Ainakin Helsingin Suurkirkon portaille miesten pikkutakkeja levitellyt kunnostautui Jyväskylässä vetämällä kaupungintalon edessä oleviin lipputankoihin miesten paitoja. Vanhaan hyvään aikaan olisi tällaiset ympäristön pilaajat talutettu ystävällisesti hoitoon, mutta nykyään heille jaetaan taiteilija-apurahoja!

      Poista
    2. Sehän oli vain Kaarina Kaikkosen taidetta. Kuvaa näillä pikkutakeilla ja paidoilla vaikeaa isäsuhdettaan.

      Poista
  5. No tuota, jossain lähimenneisyydessä jossain taidenäyttelyssä oli kuulemma (en löydä lähdettä tähän hätään) ollut tilataideteos, joka esitti jotain juhlien jälkeistä tunnetilaa: pöytä täynnä röökinnatsaisia tuhkakuppeja ja erilaisia juomalaseja enemmän ja vähemmän tyhjinä.

    Seuraavana päivänä nousi kohu: Suuri Taideteos oli hävitetty! Syyllinen oli siivooja, joka oli tehnyt työtään:
    hän oli nähnyt museossa taidetta, jonka tunnisti sellaiseksi. Sen lisäksi hän näki taiteeksi väitettävää, jonkä tunnisti sellaiseksi väitettäväksi, vaikka se sellaista ei muiden kuin Kyldyyri-Ihmisten näkökulmasta olekaan. Sitten hän näki sotkun, ja siivosi sen.

    Mutta hauki kun leipätekstissä kerran mainittiin, kerrottakoon ko. kalalajin merkitys myös kahteenkin runoutemme merkkiteoksen syntyhistoriaan, jotka liittyvät myös savolaisen perinneruoan nimeämiseen:

    "Voettako uskoo, mie näin juur tuolla ko Kallaveestä nous hauki tuohon puuhun laolammaan! Siellä se vetelj uarioita ko mikäki kukko!"
    "Jorma ettoo tosissaes...Aaro, ei sinne! Aaro, se hella on kuuma, elä koske!"
    "Hellaa kosken, hellaa kosken, suomalainen on sellainen!"

    VastaaPoista
  6. Suojatie olisi pitänyt valita ottamalla suojaväriosuudet valkoisten roskaraitojen sijaan.

    Modernin taiteen analyysin teki taannoin asiantuntemuksella Paul Joseph Watson

    https://www.youtube.com/watch?v=Ea39dHj01yc

    Toivokaamme, että nykyinen moderni muulikulttuurinen kansainvaellus onkin vain tilataidetta, jossa täytettävä tila on Eurooppa. Toivokaamme, että tästä installaatiosta ei tule pysyvää näyttelyä ja Euroopasta ikuinen museo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kerrassaan hyvä! Johan homma on hyvällä alulla ja vihreiden johdolla tulevaisuudessa voidaan hevoskyydillä ihailla suomalaista ulkomuseota, joka käsittää kaikki alueet kehäkolmosen pohjoispuolelella. Ehkä Suomenhevonenkin on siinä vaiheessa vaihdettu ilmastoytävällisempään muuliin.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!