Ymmärtämisen vaikeudesta

Uutissuomalainen on julkaissut hauskoja yksityiskohtia sisältävän kyselytiedon liikennemerkkien ymmärtämisen vaikeudesta. Sen mukaan noin 36 prosenttia suomalaisista pitää maksullisesta pysäköinnistä kertovia kylttejä selkeinä, kun taas noin kolmasosa 32 prosenttia ajattelee, että kyltit ovat epäselviä.

Maalaiskunnissa asuvista noin 43 prosenttia autoilijoista pitää maksullisuudesta, aikarajoituksista ja maksutavoista kertovia kylttejä epäselvinä, kun taas pääkaupunkiseudulla elävistä vain 26 prosentilla on vaikeuksia ymmärtää, mitä kyltit tarkoittavat. Kylttien tulkintaerojen arveltiin artikkelissa johtuvan siitä, että kaupunkilaiset ovat tottuneempia näkemään pysäköintiin liittyviä liikennemerkkejä. 

Toinen tuloksiin vaikuttanut seikka oli koulutustaso, sillä yliopistokoulutuksen suorittaneista peräti 40 prosenttia piti kylttejä epäselvinä kun taas peruskoulutaustaisista tällä kannalla oli vain 29 prosenttia. Ilmeisesti koulutus tyhmentää tai vaihtoehtoisesti koulutetut arvioivat kylttejä koulutettuja kriittisemmin.

Näiden lisäksi kyselyn perusteella voitiin todeta, että yli 65-vuotiaista suomalaista peräti 36 prosentille kyltit näyttävät epäselviltä,  kun taas 18–24-vuotiaista vain viidesosalla on tulkintaongelmia. Opiskelijat olivat kuitenkin kaikista ymmärtämättömimpiä, sillä heistä ainoastaan 57 prosenttia piti kylttejä selkeinä.

Koko jutun hauskimmaksi kukkaseksi nostaisin kuitenkin siihen valitun kuvan. Siinä on pysäköintipaikasta kertova liikennemerkki, jonka alla olevan kyltin on tehnyt ilmiselvästi suomea osaamaton henkilö. Vai miten pitäisi tulkita se, että yhdyssanan "asiakaspysäköinti" sijaan kyltissä esiintyy sanapari "Asiakas pysäköinti". 

Siksi on syytä pysähtyä pohtimaan, että miten tämä lisäkyltti pitäisi tulkita? Oman kielikorvani mukaan kyltissä ilmoitetaan eksplisiittisesti, että asiakkaan tulisi pysäköidä itsensä puoleksi tunniksi kyltin kohdalle. Vai miten te – arvoisat lukijani – tulkitsisitte tämän tekstin: "Asiakas pysäköinti 30 min".

Vai onko sanaparin tarkoitus sittenkin sama kuin kielellisesti oikealla  – edellä mainitsemallani – yhdyssanalla? Silloinhan se tarkottaisi sitä, että auton voi pysäköidä liikennemerkin ilmaisemalle alueelle puoleksi tunniksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maanantai-aamun puiset jalat
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista

Helsingin Tapaninkylässä leimahti

Helsingin Tapaninkylässä leimahti tuleen pysäköity sähköauto. Syytä sen syttymiseen ei asiasta kertoneen uutisen mukaan tiedetä. 

Onni onnettomuudessa oli, että auton vieressä ollut asuinrakennus oli suurimmaksi osin tiiliverhoiltu, joten tuli tuhosi kulkuneuvon itsensä lisäksi ainoastaan ulkoseinän puupanelointia, eikä levinnyt rakennuksen sisälle. Kukaan ei siis menettänyt kotiaan eikä henkeään. 

Auto ei ilmeisesti ollut palon syttyessä myöskään latauksessa, eikä sen syttymissyystä ole tietoa. Siksi on kysyttävä, että ovatko sähköautot lähtökohtaisesti paloherkkiä eli yksikseen syttyviä?

* * *

Aiemmin on uutisoitu sähköautoista (esimerkki, toinen), jotka ovat syttyneet palamaan ajossa. Ja nyt sellainen on siis syttynyt aivan omia aikojaan. 

Siksi on kysyttävä, että tarkoittaako autoliikenteen nopeasti etenevä sähköistyminen autojen muuttumista lähtökohtaisesti palovaarallisiksi. Ja jatkoksi pohdittava mitä tapahtuu sitten, jos sähköauton palo saa alkunsa esimerkiksi ruuhka-aikaisessa täpötäydessä pysäköintihallissa ja leviää siellä autosta toiseen? Ja lopulta ehkä jopa hallin rakenteisiin. 

Tällainen ajatusleikki ei tietenkään ole miellyttävää, mutta se on kuitenkin aiheellista, koska autot tulevat joka tapauksessa sähköistymään. Ja siksi tulipaloriski on otettava huomioon paitsi autojen, niin myös niiden pysäköintipaikkojen suunnittelussa sekä kotioloissa että julkisilla paikoilla. 

Samaan aikaan sähköautojen valmistajien tulee paneutua vakavasti autopalojen syihin ja niiden poistamiseen, jotta ne pystyvät tuottamaan kuluttajille kulkuvälineitä, jotka ovat turvallisia sekä ajossa että pysäköityinä. Eiväkä autojen odottamattomat leimahdukset aiheuta vaaraa myöskään sivullisille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sähköautoilu on rikkaiden huvia Norjassa
Melkoista peliä kulkupeleillä?
Vapautta rajoittava verotus nauttii äänestäjien kannatusta

Pilkahdus vihreän Helsingin todellisuudesta

Helsinki on niitä harvoja kaupunkeja, joissa Vihreät on merkittävä poliittinen voima. Ja sen seurauksena myös kaupungin toinen suuri puolue - Kokoomus - on vuosien mittaan muuttanut politiikkaansa yhä vihertävämmäksi. 

Tämän kehityksen yhtenä merkkinä on autoliikenteen vastaisuus, joka näkyy erilaisina autoiluun liittyvinä lisämaksuina, tieliikenteen rajoitteina ja suunnitelmina muuttaa tuloväyliä liikennevaloin hidastetuiksi kaduiksi. Jälkimmäisen seurauksia voi itse kukin käydä "ihailemassa" Laajasalon läpi kulkevalla väylällä. 

Tänä aamuna huomasin MTV3:n nettisivuilla pienen uutisen pääkaupungin vihreän politiikan seurauksista. On nimittäin käynyt niin, ettei Meilahden sairaalan työntekijöille ole riittävästi parkkipaikkoja, minkä seurauksena nämä joutuvat tulemaan töihin jopa tuntia ennen työvuoroaan saadakseen autonsa pysäköityä päivän ajaksi. 

Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet valmiita tähän, vaan ihmisiä on myös irtisanoutunut työmatkansa vaikeuttamisen seurauksena. Jutussa haastateltu erikoislääkäri totesikin, että "meillä on valmiiksi jo melkoinen hoitajapula ja osastoja suljettu sen takia, ja tämä tilanne ei varmasti hoitajien rekrytointia helpota". 

Kaupungin päättäjät kuitenkin suhtautuvat tilanteeseen poliittisesti oikeaoppisesti, eikä parkkipaikkoja ole luvassa lisää. Virallisestihan tarkoitus on suosia julkista liikennettä, josta sama erikoislääkäri totesi, että "yhteydet voivat olla huonoja ja työmatka voi venyä ajallisesti aika pitkäksi. Kesäaikaan kaikki kynnelle kykenevät pyöräilevät."

Tässä asiassa on vielä yksi mielenkiintoinen piirre. Nimittäin se, että Meilahden sairaalan vieressä on kyllä pysäköintitilaa eli Biomedicumin parkkitalo. Sen käyttö työpaikkaliikenteen pysäköintiin on kuitenkin sairaalan työntekijöiltä kielletty. 

Siten Meilahden sairaalan parkkipaikkapulasta ei voi syyttää edes tilan puutetta, vaan kyse on vain ja pelkästään kaupungin harjoittaman vihreän liikennepolitiikan seurausta. Eikä sen korjaamiseksi tarvittaisi muuta kuin yksi pieni poliittinen päätös, joka olisi vastoin kaupungin vihreää liikennepolitiikkaa. Helsingin fanaattisessa poliittisessa ilmapiirissä sekin näyttää kuitenkin olevan vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta.

* * *

Olen kirjoittanut useita kertoja Helsingin kaupungin vihreän liikennepolitiikan järjettömyydestä. Kaiken kaikkiaan se on yhtä toimivaa kuin 1900-luvun Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmiin perustunut suunnitelmatalous. 

Eikä ole syytä epäillä, etteikö vihreä politiikka toimisi yhtä kehnosti koko Suomen tasolla. Eikä edes sitä, ettei sen voi odottaa toimivan myöskään muilla politiikan aloilla. 

Tästä vakuuttuakseen riittää, että tutustuu edes pintapuolisesti vihreiden poliitikkojen poliittisiin kannanottoihin, joiden päätarkoituksena tuntuu olevan Suomen talouden alasajo ideologisin perustein. Eivätkä Vihreät ole yksin oman poliittisen linjansa kanssa, vaan Kokoomus tukee sitä vahvasti.

Sen merkkinä vanhan porvaripuolueen konservatiivisesta siivestä on alkanut käydä kato. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä puolueen entinen varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ilmoitti eilen jättävänsä Kokoomuksen. Syyksi hän mainitsi muun muassa puolueen naiivin suhtautumisen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Samalla Kokoomuksen suosio mielipidemittauksissa on kääntynyt laskuun, vaikka se onkin edelleen maan suosituin puolue. Ja samasta syystä punavihreän hallituksen tukipuolue Keskustan kannatus on ennätyksellisen alhaalla. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka moni äänestäjä ehtii havaita Vihreiden ja Kokoomuksen ajaman politiikan onttouden ennen kevään vaaleja. Ja kuinka moni heistä siirtää äänensä jollekin muulle puolueelle sen sijaan, että jäisi pettyneenä nukkuvien äänestäjien suureen massaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veronmaksajien varojen poliittista käyttöä
1 500 euroa parkkipaikasta?
Kauppapula kauppakeskuksessa

1 500 euroa parkkipaikasta?

Suomen pääkaupungin kaupunkiympäristölautakunta ilmaisi eilen halunsa nostaa asukkaiden pysäköintimaksuja reilusti. Käytännössä tahtotila oli, että autoilevat asukkaat saisivat jo ensi vuonna pulittaa menopelinsä seisottamisesta kaduilla 600 euroa vuodessa. 

Jatkossa maksua voisi korottaa enintään 15 prosentilla vuodessa tulevaisuudessa nähtävillä syillä. Yksi niistä olisi epäilemättä kaupungin rahantarve. 

Jos siis mentäisiin tällä maksimilla, nousisi asukaspysäköinnin hinta vuoteen 2030 mennessä yli 1 500 euroon. Käytännössä kyse olisi kaupungin tulojen kasvattamisesta autonomistajien kustannuksella.

Nähtäväksi jää, onko korotuksella vaikutusta pääkaupungin ja etenkin sen keskustan suosioon asuinpaikkana. Mutta jo nyt nähty lautakunnan päätös osoittaa punavihreän ajattelun syöpyneen syvälle Helsingin päättäjien ajatusmaailmaan: asiasta kertoneen uutisen mukaan lautakunnassa sitä kannattivat sosialidemokraatit, vasemmistoliittolaiset ja vihreät jäsenet. Kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja ruotsalaiset puolestaan vastustivat. 

Esitystä kannattaneilla puolueilla on kaupunginvaltuustossa 42 paikkaa ja vastustaneilla 37 paikkaa. Lisäksi valtuustossa ovat edustettuina Liike Nyt, Keskusta ja Kristillisdemokraatit, joilla on yhteensä kuusi paikkaa, eli blokkina äänestäessään ne pystyvät kääntämään valtuuston esitystä vastaan. Mutta vain yhdellä äänellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Voiko vihervasemmiston luoman ongelman torjua vihervasemmiston keinoin?
Eristäytyvä pääkaupunki
Paavo Arhinmäki kiisti potkaisseensa autoa