Sanna Marinin feministinen taisteluhuudahdus

Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd) on ilmaissut ajattelevansa, että "helvetissä on erityinen paikka niille naisille, jotka eivät auta toisia naisia". Kyseessä on lainaus amerikkalaiselta feminismiin taipuvaiselta naispoliitikolta, mutta Marin ei kertonut, miksi hän lainauksensa teki. 

Kommentti kirvoitti kuitenkin mielenkiintoisia ajatuksia sosiaalisessa mediassa. Tässä niistä muutamia.

Toimittaja Sanna Ukkola, nainen: "Nyt sitten tytöt joukolla tukemaan Virpi Buttia, Aileen Wuornosta ja insuliinisurmaajaa, koska helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisia naisia". 

Maria Miala, (kok), nainen: "Helvetissä on erityinen paikka niille naisille, jotka eivät valtansa aikana kyenneet: kriminalisoimaan tyttöjen silpomista, edistämään naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyötä tai edes luopumaan lähisuhdeväkivallan sovittelusta."

Paula Bergman, Suomalainen expatriaatti Norjassa, nainen: "Väkivallan kokemusasiantuntijanaiset elävät Suomessa maanpäällistä helvettiä samaan aikaan kun Sanna Marin profiloituu kansainvälisesti naisten oikeuksien puolustajana. Irvokasta."

Timo Heinonen (kok), ei nainen: "Mielenkiintoista. Oliko tämä Marinin tuki Krista Kiurulle seuraajakseen SDP:n puheenjohtajana? Vai mikä?"

Toimittaja Juha Ristamäki, ei nainen: "On esitetty monenlaisia tulkintoja, mihin Marinin päivitys liittyy. Itse luulen, että hän kehottaa kaikkia naisia nyt tukemaan Riikka Purraa, joka huomenna aloittaa vaikeat budjettineuvottelut."

Nähtäväksi jää, selvittääkö Marin jossain vaiheessa tarkoitustaan. Ja vahvistaa onko joku edellä mainituista oikeassa. Itse olin kuitenkin erityisen yllättynyt siitä, että tämän feministien tunnetun taisteluhuudahduksen esille tuominen sai niinkin negatiivisen vastaanoton naisilta. Outoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Anna Rotkirchin selitykset suomalaisten parisuhde- ja naisten mielenterveysongelmille
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Fatim Diarra tulisi valita Vihreiden puheenjohtajaksi puolueen uskottavuuden säilyttämiseksi

Poikkeukselliseen kiihkeää retoriikkaa

Eilen nähtiin eduskunnassa mielenkiintoista sananvaihtoa. Ensin Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi hallitukselta puuttuneen keinot lisätä kasvua ja tuloja, mutta että sellaisia tarvittaisiin juuri nyt kun olemme menossa taantumaan.

Sen jälkeen hän tiedusteli pääministeri Sanna Marinilta (sd), onko hallituksen mielessä ollut aloittaa talouden sopeuttaminen ensi vaalikaudella. Siihen tämä vastasi väittäen, että verotuksessa on paljon lisätuloja tuovia mahdollisuuksia, jotka eivät haittaa talouskasvua tai työllisyyttä sekä muistutti hallituksen myös leikanneen joitakin valtion menoja budjettiesityksessään.

Orpo totesi tähän, ettei se "ole sopeuttamista, jos otetaan 370 miljoonaa ja lisätään pari miljardia". Tähän on aika helppo yhtyä näin näppäimistönkin takaa.

* * *

Ministeri Saarikolta puolestaan pettivät hermot hänen kuunnellessaan opposition arvostelua. Niinpä pullantuoksuina itseään markkinoiva ministerimme tuli puuskahtaneeksi perussuomalaisille, että "teidän energiapolitiikallanne Suomi olisi Putinin taskussa". 

Kokoomuksen Timo Heinoselle Saarikko puolestaan sivalsi, että "olisitteko valmiita korottamaan teollisuuden sähköveroa, jonka tämä hallitus laski, tekö poistaisitte energiaveron tuplapalautuksen kokonaan?"

Heinonen vastasi ministerille viittaamalla valtionvarainministeriön virkamieheen, että "Niemelä paljasti samalla ettette te, Saarikko, ole tämän vasemmistohallituksen kanssa edes miettineet mihin rahaa annetaan." Purra puolestaan totesi Putin-kortin kuluneeksi ja arvioi Saarikon älykkyyttä arvellen, että "ette ole niin tyhmä kuin puheenvuoronne antoi ymmärtää".

* * *

Kuten arvoisa lukijani tietää, poikkeaa edellä kuvaamani sananvaihto oleellisesti siitä, mihin olemme suomalaisessa politiikassa tottuneet. Ja syykin siihen on selvä: kevät ja sen myötä vaalit lähestyvät samalla kun Suomen julkinen talous on kuralla ja maailmantalouden kehitys pikemminkin lisää kuin vähentää nykyisen ja myös seuraavan hallituksen vaikeuksia. 

Edessä näyttäisi siten avautuvan äärimmäisen kiihkeä poliittinen talvi. Siitä jonkinlaista esimakua antoi sekä edellä kuvattu sananvaihto että myös Vasemmistoliitolta nähty ammattiyhdistysväelle suunnattu ja siten demareita ja vihreitä nyppivä irtopisteiden keruuoperaatio hallituksen potilasturvallisuuslain käsittelyn yhteydessä. 

* * *

Jälkimmäiseen tapaukseen liittyen tein senkin huomion, että erkkomediassakin on lopulta huomattu Vihreiden olevan elimellinen osa suomalaista vasemmistoa. Tämän se teki tiettäväksi Helsingin sanomien pääkirjoituksessa, jossa todettiin, että "myös Sdp:ssä ja vihreissä moni olisi halunnut äänestää lakia vastaan, sillä monelle vasemmistolaiselle lakko-oikeuden rajoittaminen lainsäädännöllä on pyhäinhäväistys". 

Aika kauas on siis maamme ympäristöliike ajautunut siitä, kun Koijärven lintuja pelastamassa olleet ihmiset perustivat maahamme uuden puolueen, jonka tarkoituksena oli luoda politiikkaan jonkinlainen kolmas akseli ohi vanhastaan tunnetun vasemmisto-oikeisto dikotomian. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Marinin kabinetti päätti olla pihtailematta
Juho Romakkaniemi piirsi kuvan valtionvelasta
Hallitus päätti nostaa valtionvelan 120 000 euroon perhettä kohti

Aamu-uutinen Venäjältä antoi toivoa paremmasta

Minulla ei ole koskaan ollut juuri mitään hyvää sanottavaa toisten tietojärjestelmiin tunkeutuvista hakkereista. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvää. Tai kuten tavataan sanoa, poikkeus vahvistaa säännön. 

Tämä hyvä poikkeus oli ensimmäisenä vastassa tänä aamuna, kun avasin tietokoneen. Siellä oli kansanedustaja Timo Heinosen (kok) twittaamana tieto, että hakkeriryhmä oli tunkeutunut Venäjän TV-kanaville siten, että ne lähettivät todellista tietoa Ukrainan tilanteesta. 

Nähtäväksi jää, miten venäläiset suhtautuvat asiaan, sillä tähän asti he ovat kuulleet ainoastaan Putiniin propagandaa, johon on sisältynyt mm. väite siitä, ettei operaatiossa olisi tullut omia tappioita. Sekä paksu valhe, jonka mukaan heidän armeijansa ei olisi aiheuttanut ukrainalaisille lainkaan siviilitappioita. 

Oma toiveeni - ja luulen suurimman osan maailman ihmisistä yhtyvän siihen - on, että venäläiset nousisivat Putinin hallintoa vastaan ja lopulta kaataisivat sen. Valitettavasti sellainen vaatii kuitenkin suunnatonta rohkeutta, joten pidän toiveeni toteutumista kohtuullisen epätodennäköisenä. 

Oman osansa samaan suuntaan on kuitenkin tehnyt myös Suomen eduskunnan ulkoasian valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (perus), joka julkaisi venäjänkielisen videon suoraan venäläisille. Toivon mukaan se lähtee leviämään Venäjän kansalaisten parissa.

Yleisesti ottaen olen pannut tyytyväisenä merkille, ettei Venäjän hyökkäys ole sujunut siten, kuin sen johto olisi toivonut. Sosiaalisen median perusteella maan tappiot ovat olleet merkittäviä ja tätä näkemystä tukevat useat videoklipit (esimerkki ja  toinen). Samalla länsimaat Saksaa myöden ovat lopultakin saaneet rivinsä järjestykseen ja ovat sulkemassa Venäjän kansainvälisen rahoitusjärjestelmän (SWIFT) ulkopuolelle sekä toimittamassa ukrainalaisille merkittävää aseapua. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka venäläisten veljeskansaansa kohdistama sota-aggressio päättyy. Ja kuinka Suomi siihen lopulta reagoi - hakeeko se turvaa läntisestä sotilasliitosta vai jatkaako edelleen omin voimin luottaen ison naapurinsa hyväntahtoisuuteen uskoen, ettei meille voi tapahtua samoin kuin nyt on tapahtunut Ukrainalle ja jo sitä ennen Georgialle. 

Tähän liittyen on joka tapauksessa varmaa, ettei Suomen pitäytyminen läntisten maiden joukossa ole jäänyt Putinilta huomaamatta. Eikä tämä jää myöskään seurauksitta, mikäli Vladimir Vladimirovitš selviää aloittamastaan Ukraina-operaatiosta ilman vallanmenetystä.

Pienenä sivuhuomautuksena haluan lopuksi todeta, että kansalaisaloite NATO:on liittymisestä sai pikavauhtia 50 000 kannattajaa. Itse en sitä lähtenyt allekirjoittamaan siksi, että meillä on olemassa demokraattisen prosessin kautta valitut johtajat, joiden tehtäväksi tämä päätös kuuluu, eikä kansanäänestyksen järjestäminen asiasta johtaisi kuin valtavaan venäläiseen disinformaatiotulvaan ja muuhun hybridivaikuttamiseen - tai pahimmillaan jopa Ukrainan esimerkin mukaiseen venäläisten sotilaalliseen interventioon. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuoleeko pääministeri Marin Putinin persettä vai näytteleekö hän tarkoin varjeltua näytelmää?
Venäjän Ukraina-aggressio paljasti maastamme vätyksiä ja jämäköitä ihmisiä
Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

  

Julkisen salaisuuden paljastuminen aiheutti reaktioita

Sosialidemokraattien konkaripoliitikko Erkki Tuomioja tuli sanoneeksi ääneen julkisen salaisuuden. Eli se, että nyt kertaluonteiseksi väitetty elvytysrahasto ei tule jäämään sellaiseksi. 

Näin hän tuli vetäneeksi pohjan hallituksen väitteiltä, joiden mukaan kyseessä on ehdottoman kertaluonteinen toimi. Näin se on tehnyt ilmeisesti siksi, ettei kansa uskoisi paketin olevan osa pohjoisesta etelään varallisuutta siirtävän tulonsiirtounionin rakentamista. 

Ensimmäisenä Tuomiojalle ehti ärähtämään vihervasemmiston aisankannattajapuolue Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen, jonka mukaan "Elpymispaketti... oli kertaluontoinen... Me emme tulisi missään olosuhteissa hyväksymään uutta pakettia. Jos tällainen esitys tuotaisiin hallitukselle, olisi kantamme aivan selvä – yksiselitteinen ei."

Lausunto viittaa Keskustan vaikeuksiin kannattajiensa parissa sekä alleviivaa sen luonnetta epärehellisenä puolueena, sillä kyllähän aivan jokaiselle vähänkin ajattelevalle ihmiselle on selvää, että kun tulonsiirtokorkki on kerran avattu, se voidaan tarvittaessa avata myös uudelleen. Tämän osoittaa jo sekin, että asia näyttäisi olevan itsestäänselvyys myös saksalaisille mukaan lukien maan valtiovarainministeri. 

Oppositiossa luonnollisesti otettiin veteraanipoliitikon lausunto vastaan jonkinlaisella tyydytyksellä, sillä tarjosihan se uuden työkalun kuntavaalikamppailuun. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen totesi, että "elpymisrahasto on jo auttamatta myöhässä, saanto sulaa, Marinin hallitus käyttää rahat vastuuttomasti ja heikolla vaikuttavuudella ja mallista luodaankin pysyvää uutta toimintamallia EU:hun". 

Nähtäväksi jää, millä tavalla Tuomiojan ilmaisema totuus vaikuttaa kuntavaaleihin. Nostaako se oppositiopuolueiden kannatusta vai onko kansa tyytyväinen siihen, että hallitus vie meitä - tai ainakin rahojamme - "teuraaksi" kuin pässiä narusta.

Tässä mielessä on erinomaista, että Yle julkaisi juuri nyt kevään vaaleihin liittyen ensimmäisen kuntavaaligallupinsa. Sen mukaan SDP:n kannatus on selvästi korkein (20,3%) ja selvästi perässä tulevat Perussuomalaiset (18,8%) ja Kokoomus (18,3%). Oman keskisuuren ryhmänsä muodostavat hallituspuolueet Keskusta (12,9%) ja Vihreät (11,4%). Näihin lukuihin on sitten aikanaan hyvä verrata vaalitulosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marin neuvotteli rahahanan ahneimmille
Mistä Halla-ahon ja kepulaisten viikonlopun sanailussa oli kyse?
Perussuomalaiset kyllästyi nimittelyyn