Vuohenraiskaaja jäi kiinni

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt väite, jonka mukaan "19-vuotias afgaanipakolainen on pidätetty Ranskassa useista raaoista raiskauksista, joiden uhrina on ollut sidottuja ja verta vuotavia lampaita ja vuohia". Sen luettuani jäin miettimään kolmea asiaa.

Ensimmäiseksi pohdin, että voiko tämä olla totta? Ja kyllä, samaisessa sosiaalisessa on mahdollista pyytää tekoälyltä vahvistusta erilaisiin kirjoituksiin. 

Näin oli myös tehty ja vastauksen mukaan "Ranskalaiset mediat (Le Figaro, La Provence, France 3) raportoivat, että 19-vuotias afganistanilaismies otettiin kiinni 10. huhtikuuta Pennes-Mirabeaussa lähellä Marseillea sen jälkeen, kun hänet oli tallentunut suljetun piirin kameravalvontaan toistuvasti raiskaamassa vuohia ja lampaita maatilan suojelualueella. Eläimiä oli sidottu ja niissä oli vammoja; häntä odottavat eläinsuojelurikossyytteet (jopa 3 vuoden vankeus + 45 000 euron sakko). Hän saapui oikeuteen tällä viikolla."

Tämän jälkeen ajatukseni siirtyi siihen, että miksi eurooppalaiset poliitikot ovat halunneet tällaisia maahanmuuttajia länsimaihin. Eivätkö he tiedä, että monien nykyaikaisen kansainvaelluksen lähtömaiden kulttuureissa tällainen käytös ei ole lainkaan tavatonta. 

Kolmanneksi mieleeni juolahti vain hetkeä aiemmin lukemani Helsingin sanomien uutinen, jonka mukaan "vasemmiston jättiläiset ja Antti Lindtman pohtivat strategiaa oikeisto­aallon pysäyttämiseksi". 

Sitä käydään Espanjan pääministeri Pedro Sánchezim johdolla. Siis poliitikon, jonka johtama hallitus on juuri äsken tehnyt päätöksen oleskeluluvan antamisesta jopa yli miljoonalle maassaan laittomasti oleskelevalle kehitysmaalaiselle. 

Nähtäväksi jää, löytävätkö Lindtman ja kumppanit keinoja oikeistoaallon pysäyttämiseksi. Ja mitä se voisi tarkoittaa eurooppalaisiin vuohiin kohdistuvien seksuaalirikosten kannalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana
Ennuste seuraavasta eurooppalaisesta sisällissodasta
Sitä saa, mitä tilaa

Miksi Espanjan pääministerin suositus Suomelle on huono

Helsingin sanomat julkaisi jutun, jonka mukaan Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on suositellut Suomelle maahanmuuton lisäämistä. Näin siksi, että Espanjan talous on lähtenyt – BKT:n perusteella – nopeaan 2,9 prosentin kasvuun samalla kun muualla syntyneiden osuus sen  50-miljoonaisesta väestöstä on kasvanut peräti kymmeneen miljoonaan. Siten Espanjan BKT ei ole juurikaan kasvanut henkeä kohti laskettuna. 

Näin siitä huolimatta, että Espanjaan asettuneet maahanmuuttajat ovat pääosin espanjankielisiä ja kristittyjä, mikä on helpottanut oleellisesti heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Tosin heidänkin osaltaan ongelmia muodostaa asuntojen tarve, mikä nosti viime vuonna – yhdessä turismiin liittyvän käytön kanssa – niiden hintoja peräti 12,9 prosentilla. 

Espanjalaisten talouskasvua on lisännyt myös koronapandemian aikana sille EU:n  elpymisvälineestä suunnattu tuki, jota meillä suomalaisillakin on ollut ilo maksaa samalla kun oma taloutemme on sakannut. Lisäksi HS:n jutussa jäi mainitsematta, että Espanjan viennin ja tuonnin välinen negatiivinen ero on kasvamaan päin, mikä tuskin lupaa hyvää tuleville vuosille. 

* * *

Edellä kirjoittamani perusteella on selvää, ettei Sánchezin suositusta kannata ottaa kovin vakavasti täällä Pohjantähden alla. Pikemminkin päinvastoin, sillä viime vuoden tilastot osoittavat vientimme lähteneen kasvuun, joka jatkuessaan auttaa vetämään myös maamme julkisen sektorin siitä suosta, johon se ajettiin viimeistään Sanna Marinin (sd) kaudella.

Toki tasapainon saavuttaminen edellyttää viennin kasvun lisäksi myös valtion budjetin supistamista esimerkiksi – Sánchezin hehkuttaman – maahanmuuton kulujen osalta. Mutta se ei yksin riitä, vaan myös kaikkia muita Suomen julkisia palveluita on supistettava seuraavissa hallitusneuvotteluissa sillä ajatuksella, että niiden mitoitus olisi linjassa taloutemme kantokyvyn kanssa. 

Tässä yhteydessä on oleellista huomata, että kotimainen talouskasvu on käytännössä rahan kierrättämistä suomalaisten kesken, kun taas vienti on suomalaisessa yhteiskunnassa pyörivän varallisuuden lisäämistä – ja tuonti puolestaan sen vähentämistä. 

Siksi Espanjan tilanne ei BKT:n kasvusta huolimatta ole pidemmällä aikavälillä kovin auvoinen. Sen sijaan Suomessa viennin kasvu tarjoaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen – edellyttäen, että aiemmin aiheutetut julkisten palveluiden ylimitoitusongelmat saadaan ratkaistuksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suattaapi olla, vuan suattaapa olla olemattakin
Afrikasta Albaniaan ja chileläisistä jengiväkivaltaan
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?