sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Mitä kellofarssi kertoo EU:n päätöksentekokyvystä?

Arvoisa lukijani heräsi tänä aamuna kanssani uuteen aikaan - ainakin, mikäli hän nukkui yönsä Suomessa tai muualla EU:n alueella. Näin siitä huolimatta, että kellojen siirtelyn on osoitettu aiheuttavan ongelmia ja että Unionissa on tehty päätös kellonaikojen muuttamisesta pysyviksi. Jälkimmäiselle on 84 prosentin kannatus EU:n kansalaisten parissa.

Toki päätös kellonsiirtelyn lopettamisesta tehtiin siten, että sen on tarkoituskin astua voimaan vasta vuonna 2021. On kuitenkin syytä ihmetellä EU:n todellista päätöksenteko- tai pikemminkin toimeenpanokykyä, jos näinkin yksinkertaisen asian implementointi kestää kaksi vuotta.

Asian ääneen ihmettely ei ole retorista kyselyä, vaan nykymaailmassa asioita tapahtuu nopealla tahdilla. Siten Unionin pitäisi pystyä päättämään ja panemaan toimeen nopeita toimia esimerkiksi silloin, jos Turkki päättää lähettää Egeanmeren yli muutamia miljoonia syyrialaisia tai mikäli Italia ajautuu nykyisen jakopolitiikkaa harrastavan hallituksensa johdolla vararikkoon.

Entä miten paljon Suomi voi luottaa EU:n tukeen, mikäli Venäjältä saapuu pieniä vihreitä miehiä turvaamaan Itä-Suomessa sijaitsevia venäläisomisteisia huviloita eli datshoja. Tai löydetäänkö nopeita toimintamalleja silloin, jos Ruotsi vajoaa etnisesti värittyneeseen sisällissotaan?

Minulla ei tietenkään ole vastauksia edellä esittämiini kysymyksiin. Mutta tämän kellofarssin perusteella vastaukset ovat kaikin puolin ikäviä nyky-EU:n kansalaisten kannalta.

Tätäkin kannattaa miettiä sen perimmäisen kysymyksen kanssa - eli pitäisikö EU:ta kehittää federalistisen liittovaltion suuntaan vai palata kohti puhdasta talousunionia. Erityisen oleellista olisi vastaus siihen, että tuottaisiko nykyistä keskitetympi päätöksentekojärjestelmä nopeampia ja tehokkaampia päätöksiä, vai pysyisikö hallinto nyt nähdyn tahmeana? 

Eli ovatko nykyiset kansallisvaltiot esteitä EU:n päätöksenteolle, mutta toisaalta toimivan kansallisen päätöksentekojärjestelmän tukipilareita, jotka pystyvät hoitamaan paikallisia tarpeita silloin kun unionitason päätöksentekojärjestelmä takkuaa. Entä olisiko EU-federaatiolla yhtenäinen kriisinhallintamekanismi, joka toimisi osana läntistä puolustusliittoa, mutta kattaisi siis myös nykyiset NATO:on kuulumattomat valtiot?

Ja vihoviimeiseksi tulee kysymys siitä, että huomioisiko liittovaltio-EU kansalaistensa mielipiteet paremmin kuin sen 84 prosentin näkemykset kellojen siirtelyasiassa. Eli toimisiko se tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti unionilaisten tahdon mukaan sellaisissakin päätöksentekotilanteissa, joissa ns. eliitin näkemys poikkeaa väestön enemmistön tahdosta. Kuten vaikkapa väestönvaihtopoliittisissa kysymyksissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n rahojen loppuminen Turkissa ajaa kansainvaeltajia kohti Kreikkaa
Onko komissio ollut tunteiden vietävänä?
Tosiasioiden hyväksyminen on vaikeaa

6 kommenttia:

  1. Suomi otti kellojen siirtelyn käyttöön jo ennen EU-jäsenyyttä. Yhtä lailla se voisi nyt ilmoittaa, että Suomi lopettaa touhun ihan itse.

    Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Unionin tasolla pitäisi päättää vain ne asiat, joiden keskitetty päättäminen on välttämätöntä. Paikallisesti noudatettava aika ei ole sellainen asia.

    Mihin on unohtunut EU:ssa aikoinaan paljon markkinoitu subsidiariteettiperiaate?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi ei voi lopettaa sitä itse, koska EU on näin päättänyt. Subsidiariteettiperiaatteen perään kaipaa moni muukin.

      Poista
    2. Lähinnä tarkoitin, että Suomi voisi lopettaa kellojen kääntelyn vain jättämällä ne kääntämättä.

      Kyllä, se on vastoin EU:n ukaasia, mutta peräänkuulutan rohkeutta tehdä omia päätöksiä silloin kun EU on kykenemätön päätöksiin ja sen päättämättömyydestä on jopa terveydellistä haittaa kansalaisille.

      Poista
  2. EU-liittovaltio on globalistien unelma ja välitavoite. Jos EU-byrokraateilla olisi kaikki valta, noudatettaisiin koko unionin alueella saksalais-ranskalaista väestö- ym. politiikkaa. Noilla mailla ja muiden maiden samanmielisillä päättäjillä on vahvin asema jo nyt.

    Europpa on erilaisten kulttuurien tilkkutäkki, joille itsevaltiaat tuottaisivat onnettomuutta ja voimatonta passivisuutta. Sosialistinen apatia, taloudellinen pysähtyneisyys, etniset mellakat ja terrorismi tappaisivat luottamuksen yhteiskuntaan ja palauttaisivat klaaniyhteiskunnan.

    Suomen kaltainen pohjoinen harvaan asuttu maa näyttäytyisi generalissimuksille villinä pohjolana, jonka alkuperäkansat voidaan jyrätä. Onhan EU:ssa tehty luonnon asettamista rajoista piittaamattomia, täysin järjettömiä laskelmia, joiden mukaan maahamme voidaan dumpata yli 60 miljoonaa kehitysmaalaista. Ruosin entinen pääministeri Reinfeldt on myös ollut sitä mieltä, että Ruotsin metsäalueet pitää saada ihmisiä täyteen. (Tämä on ilmeisesti myös poliittisten tiedehenkilöiden mielestä välttämätöntä hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi!)

    Vaikka EU-johtajat olisivat "isänmaallisia eurooppalaisia", ei keskusjohtoinen mielivaltatalous toimisi (ks. Neuvostoliitto, Venezuela, jne), saatikka nyt, kun johtajien nimenomainen tavoite on tuhota Euroopan kansojen omanarvontunto ja identiteetti. Se ei ole mikään salaliittoteoria, sillä tavoite on parlamenttien puhujapöntöistä alamaisille tehty tiettäväksi ja todettu, että se tehdään kansalaisten mielipiteistä piittaamatta. Eläköön demokratia!

    VastaaPoista
  3. Eräänlaisena indikaattorina EU:n päätöksentekokyvylle on kaksi asiaa, onnistuuko se lopettamaan kellojen siirtelyn ja onnistuuko se lopettamaan Brysselin ja Strasbourgin välisen matkustelun. Molemmat ovat suhteellisen pieniä mutta käytännöllisiä asioita ja siksi hyviä indikaattoreita. Julkilausumatehtailuhan ei mittaa päätöksentekokykyä. Sitä eivät mittaa myöskään erilaisten lobbareiden ja painostusryhmien ajamia asioita myötäilevät päätökset. Kaikista vähiten sitä indikoivat ne päätökset, joilla vahvistetaan EU:n edustajien ja korkeiden virkamiesten omia etuja.
    Enpä hämmästelisi, jos tätä kellojen siirtelyä koskevan pitkän ja perusteellisen pohdiskelun lopputulemana oli päätös, jonka mukaan myös lämpömittareissa otetaan käyttöön kesä- ja talviasteikko.

    VastaaPoista
  4. Enpä hämmästelisi, jos tätä kellojen siirtelyä koskevan pitkän ja perusteellisen pohdiskelun lopputulemana oli päätös, jonka mukaan myös lämpömittareissa otetaan käyttöön kesä- ja talviasteikko.
    Elähän sano, jospa vaikka jo ensi kesäksi saadaan uudet asteikot mittareihin. pitäähän se vouhotus jollakin lailla todistaa, eli että lämpenee se perkeleen ilmasto vaikka luonto muuta todistaa.
    Johan ne muuttelee lämpötilan mittasarjoja ja jäätikön laajuuttakin eittävää dataa. Sellaiseksi joka paremin sopii agendaan. Tän proffan blogeissa siitä on hyviä esimerkkejä.
    Ja siitä kellojen siirtelystä, ei siihen anttifantin rahkeet riitä, että siitä saataisiin jokin sopimus aikaiseksi. Ei veikkoset, onneksi siihen Unkarin kurmoottamiseenkin antin pelut on pieniä
    Huru-ukko

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!