sunnuntai 25. elokuuta 2019

Miksi Yle syyllisti suomalaisia, vaikka olisi pitänyt kehua?

Yle teki joitakin aikoja sitten lanseeraamallaan rasittavalla tavalla luettavan jutun maailmaa riivaavien metsäpalojen syistä. Niissä se löysi kaksi jo annalta arvattavaa syytä: ilmastonmuutoksen ja eurooppalaisten lihanhimon. 

En kiistä lämpenevän ilmaston enkä brasilialaislihan himon osuutta metsäpaloissa, mutta muistelin aiemmin kuulleeni samoille asioille muitakin selityksiä kuin Ylen jutussa mainitut. Niinpä tein muutaman google-haun saadakseni paremman käsityksen metsäpalojen syistä.

Ihan ensiksi törmäsin suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaa Ilkka Vanha-Majamaata muutama vuosi sitten haastatellut Kaleva nimittäin kommentoi lisääntyvää metsäpalotrendiä ja totesi, että erityisesti Afrikassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Venäjällä palojen syynä on yleensä ihmisen toiminta: tupakka, huonosti sammutetut nuotiot ja metsätyökoneet. 

Samassa jutussa Suomen Ympäristökeskuksen Heikki Toivonen totesi, että "Venäjän ja Kanadan pohjoisissa havumetsissä on hyvin suuria paloja, joita ei teiden ja kaluston puuttuessa pystytä sammuttamaan". Yle itse teki viime vuonna jutun Ruotsin metsäpaloista, joissa se nimesi syyksi ihmisten huolimattoman grillaamiskulttuurin (enkä tarkoita tällä sikäläisiä autojen tuhopolttoja).

Lisäksi Ilta-Sanomat totesi, että Ruotsissa alkavat metsäpalot karkaavat Suomea helpommin käsistä, koska siellä ei ole samanlaista metsäautotieverkostoa eikä vapaapalokuntatoimintaa kuin meillä. Niinpä metsäpalojen alkuja ei saada kiinni eikä sammutuskalustoa paikalle yhtä nopeasti kuin meillä.

Oli myös mielenkiintoista huomata, että jutussa mainittiin pohjoisamerikkalaisten arvioineen, että "he voisivat pienentää metsäpalojen riskiä, ja monet keinoista ovat olleet sellaisia, jotka ovat toteutuneet Suomessa sotien jälkeisen metsänhoidon tuloksena".

Eikä tässä kaikki. Jutusta löytyi myös oikein todellinen helmi. Siinä sanottiin, että "avohakkuualueet estävätkin metsäpalon leviämisen laajemmalle". Tämä ei kaivanne kommenttia - ottaen huomioon minkälaisen kritiikin kohteeksi avohakkuisiin perustuva suomalainen metsätalous on viime vuosina joutunut - vaan ainoastaan syvän huokauksen siitä älyllisestä epärehellisyydestä, joka vallitsee suomalaisessa metsäkeskustelussa.

Vielä yhdenlaisen näkökulman toi samoilla google-hauilla löytynyt Tekniikan Maailman anonyymi kommentoija, joka esitti, että "sata vuotta sitten paloi pohjoisella pallonpuoliskolla vuosittain huomattavasti enemmän metsää kuin nykyisin! Nykyisten pienien metsäpalojen aika alkoi vasta palojen sammutuksen ja havaitsemisen kaikinpuolisen tehostumisen myötä."  Wikipedian mukaan kommentoija oli oikeassa.

Tämän kaiken siis löysin pienellä googletuksella. Ja sen tehtyäni meni sormi suuhun.

Sormi suussani jäin sitten ihmettelemään, että miksi tästä sinänsä äärimmäisen vakavasta asiasta uutisoitaessa halutaan veronmaksajien rahoilla toimittaessa ilmiselvästi unohtaa kaikki neutraalit selitykset? Sekä ylikorostaa ilmaston lämpenemistä ja tehdä eurooppalaisista ja siis myös meistä suomalaisista syyllisiä niihinkin asioihin, joihin meillä ei ole osaa eikä arpaa. Ja joissa erityisesti meillä suomalaisilla on sellaisia ansioita, joista kannattaisi ottaa mallia muuallakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sademetsätuhon syyt
Se mikä on Afrikassa hyvä, halutaan lopettaa Suomesta
Suomen metsäpolitiikka on kohdallaan

lauantai 24. elokuuta 2019

Hyttynen on historiantekijä

Timothy C. Wineguard -niminen sotahistorian tutkija on kirjoittanut kirjan "The Mosquito: A Human History of Our Deadliest Predator", jota en ole lukenut. Sen sijaan luin siitä Karen Masterson -nimisen tutkijan tekemän arvion Nature-lehdestä ja päätin jakaa muutaman sieltä löytämäni tiedonpalasen arvoisan lukijani kanssa. Seuraavassa on siis Mastersonin kirja-arviosta poimittuja tietoja.

Hyttyset ovat siis kirjan mukaan ihmisiä eniten tappavia petoja. Sen levittämät taudinaiheuttajat (jotka omasta mielestäni oikeastaan ovat hyttysten sijasta niitä petoja, mutta unohdetaan tällä kertaa saivartelu) aiheuttavat esimerkiksi kelta-, dengue- ja länsi-Niilin kuumetta sekä malariaa. Pelkästään viimeksi mainittu tappoi vuonna 2017 yhteensä 435 000 ihmistä.

Hyttyset ovatkin loistava liittolainen sotatoimissa. Esimerkiksi 2 500 vuotta sitten ateenalaiset ja spartalaiset torjuivat persialaiset sotajoukot Plataiain taistelussa hyttysten avulla. Tämä tapahtui ohjaamalla ne ennen taistelua soiselle alueelle, missä hyttysten levittämä malaria-loinen teki tuhojaan niin, että persialaisten taisteluvahvuus putosi 40 prosentilla. 

Tämä tapahtui siis juuri ennen kreikkalaisen filosofian, tieteen ja taiteen kulta-aikaa, jonka saavutukset viitoittivat tien kohti länsimaista kulttuuria. Eurooppalaisuuden kannalta tärkeää oli myös kristittyjen sairaaloiden toiminta varhaiskeskiajalla kun ne hoitivat valtavia määriä malariapotilaita ja sitä kautta saivat kansanjoukot kääntymään pakanuudesta kristinuskoon. Sen seurauksena Euroopan väestö valmistautui tietämättään Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan syntyyn. 

Mutta ei hyttysten merkitys sotatoimissa rajoitu suinkaan kaukaisiin aikoihin. Kirjan mukaan niillä oli osuutensa myös Yhdysvaltain tappioon Vietnamin sodassa: ei siksi että nämä olisivat hävinneet merkittäviä taisteluita, vaan koska hyttysten levittämät malarialoiset tekivät osaltaan miehistötappioista kotirintamalle kestämättömiä. 

Mielenkiintoinen oli myös tieto siitä, että 95 prosentilta länsiafrikkalaisista puuttuu muilla ihmisillä esiintyvä geeni, jonka koodaamaa pintaproteiinia malarialoinen käyttää infektion alussa. Tämän havaitsivat myös amerikkalaiset orjatyötä teettävät maanviljelijät, joiden tahdosta Amerikan musta väestö on vielä nykyisinkin pääasiassa länsiafrikkalaista alkuperää. Näin siksi, että heidän esi-isänsä eivät sairastuneet muiden afrikkalaisten tapaan malariaan työskennellessään puuvillapelloilla, joten he olivat orjamarkkinoilla haluttua tavaraa.

Malariaa vastaan on tietenkin myös etsitty lääkkeitä. Näin tehtiin myös natsi-Saksassa, missä tahallisissa malarialoisten tartutuksissa kuoli noin 400 ihmistä. Sen sijaan kirjassa vaiettiin - mutta kriitikko toi esille - että samaan aikaan myös Yhdysvalloissa tehtiin samankaltaisia kokeita mm. sotilailla ja vangeilla. Erona oli vain mittakaava - amerikassa onnistuttiin näissä kokeissa tappamaan ainakin 1 000 ja mahdollisesti jopa 3 000 ihmistä.  

Itselläni ei oikeastaan ole näihin tietoihin sen kummempaa lisättävää. Tai ehkä se, että myös meidän kotoiset hyttysemme pystyvät kantamaan ja levittämään malariaa. Ja itse asiassa tautia on myös esiintynyt maassamme aiemmin ja vielä vuosina 1944–1945 esiintyi Suomessa parin tuhannen tapauksen epidemia. Nykyisin sitä esiintyy ainoastaan lomailun ja maahanmuuton seurauksena, mutta ilmaston lämmetessä ennustetulla tavalla se saattaa jälleen yleistyä myös Suomessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana
Polveutuvatko kreikkalaiset antiikin helleeneistä?
Ilmastonmuutokset korreloivat Euroopan historian suurten tapahtumien kanssa

perjantai 23. elokuuta 2019

Vihreät ja kepulaiset nuoret tahtovat sosialisoida työeläkkeet

Ylen otsikon mukaan nuoret haluaisivat leikata työeläkkeistä. Olin hiukan hämmästynyt sen nähdessäni, mutta kun luin jutun paljastuikin, ettei kyse ole kaikista nuorista vaan vihreistä ja kepulaisista. Yle siis harhautti jälleen kerran niitä asiakkaitaan, jotka jäivät pelkän otsikon varaan.

Mutta sitten itse asiaan.

Vihreiden ja kepulaisten tahtoa voi pitää sosialisointina. Näin siksi, että "työeläke on laissa säädetty ja pakollinen vakuutus, jonka työnantaja hoitaa puolestasi. Eläke kertyy työstä eli kaikista työurasi aikaisista ansioista".

Toisin sanoen työeläke ei ole verotusta vaan työelämän aikana pakkokerättyä varallisuutta, josta osa on käytetty edellisen sukupolven eläkkeiden maksuun ja osa on rahastoitu. Siksi se katsotaan ihmisten omaisuudeksi ja sillä on perustuslain suoja.

Sinänsä minua ei ihmetytä vihreiden nuorten sosialisointihalu - ovathan he poliittisesti osa äärivasemmistoa. Kepulaiset sen sijaan hiukan ihmetyttävät, sillä työeläkkeisiin koskeminen alentaisi kynnystä myös ihmisten muuhun omaisuuteen - kuten vaikkapa maatiloihin - puuttumiseen. Ehkäpä puolueen, joka tunnetaan siitä, että se pettää aina,  nuoriso haluaa ulottaa pettämisen myös puolueensa vankimpaan tukijakuntaan.

Niin tai näin. Omalta osaltani olen harmitellut vuosien aikana maksamiani eläkemaksuja. Olisin nimittäin ollut halukas sijoittamaan rahani itse - ja sitä kautta välttänyt eläkelaitosten kulujen maksamisen eli saanut aikanaan korkeamman elintason eläkeläisenä. Tai vaihtoehtoisesti alhaisemman eläkeiän.

Ymmärrän kuitenkin, että eläkejärjestelmän aikanaan synnyttyä silloin eläkkeelle jäämässä olevat sodan käyneet sukupolvet olisivat jääneet ilman työeläkettä. Siis joutuneet elämään varsin köyhän vanhuuden. Siltä heidät pelasti se, että minunkin eläkerahojani käytettiin heidän vanhuutensa turvaksi.

On myös selvää, etteivät kaikki olisi pystyneet siirtämään omaisuutta sivuun, joten ilman nykyistä työeläkejärjestelmää huomattava määrä ihmisiä olisi vanhuksena verorahoitteisen eläkejärjestelmän varassa. Sellainen aiheuttaisi katkeruutta ja vähäosaisuutta, joka on voitu välttää työeläkkeiksi kutsutun pakkosäästämisen kautta. Jo pelkästään siitä syystä myös vihreiden ja kepulaisten nuorten tulisi kunnioittaa ihmisten työeläkkeitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eläkkeistä kannustin lastenhankintaan
Suvaitsevaisuuspopulismin moraali
Lisäeläke-ehdotus on törkeä huijausyritys

torstai 22. elokuuta 2019

Kaksi poliittista naista kuin yö ja päivä

Päivi Räsänen (kd) halusi, ettei kristityksi kääntyneitä maahanmuuttajia saisi palauttaa lähtömaihinsa. Lisäksi hän totesi, että "epäselvissä tilanteissa mieluummin kunnioittaa ihmisen omaa kertomusta ja kokemusta kuin kiistää se".

Räsäsen kannanotto kertoi varsin paljon kyseisen naispoliitikon järjenjuoksusta. Sen valossa näyttää siltä, että uskonto on hänelle niin keskeinen asia, ettei siitä valehteleminen ole mitenkään mahdollista. Ja sen mukaisesti hän kuvittelee, ettei myöskään muslimi kykene valehtelemaan vaihtaneensa uskontoa maahanpääsyn toivossa.

On todennäköistä, että mikäli Räsäsen näkemys muuttuisi Suomen linjaksi, tapahtuisi maahanmuuttajien parissa varsinainen massakääntyminen kristinuskoon. Ja nämä vastakääntyneet jatkaisivat edelleen rukoiluaan kohti Mekkaa - käytöksellä kun ei olisi merkitystä, koska pelkästään oma sana riittäisi pääsyyn suomalaisten veronmaksajien piikkiin tapahtuvaan ikuiseeen elatukseen.

Maahanmuuttajiin otti kantaa myös Arja Juvonen (ps), joka vaati lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten minimirangaistusten nostamista niin, ettei niistä voisi selvitä ehdonalaisella. Taustalla on tapaus, jossa maahanmuuttajataustainen geelitukkamies sai oikeudessa lapseen kohdistuneesta rikoksestaan ehdonalaisen tuomion, mutta jatkoi tyylillään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lisäksi Juvonen vaati, että tällaiset rikolliset tulee palauttaa aina lähtömaihinsa. Ja huolehtia siitä, etteivät he pääse palaamaan takaisin Suomeen. Sen sijaan tänne sopeutuneet ja työtä tekevät maahanmuuttajat ovat hänen mukaansa tervetulleita.

Kun vertaa näiden kahden naispoliitikon näkemyksiä toisiinsa voi vain todeta, ettei kaikkia naisia ole veistetty yhdestä puusta. Siinä missä valtakunnallisesti tunnetumpi heistä on älyllisesti epärehellinen ja sinisilmäinen, on tuntemattomampi selväjärkinen ja tosiasiat tunnustava.

Onneksi näistä naisista tunnetumpi on jo jäämässä syrjään poliittisesta päätöksenteosta, kun jälkimmäisen tähti on vasta nousussa. Harmi vain, etteivät kaikki nousussa olevat naispoliitikot jaa Juvosen kykyä ajatella perustellusti ja loogisesti. Mikä vielä ikävämpää, ei sitä kykyä ole monilla miespoliitikoillakaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kai Mykkänen ilmoittautui älyllisesti epärehelliseksi
Teuvo Hakkainen ja ihmisarvot
Onko Päivi Räsänen tyhmä vai epärehellinen?

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Suomalaiset nihkeitä Välimeren taksiliikenteen tukemiselle

Saksa on alkanut ottaa vastaan jihadistien lapsia Syyriasta. Ensimmäinen erä sisälsi neljä lasta, mutta jatkossa on tarkoitus järjestää paljon suurempi ISIS-lasten joukkomuutto germaanien elätettäväksi ja kasvatettavaksi. Toivottavasti heistä yksikään ei kasvaessaan kiitä pelastajiaan terroriteoilla, raiskauksilla tai muilla väkivallanteoilla.

Suomi ei ole vielä muotoillut selkeästi kantaansa ISIS-lapsiin, mutta on selvää, että rajoillemme ilmaantuvat maamme kansalaiset otetaan vastaan. Tämän takaa perustuslakimme. Sen sijaan olisi hämmästyttävää, jos maamme hallitus ryhtyisi aktiivitoimiin heidän pelastamisekseen, vaikka kantaväestöön kuuluvien henkilöiden on annettu jopa kuolla korvaa lotkauttamatta.

Pääministeri Antti Rinne (sd) kertoi Reykjavikissa, että erilainen suhtautuminen maahanmuuttoon on uhka pohjoismaiden väliselle toveruudelle. Tällä hän viittasi Ruotsin ja Tanskan kiristyneisiin väleihin, joihin epäilemättä vaikutti eteläruotsalaisten maahanmuuttajien tekemä Kööpenhaminan verotoimiston räjäyttäminen.

Suomessa on viime aikoina puhuttanut se, että Rinteen hallitus päätti osallistua Välimeren taksiliikenteen tukemiseen, eli loppusijoittaa sen maksavia asiakkaita meidän elätettäväksemme. Nyt on Maaseudun tulevaisuus tuonut tietoa suomalaisten näkemyksiä asiasta, mistä sille kiitos.

Tulosten mukaan 47 % suomalaista vastustaa tällaista maahanmuuttoaktiivisuutta ja vain 37 % kannattaa sitä. 16 %:lla ei ole asiaan kantaa. Siten on selvää, ettei hallituksen toimilla ole kansalaisten hyväksyntää, mutta nähtäväksi jää, onko tällä mitään merkitystä.

Tai no. Mikäli Suomi tukee jatkossakin Välimeren taksibisnestä, saattaa sillä olla vaikutusta seuraavien vaalien tuloksiin. Välimeren yli tulijoiden vastaanottamista vastustivat nimittäin selvimmin Perussuomalaisten ja Keskustan kannattajat.

Siten nyt nähdyn kaltaisen holtittoman maahanmuuttopolitiikan jatkaminen on vaaraksi erityisesti hallituspuolue Keskustalle. Heidän kannattajiensa näkemysten vastainen toiminta saattaa nimittäin johtaa näiden äänestyskäyttäytymisen muutokseen siten, että he siirtyvät maahanmuuttoasioissa ainoan kansalaisten enemmistön tahtoa heijastavan suomalaispuolueen kannattajiksi. Tästä varoittavana esimerkkinä toiminee soinilaisten perussuomalaisten kannatuksen katoaminen edellisen hallituskauden aikana.

Lopuksi on syytä todeta jälleen kerran, että myös suomalaisten nihkeydelle maahanmuuttopolitiikkaan on hyvät syyt. Sen osoittaa tänä aamuna lukemani uutinen, jonka mukaan geelitukkainen irakilaismies oli tuomittu ehdonalaiseen 14-vuotiaan tytön raiskauksista, mutta hänen epäillään tuomiosta huolimatta jatkaneen entiseen tapaan raiskaamalla uuden uhrin törkeästi kolmena peräkkäisenä päivänä.

Tässä yhteydessä lienee turha kysellä niiden poliitikkojen ja virkamiesten vastuuta, jotka olivat aikanaan päästäneet geelitukan Suomeen. Tai niiden hovioikeuden jäsenten syyllisyyttä, jotka päästivät miehen tämän edellisten tekojen jälkeen ehdonalaiselle. Mutta toivottavasti voimme kuitenkin luottaa äänestäjäkuntaamme, jotta se valitsee jatkossa sellaisen eduskunnan, joka noudattaa kansan tahtoa ja lopettaa tämän hulluuden.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansa tuomitsi vallankaappauksen
Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet
Suomalaisten mielestä kulttuuri ja uskonto ovat seksuaalirikosten tärkeimpiä selittäjiä

tiistai 20. elokuuta 2019

Sanna Marin ja työajan lyhennys

Kaunis ministerimme Sanna Marin (sd) haluaisi lyhentää työviikon pituuden neljään päivään. Tai vaihtoehtoisesti työpäivän kuuteen tuntiin.

Tosin ekonomistien enemmistö ei pidä ajatusta järkevänä, koska työn määrä yhteiskunnassa ei ole vakio, eikä työllisyyttä voi siitä syystä ratkaista jakamalla työtä kaikkien työikäisten kesken. Eikä Ranskan 35 tunnin mallikaan oikein vastaa Marinin ajatusta, sillä se tarkoittaa viittä seitsemän tunnin työpäivää. Nyky-Suomessa työpäivä on valtiolla virallisesti 21 ja yksityisillä yleensä yhdeksän minuuttia pidempi (+ ruokatunnit), joten gallialaisten malli ei likimainkaan vastaa Marinin unelmaa kuudesta tunnista tai edes neljästä päivästä.

Marinin perustelu onkin jännittävä. Hänen mukaansa "ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa". Ainakaan edellä linkittämäni Ylen jutun perusteella perustelu ei siis lähde työelämän vaan työntekijöiden tarpeista.

Siitä ei myöskään varsinaisesti näy, millä tavoin Marin arveli työajan lyhennyksen vaikuttavan palkkoihin. Eli pysyisivätkö tunti- vai kuukausipalkat samana - vai syntyisikö jokin välimuoto.

Ranskassa pidettiin kuukausipalkat ennallaan tukemalla työntekoa verovaroista. Siis lisäämällä ihmisten verotaakkaa.

Jos Suomessa toimittaisiin samalla tavalla nousisi veroaste entisestään. Jos taas kuukausittaiset palkkatasot putoaisivat viidenneksellä pienenisivät samalla verotulot, jolloin julkisen sektorin pitäisi niin ikään nostaa veroja tai tinkiä menoistaan.

Yritysten kannalta oleellista on,  että työntekijä tuo kassaan oman palkkansa ja hänestä aiheutuvat kulut sekä päälle vielä jonkinlaisen liikevoiton. Se tarkoittaa, että viidenneksen lyhennys työaikaan ilman kuukausipalkan laskua voitaisiin periaatteessa kompensoida 20 prosentin nousulla työn tuottavuudessa.

Tällainen nousu on tietenkin mahdollistaa saavuttaa teknologian ja työn kehittymisellä. Tosin siinäkin jonkinlaisen reunaehdon asettaa kansainvälinen kilpailu eli ainakaan tavaratuotannossa ei riittäisi 20 prosentin nousu itsessään vaan suhteessa kilpailijamaihin.

Edelle kirjoittamallani perusteella näyttäisikin siltä, ettei yleisen työajan lyhentämiselle ministerimme haaveiden mukaisesti tule tapahtumaan ihan lähitulevaisuudessa. Mutta jos onnistumme tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusasioissa selvästi muuta maailmaa paremmin, saattaa tuollainenkin optio avautua.

Tosin siinäkin tapauksessa kansalaisten olisi hyväksyttävä, ettei heidän työnsä tuottavuuden kasvu nostaisi palkkoja vaan lyhentäisi työaikaa. Olisi mukava tietää, kuinka ihmiset vastaisivat, mikäli asiaa kysyttäisiin heiltä suoraan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelastaisiko 26 ihmisen omaisuuden veronkorotus maailman?
Sanna Marinin märkä päiväuni
Mistä työllisyys syntyy?

maanantai 19. elokuuta 2019

Hussein Al-Taeen elämän atomit on tutkittava

Anter Yasa on henkilö, joka toi esille ns. lelusalakuljettajan islamistikytkökset sekä Hussein Al-Taeen vihapuheet. Nyt hän on tuonut esille irakilaiset toisinajattelijat, jotka syyttävät Hussein al-Taeeta Irakin tiedustelupalvelun mieheksi, jonka tehtävänä on sekaantua Suomen politiikkaan ja edesauttaa shia-militian jäseniä Suomeen turvapaikkajärjestelmän kautta.

Olen eilisestä alkaen seuraillut maamme valtamedioita, mutta yksikään niistä ei ole tarttunut Yasan esille tuomaan väitteeseen. Syitä siihen voimme tietenkin vain arvailla, mutta on toivottava, että ainakin poliisi kiinnostuisi niistä. Väitetyt teot ovat siksi vakavia, että oman näkemykseni mukaan kyse saattaa olla jopa maanpetoksesta.

Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin pelkistä väitteistä, joiden todisteena on vain anynyymejä puheita ja valokuvia. Siksi lopullinen totuus on selvitettävä paitsi väitteiden totuusarvon, niin myös A-Taeen oman maineen takia.

Selvää on kuitenkin, että Al-Taeen vihapuheisiin liittyvä muotoilu oli kysymyksiä herättävä: "jos kenen tahansa elämä pilkotaan atomeiksi, niin kaikki on mahdollista". Oman kokemukseni mukaan ihmiset käyttävät tämäntyyppisiä ilmauksia silloin, kun he haluavat salata jotain, mutta eivät kuitenkaan tahdo valehdella suoraan.

Jääkäämme siis seuraamaan, millä tavoin demareiden uussuomalainen nouseva tähti selviää nyt esille tulleista syytöksistä. Mikäli ne osoittautuvat oikeiksi, on Husseinin poliittinen ura lopussa - ja on syytäkin olla. Mikäli vääriksi, saattaa miehen suosio hyvinkin nousta uuteen lentoon, jonka polttoaineena toimivat perusteettomat syytökset, jollaiset herättävät usein sympatiaa suomalaisissa ihmisissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Al-Taeen ja Halla-ahon kirjoitusten "pieni" ero
Poistaisiko lisäraha maahanmuuton ongelmat?
Hussein Al-Taee ja yhteiskunnallinen omistajuudentunne

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Kunniväkivallasta ja ilmastorikoksista

Aamun Helsingin Sanomat julkaisi kaksi kirjoitusta, joilla on sellainen yhteys nykyajan kansainvaellukseen, että haluan lausua niistä muutaman sanan. Ilmiselvä yhteys oli professori Päivi Honkatukian ja akatemiatutkija Suvi Keskisen mielipidekirjoituksella, jossa he toivat esille toiveensa siitä, ettei maahanmuuttajien kunniaväkivallasta saisi oikeastaan keskustella.

Tämän näkemyksensä he muotoilivat seuraavasti: "keskustelu kunniaväkivallasta langettaa epäilyksen varjon kaikkien maahanmuuttotaustaisten nuorten ja heidän perheidensä ylle. Tällöin esimerkiksi huivia käyttävän tytön on jatkuvasti vastattava kysymykseen, onko hän perheensä alistama. Tämä voi olla raskasta sen lisäksi, millaisia ennakkoluuloja ja syrjintää monet saavat osakseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Yleistävä tapa vahvistaa yhteiskunnassamme esiintyvää rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta."

Kirjoituksesta tuli hakematta mieleen HS:n taannoin julkaiseman somalitaustaisen henkilön mielipidekirjoitus, jonka luettuani totesin, että "kaikilla suomalaisilla on oikeus tietää - ja lehdistöllä velvollisuus kertoa - mitä maassamme tapahtuu. Tämä tieto on nimittäin välttämätöntä demokraattisessa järjestelmässä, jotta valitsijat pystyvät tekemään vaaleissa valistuneita ja oikeita äänestyspäätöksiä ja sitä kautta ohjaamaan yhteiskuntaamme paremmaksi kaikille sen jäsenille."

Kunniaväkivallan osalta tämä olisi erityisen tärkeää, koska sen erottaa muusta väkivallasta tekijän nauttima tuki oman yhteisönsä parissa. Sitä eivät muuta miksikään tutkimustulokset - kuten Honkatukia ja Keskinen kirjoittivat - joiden mukaan useimmissa maahanmuuttajaperheissä asioista voidaan neuvotella ja sopia, kaikki maahanmuuttajien kokema perheväkivalta ei ole kunniaväkivaltaa ja seurustelusuhteiden väkivaltaista kontrollia esiintyy myös valtakulttuurin piirissä.

Oleellista kunniaväkivallan osalta on se, että sitä harjoittavien yhteisöjen asenneilmapiiri on saatava muutetuksi, jotta väkivallantekijää ei pidetä edes läheistensä parissa minään muuna kuin sinä, mikä hän tosiasiassa on. Siis parhaimmillaankin täydellinen mulkku, joka ansaitsee muiden halveksunnan ja lain mukaisen tuomion.

* * *
Toinen kirjoitus, johon kiinnitin huomiotani, oli artikkeli, jossa pohdittiin tuoretta Lundin yliopiston tutkimusta. Sen mukaan lapsen hankkiminen on suurin ilmastorikos, johon tavallinen länsimainen ihminen voi syyllistyä.

Mikäli nykyinen käsitys ilmastonmuutoksesta ja sen syistä on oikea, on asia luultavasti juuri näin. Mutta sen johtopäätökset eivät rajoitu pelkästään länsimaisiin ihmisiin vaan koskevat myös kehitysmaalaisia. Erityisesti se koskee niitä kehitysmaalaisia, jotka muuttavat kotimaistaan länsimaihin. Onhan esimerkiksi suomalaisen hiilijalanjälki noin viisinkertainen verrattuna irakilaiseen.

Siten yhden irakilaisen muuttaminen Suomeen nostaa hänen hiilijalanjälkensä viisinkertaiseksi. Tätä kautta irakilaisten holtiton lisääntyminen ja sen aiheuttama epävakaus ja paine etsiä parempaa tulevaisuutta korkean elintason maista on yhtä lailla ilmastorikos kuin suomalaisten lapsenhankintakin.

HS:n kirjoitus ja mahdollisesti myös siinä käsitelty Lundin yliopiston tutkimus onkin nähtävissä jälleen yhdeksi yritykseksi suistaa suomalaiset kansakuntana näivetykseen ja sitä kautta itsetuhoon. Valitettavasti se lienee siinä tarkoituksessa myös äärimmäisen tehokas, sillä kuten jutussa mainittiin "etenkin pääkaupunkiseudulla monet nuoret aikuiset jo sanovat, että he eivät halua lapsia ilmastonmuutoksen takia".

HS:n jutussa pohdittiin varsinaisesti sitä, pitäisikö lasten hankkimisen välttäminen nostaa sellaisille listoille, joilla ihmisille kerrotaan tehokkaista keinoista vähentää omaa ilmastovaikutustaan. Selkeää johtopäätöstä asiaan ei tullut, mutta - kuten jo yllä totesin - kirjoitus itsessään tulee lähes varmasti vaikuttamaan siten, että kantaväestölle syntyy vähemmän lapsia kuin olisi syntynyt ilman sitä.

Sen sijaan kysymättä jäi, että pitäisikö samalle listalle nostaa myös humanitaarinen maahanmuutto, joka yhtä lailla lisää - ellei suomalaisten, niin kuitenkin koko Suomen (ja muiden länsimaiden) kasvihuonepäästöjä. Vastaamatta jäi myös se, että pitäisikö kehitysmaiden väestöräjähdystä ylläpitävä katastrofiapu lopettaa samasta syystä. Ainakin olisi syytä selvittää tutkimuksen keinoin - vaikkapa Lundin yliopistossa - mikä on näiden toimenpiteiden hiilijalanjälki per länsimainen ihminen.

Tässä yhteydessä onkin syytä kysyä - kuten tein eräässä aiemmassakin kirjoituksessani - että tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät
Pitäisikö somaleiden ongelmat käsitellä mediahiljaisuudessa?

lauantai 17. elokuuta 2019

Rinteen hallitus on marokkolaisen enon ja turkkilaisen espoolaismiehen kaltaisten asialla

Kun Oulun raiskausvyyhti paljastui, syntyi meille vilkas keskustelu siitä, miksi juuri Oulussa. Sen yhteydessä ne, jotka ymmärsivät viime vuosien nykyaikaisen kansainvaelluksen todellisen luonteen ymmärsivät, ettei Oulu ole suurten kaupunkien joukossa poikkeus muuten kuin siinä, että siellä asia tuli esille kansalaisaktivismin takia.

Tämä näkemys on valitettavasti saanut järkyttävää vahvistusta viime aikoina, kun ensin paljastui, että "Eno"-nimellä tunnettu Helsingin Laajasalossa asuva Marokosta peräisin oleva uusssuomalainen oli hyväksikäyttänyt useita lapsia. Tämän hetken tietojen mukaan epäiltyjä uhreja on peräti 19.

Järkyttävää kyllä, Espoossa vaikuttava turkkilaistaustainen uussuomalainen on pannut vielä "paremmaksi". Hän on nykyisten tietojen mukaan hyväksikäyttänyt peräti 52 lasta ja nähtäväksi jää paljastuuko jatkossa vielä useampia lasten viihdekäyttöepäilyjä.

Jo pelkästään nämä tapaukset riittänevät osoittamaan, ettei Oulun seksuaalirikosvyyhti ollut mikään satunnainen episodi, vaan pikemminkin jäävuoren huippu. Nähtäväksi jää, milloin samankaltaisia rikosvyyhtejä paljastuu myös muista suurista asutuskeskittymistä kuten Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudulta.

Vaikka edellä mainitut tapaukset ovat äärimmäisen järkyttäviä, on mielestäni vielä järkyttävämpää se, ettei niistä ole noussut samanlaista kohua kuin Oulun tapauksista. Olemmeko me siis jo turtuneet siihen, että sotaa ja vainoa pakenevat käyttävät lapsiamme (ja naisiamme) laajamittaisesti hyväkseen? Ja seuraako siitä se, ettei asialle tehdä sen kummempaa poliittisella tai hallinnollisella tasolla?

Toisin sanoen olemmeko niin sinisilmäisiä, ettei edes lastemme viihdekäyttö saa meitä heräämään maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. Ja vaatimaan uudelta Antti Rinteen (sd) vetämältä hallitukseltamme tehokkaita toimia sen lopettamiseksi.

Valitettavasti en ole ainakaan itse huomannut Rinteen kabinetin ehdottaneen tehokkaita keinoja nyt esille tulleiden vyyhtien kaltaisten ja monien lastemme tulevaisuuden tuhoavien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Päinvastoin, hallituksen linjauksista näkyy vahvasti se, että Suomesta halutaan tehdä jälleen haluttu elintasopakolaisten kohde.

Nuo linjaukset pitävät nimittäin sisällään mm. seuraavat nimenomaisesti parempaa taloudellista tulevaisuutta etsiviä kehitysmaalaisia houkuttavat muutokset: kiintiöpakolaisten määrä nousee sadalla, perheenyhdistämistä helpotetaan, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan ja kielteisen päätöksen saaneelle annetaan mahdollisuus jäädä töihin.

En tässä ryhdy käsittelemään muita kohtia, mutta tuosta viimeisestä haluan sanoa pari sanaa. Näin siksi, että tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millä tavoin maahanmuuttoteollinen klusteri hyödyntää tilanteen.

Itse ole varma siitä, että meille syntyy toimijoita, jotka tarjoavat pimeää rahaa vastaan näennäistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille siksi aikaa, että nämä saavat työperäisen oleskeluluvan maassamme. Perustan tämä siihen, että taloudellista toimintaa syntyy tunnetusti aina sinne, missä tuloa tuottava toiminta on mahdollista. Ja voittojen ollessa riittäviä, ei toiminnan laittomuuskaan ole este.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko mediahuomion ja -hiljaisuuden ero yksi pilalle mennyt elämä?
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?
Oulun tapahtumia ei saa käyttää vihan lietsontaan, vaan maahanmuuttopolitiikan perusteena

perjantai 16. elokuuta 2019

Onnittelurunoja viisivuotiaalle PT-medialle

PT-media kertoi täyttäneensä viisi vuotta. Toimintansa aikana se on noussut korvaamattoman arvokkaaksi tietolähteeksi, joka pitää lukijansa ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu muissa pohjoismaissa - erityisesti Ruotsissa - sekä myös Suomessa silloin kun maamme vero- ja markkinarahoitteiset valtamediat vaikenevat.

PT-median syntymäpäivän kunniaksi päätin muistuttaa arvoisaa lukijaani erään François-Marie Arouetin eli valistusfilosofi Voltairen aikanaan tiivistämästä sananvapauden keskeisimmästä ja tärkeimmästä piirteestä, joka tuntuu nykyisin unohtuneen jopa korkeimmilta oikeusoppineilta ja laadukkaimmilta journalisteilta. Se kuuluu näin: "en ole samaa mieltä mistään mitä sanot, mutta puolustan täysin oikeuttasi ilmaista sanomasi".

Sananvapauden merkityksestä puolestaan lausui yksi aikamme merkittävimmistä suomalaispoliitikoista äskettäin, että "sananvapaus länsimaisessa merkityksessä nimenomaan sisältää oikeuden ilmaista mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat jotakuta ja ilman pelkoa oikeudellisista tai hallinnollisista seurauksista".

Itse olen puolestaan nostanut tämän blogin tunnuslauseeksi sen huomion, että "niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus."

Näiden "onnittelurunojen" myötä toivotan parhaat onnitteluni PT-medialle ja toivotan sille pitkää ikää ja loistavaa menestystä tärkeässä tehtävässään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?
Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle
Blogin syvin olemus

torstai 15. elokuuta 2019

Jaakko Hämeen-Anttila osoitti maahanmuuttokeskustelun vaikeuden

Palaan tänään vielä lyhyesti Helsingin Sanomissa julkaistuun professori Jaakko Hämeen-Anttilan kolumniin, jonka otsikon mukaan "Ihmisoikeus­asioissa ei kaivata moni­kulttuurista ymmärrystä".

Otsikosta uskoisin ainakin lähes kaikkien lukijoideni olevan Hämeen-Anttilan kanssa samaa mieltä. Ja niin olen minäkin.

Sen sijaan itse tekstistä löytyi kaksi oikein erityisen hyvin maahanmuutto- ja kotouttamiskeskustelun vaikeutta valaisevaa kohtaa. Nostan ne esille siksi, että kirjoittaja oli professoritasoinen ja vieläpä yhden maahanmuuttajien suurimman ryhmän kulttuurin erityisasiantuntija, jonka näkemyksillä voisi olla huomattava painoarvo käytävässä keskustelussa.

Niistä ensimmäinen on heti tekstin alussa. Siinä kolumnisti kirjoitti, että "maassa maan tavalla tai maasta pois! Tätä vanhaa sanontaa ovat viime aikoina viljelleet innokkaimmin maahanmuuttovastaiset piirit, jotka tuntuvat asettavan niin uskonnon kuin ihonvärinkin vaihtamisen maan tavalla elämisen ehdoksi."

Kirjoituksen tämä kohta on järjetön paristakin syystä. Niistä ensimmäinen liittyy mainintaan "maahanmuuttovastaisista piireistä", jollaisia Suomessa tuskin on edes olemassa - tai jos on, niin niihin kuuluu korkeintaan muutamia kymmeniä ihmisiä. Siten tuollaisten maahanmuuttovastaisten piirien näkemyksistä ei kannattane kommentoida sen enempää.

Toinen järjettömyys liittyy tuohon oletukseen noiden maahanmuuttovastaisten piirien näkemykseen kotoutumisesta. On vaikea kuvitella, että edes kyseisissä piireissä oltaisiin niin järjettömiä, että vaadittaisiin ihonvärin vaihtamista maassa elämisen ehdoksi.

Tosiasiassa luulenkin, ettei professorikollega itse asiassa tarkoittanut lausahduksellaan maahanmuuttovastaisia piirejä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan käytti termiä maahanmuuttoon realistisesti ja kriittisesti suhtautuvista ihmisistä, joita suomalaista on selvä enemmistö. Mikäli "maahanmuuttovastainen"-termin käyttö suomalaisten enemmistöstä oli tarkoituksellista, ei Hämeen-Anttilan tavoitteena ole voinut olla muu kuin hänen kanssaan eri tavalla ajattelevien halventaminen. Siis leimakirveen heiluttelu.

Lisäksi on huomattava vielä sekin, että mikäli Hämeen-Anttila todellakin tarkoitti, että suomalaisten enemmistö haluaisi ihmisten jopa vaihtavan ihonväriään käyttäytyäkseen maassa maan tavalla, oli hän yksinkertaisesti väärässä. Eivät suomalaiset sentään ihan niin tyhmiä ole, vaikka asiaa katsoisi täältä professoreiden norsunluutornista käsin.

Se tuosta aloituksesta.

Toinen huomiotani kiinnittänyt kohta Hämeen-Anttilan kirjoituksessa oli virke, jossa hän päätteli, että "jos kieltää poikaansa pukeutumasta hameeseen, on hieman vaikea lähteä syyttämään maahanmuuttajaa, joka kieltää tytärtään liikkumasta ilman huivia. Puututaanhan molemmissa lapsen oikeuteen päättää pukeutumisestaan."

Myös minusta molemmat kolumnistiprofessorin mainitsemat tapaukset ovat ongelmallisia. On nimittäin niin, että jos musliminainen käyttää huivia, vaikeuttaa se ihan oleellisesti hänen työnsaantiaan ja sitä kautta oman elämän rakentamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Sama koskee miestä, joka haluaa käyttää hametta: myös sillä on epäilemättä nyky-Suomessa vaikutusta siihen, miten henkilö sijoittuu työelämässään - tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä me sen moraalista ajattelemme.

Niinpä hameenkäytön pojaltaan kieltävän vanhemman käskyn noudattaminen edesauttaa tämän oman elämän rakentamista ainakin taloudellisen turvallisuuden osalta. Sen sijaan muslimivanhemman tyttären pakottaminen huiviin on tämän elämän ohjaamista taloudelliselle sivuraiteelle, jonka päässä näkyy syrjäytyminen, ja/tai toisen muslimimiehen alistetuksi kotiorjattareksi ohjaamista.

Totta tietenkin on, että miehellä hameen pitäminen ja muslimitytöllä huivin pitäminen on Suomessa sallittu. Siten on myös selvää, että vanhemman puuttumisen niihin tulee loppua lapsen saavuttaessa aikuisuuden.

Näin käsittääkseni tapahtuukin ilman seurauksia sille pojalle, joka vielä aikuisenakin haluaa sonnustautua transvestiitiksi. Sen sijaan olen käsittänyt viime aikojen keskustelusta, että musliminaiselle huivin poistaminen täysi-ikäisenäkin saattaa johtaa julmiin seurauksiin.

Lopetan tämän blogimerkintäni toteamalla, että mikäli ihan oikeasti haluamme täällä rakkaassa kotimaassamme käydä rakentavaa keskustelua, tulisi kaikkien siihen osallistuvien pidättäytyä Hämeen-Anttilan kolumnin kaltaisista puheenvuoroista. Parempi olisi, että kaikki perustaisivat näkemyksensä tosiasioille ja jättäisivät tahalliset väärinymmärrykset, loukkaavaksi tarkoitetut leimakirveet ja mahdolliset olkiukot käyttämättä oman näkemyksensä ajamisessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ääriajattelu osoittaa älyllistä epärehellisyyttä
Tosiasiat eivät ole vihapuhetta
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa

Vihervasemmistossa ei ymmärretä jakopolitiikan ja verotuksen yhteyttä

Helsingin Sanomien mukaan suurin osa suomalaisista vastustaa polttoaineverojen korotusta. Näin tekee myös enemmistö hallituspuolueiden kannattajista pois lukien vihreät - joista vähän yli puolet kannattaa hallituksen aikeita.

Kaikkiaan 68 prosenttia suomalaisista vastustaa polttoaineverotuksen kiristystä ja 24 prosenttia kannattaa sitä. Tämä on hyvässä linjassa aiemman selvityksen kanssa, jonka mukaan 23 prosenttia suomalaisista kaipaisi lisää veroja.

HS:n jutun mukaan Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut ohjelmassaan, että polttoaineverojen korotuksen vaikutus pienituloisille otettaisiin huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla. Toisin sanoen hallitus haluaa kiristää keski- ja hyvätuloisten verotusta ennestään jakaakseen rahaa pienituloisille ja sitä jakaville byrokraateille.

Mielestäni on erittäin mielenkiintoista, että huolimatta verotuksen korottamisen alle neljänneksen kannatuksesta äänesti viime eduskuntavaaleissa varsinaisia tulonjakopuolueita eli Vihreitä, SDP:tä ja Vasemmistoliittoa yhteensä noin 37 prosenttia äänestäjistä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että lähes puolet heistä ei ymmärtänyt oman äänestyskäyttäytymisensä, mainittujen puolueiden ajaman jakopolitiikan ja verotuksen välistä yhteyttä.

Ehkäpä tämä yhteys aukeaa näille äänestäjille tällä hallituskaudella, kun Suomessa toteutetaan SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton veropoliittista linjaa Keskustan tukeman vihervasemmiston vallankaappauksen seurauksena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vähemmistön päätöksellä verohelvetiksi
23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina

Helsingin poliisi on ryhtynyt selvittelemään ovatko kolmen kansanedustajan esille tuomat näkemykset laillisia. Kansanedustajat ovat Päivi Räsänen (kd), Hussein Al-Taee (sd) ja Juha Mäenpää (ps).

Näistä tapauksista veronmaksajan kannalta mielenkiintoisin on Juha Mäenpään tutkinta, koska hän on esittänyt näkemyksensä kansanedustajana eduskunnassa. Lisäksi hän on kolmesta epäillystä ainoa, jonka tutkinta on jo päätetty lähettää valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa tehdään päätös syytteiden nostamisesta.

Tapaus on veronmaksajan kannalta merkittävä siksi, että jo etukäteen on tiedossa, etteivät Mäenpään puheet johda oikeudenkäyntiin. Tämä johtuu siitä, että kansanedustajalla on eduskunnassa erittäin vahva oikeus puhua mistä tahansa - ja oikeudenkäyntiin voidaan edetä vain, mikäli toimenpide saa eduskunnassa viiden kuudesosan kannatuksen. Tätä ei tulla saamaan, koska pelkästään Mäenpään puolueella on 39 kansanedustajaa eli reilusti yli estämiseen vaadittava määrä.

Siten Mäenpäätä tutkiva poliisikomisario Pekka Hätösen voi tulkita tuhlaavan poliisien resursseja. Motiivia voi vain arvailla, mutta Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arveli kyseessä olevan härskin politikoinnin. Onhan Hätösellä kiinteät suhteen Vihreisiin.

Lisäksi tunnetusti äärivasemmistolainen professori Martin Scheinin on rientänyt lausumaan, että "persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat kansanedustajansa puolustautumisen riippumattoman tuomioistuimen edessä ja syyttömyysolettaman suojaamana". Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä onhan hän tunnetusti perussuomalaisvastainen.

Farssin eli poliittisen viihteen tekee täydelliseksi se, ettei Helsingissä tapahtuvista rikoksista selviä kuin murto-osa: pääkaupunkimme järjestysvalta saa selvitetyksi esimerkiksi ilmoitetuista väkivaltarikoksista vain noin neljänneksen. Ilmeisesti Hätösen ja/tai hänen esimiestensä mielestä on kuitenkin tärkeämpää käyttää aikaa poliittiseen manifestointiin sen sijaan, että järjestysvalta käyttäisi vähät resurssinsa todellisten rikoksentekijöiden saamiseksi käpälälautaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Husu ei kiihottanut
Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle
Rasismia, suunnitelmia ja kiihotusta

tiistai 13. elokuuta 2019

Jarkko Eloranta keksi oivan sloganin

Etlan uudesta selvityksestä on syntynyt mielenkiintoinen debatti suomalaisessa julkisuudessa. Kyse on siis työnantajaleiriin kuuluvan tutkimuslaitoksen näkemyksestä, jonka mukaan taannoinen kilpailukykysopimus olisi lisännyt työpaikkojen määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla.

Jännittävästi ja ehkä vähän poikkeuksellisesti myös SAK myönsi työajan pidennyksen lisänneen työpaikkoja - toki hiukan vaatimattomammin kuin Etla sanoi. Tämä lähtökohta on hyvä jatkokeskusteluille.

Tosin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan kommentti siitä, ettei Suomen talouskasvu voi olla ilmaisen työn varassa on vähintäänkin outo. Tai ainakaan minä en ole kuullut, että kilpailukykysopimuksen varjolla olisi teetetty ilmaista työtä - sen sijaan sitä kautta voitiin nostaa jonkin verran työnteon kustannustehokkuutta alentamatta ihmisten kuukausiansioita eli elämiseen jäävää rahaa.

En myöskään usko, että Eloranta oikeasti kuvittelisi työnantajien teettävän kilpailukykysopimuksen varjolla ilmaista työtä. Sen sijaan hän on keksinyt oivan sloganin, jolla voidaan lisätä työntekijöiden ennakkoluuloja työnantajia kohtaan ja sitä kautta vahvistaa oman leirin yhtenäisyyttä tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa. Sekä ehkäpä aikanaan myös ohjata ihmisten äänestyskäyttäytymistä kohti poliittista vasemmistoa.

On siis syytä onnitella Elorantaa hyvästä oivalluksesta. Sekä toivoa, että työmarkkinaneuvotteluissa lähdettäisiin siitä huolimatta molemmilla puolilla tosiasioiden tunnustamisesta pyrkimyksenä ohjata Suomi kerrankin tulossa olevan talouden laskusuhdanteen yli hyvässä kunnossa, jotta vastaan aikanaan tuleva uusi nousukausi voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti.

Tässä opettavaisena kertomuksena toimikoon niin ikään hieno slogan Sari Sairaanhoitajasta, jonka avulla elinkeinoelämämme kilpailukyky saatiin romahtamaan juuri ennen alkamassa ollutta talouden laskukautta, eikä sitä saatu kuntoon ennen kuin aivan nyt päättymässä olevan nousukauden lopussa. Ja siihenkin tarvittiin vihervasemmiston jättäminen pois hallituksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ann Selin perussuomalaisella linjalla
Vasemmistonaiset upottavalla suolla
Kilpailukykysopimus maaliin ja Sipilälle sulka hattuun

maanantai 12. elokuuta 2019

EU-poliitikkojen toimet johtavat radikalisoitumiseen

Eurooppalaisten poliitikkojen kuten Emmanuel Macronin, Angela Merkelin, Antti Rinteen (sd) ja Maria Ohisalon (vihr) aktiivisuus ihmissalakuljettajien auttamiseksi on jälleen tuottanut tuloksia. Välimerellä ranskalais-norjalainen yhteistyö on nimittäin jälleen johtanut suuren Eurooppaan pyrkijöiden joukon noutamiseen Libyan rannikolta Ocean Viking -nimiseen alukseen.

Seuraava jakso tässä näytelmässä näytellään EU:n sisällä, kun Ocean Viking etsii rantautumispaikkaa. Italian Matteo Salvini on nimittäin kieltäytynyt päästämästä siirtolaisia maihin, jos muut EU-maat eivät suostu auttamaan ja ottamaan heitä vastaan. Nähtäväksi jää, ryhtyykö Suomen hallitus jälleen ihmissalakuljettajien rengiksi ottamalla jälleen nipun tulijoita kotimaahamme.

Tulijat ovat ilmiselviä elintasopakolaisia, sillä heidän lähtömainaan mainitaan mm. Senegal, Sudan ja Norsunluurannikko, joista he ovat lähteneet Libyaan työskentelemään. Libyan valtataistelun seurauksena he eivät kuitenkaan ole palanneet rauhallisiin kotimaihinsa, vaan ovat lähteneet leveämmän leivän perässä kohti pohjoista.

Nähtäväksi jää kuinka kauan eurooppalaiset poliitikot haluavat tukea Välimeren ihmissalakuljettajia. Varmaa on kuitenkin, että meritaksiliikenne uhreineen jatkuu yli Välimeren täsmälleen yhtä kauan kuin sen tukeminen jatkuu.

Samalla on selvää, että saamme yhä enemmän maahanmuuttajien tekemiä rikoksia raiskauksista terrorismiin sekä sen vastareaktiona eurooppalaisten joukossa tapahtuvaa poliittista polarisoitumista, jonka ääri-ilmiönä tullaan näkemään myös äärimmäistä radikalisoitumista. Näiden molempien ehkäisemiseksi olisi hyvä ymmärtää, että perimmäisiä syyllisiä molempiin ilmiöihin ovat johtavien eurooppalaisten poliitikkojen maahanmuuttopoliittiset linjaukset. Ja että näillä on myös vapaat kädet lopettaa tämä kehitys kieltäytymällä tukemasta Välimeren ihmissalakuljettajien toimintaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Johtiko EU:n, Rinteen ja Ohisalon aktiivisuus kuolonuhreihin?
Kahdeksasta tuli kolmetoista
Vihervasemmiston hallitus ryhtyi tukemaan ihmissalakuljettajia

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Australian ilmastohistoria jatkaa edelleen villiä elämäänsä

Näin sunnuntaipäivän ratoksi päätin huvikseni katsahtaa, mitä kuuluu pitkään seuraamalleni Australian Alice Springsin ilmastohistorialle. Edellisen kerranhan kävin tutkailemassa sitä viime helmikuussa, jolloin se oli säilynyt samanlaisena kuin nelisen kuukautta aiemmin.

Tänään avatessani tietokoneellani olevan kirjanmerkin sain eteeni kuvan, jossa oli linkki uudempaan kuvaversioon v4. Kirjanmerkin avulla avaamani kuva perustui versioon v3. Eipä sitten muuta kuin vertailemaan helmikuista tilannetta molempiin versioihin tämän hetken tilanteesta.

Alla on kuvakaappaukset kaikista kolmesta: helmikuinen tilanne on otettu tietokoneeni muistista ja muut kaksi GISSin nettisivuilta, joilta löytyy vanhempi ja uudempi dataversio. Niistä ensimmäisen otsikkona on pelkkä "Alice Springs" ja jälkimmäisen "Alice Springs Airport". Tämä tarkoittanee, että lämpömittarin paikkaa on vaihdettu etenkin kun kuvissa annetut koordinaatit viittaavat siihen (tai sitten kahdessa ensimmäisessä kuvassa on pyöristysvirhe).

Tässä siis viime helmikuun tilanne:


Tässä v3-version nykytilanne:


Ja tässä v4-version nykytilanne:


Arvoisa lukijani huomanne pelkästään katsahtamalla kuvia, että ne kaikki ovat erilaisia. Helpoiten sen voi havaita käyrän ensimmäisestä pisteestä eli ensimmäisestä havainnosta (1880). Se oli viime helmikuussa alle 19 °C, mutta nyt v3-datan mukaan lähes 20,5 °C ja v4-aineistossa hiukan alle 21 °C. Eroa eri ilmastohistorioiden välillä on siis noin kaksi astetta.

Huomionarvoista lienee sekin, että helmikuussa Australian Alice Springsin ilmastohistoria osoitti hyvin tasaista lämpenemistä reilusti yli sadan vuoden ajan. Sen sijaan nykyisessä v3-datassa lämpeneminen on hiipunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Ja mikä vielä mielenkiintoisempaa, nykyisen v4-version mukaan lämpötila on ensin laskenut yli 20 vuoden ajan ja kääntynyt sitten tasaiseen nousuun.

Lisäksi kun katsotaan kuviin piirrettyjä korkeimpia lämpöpiikkejä voidaan todeta, että molempien nykyisten Alice Springsin ilmastohistorioiden korkeimmat lämpötilat ovat reilusti yli 22 °C, kun taas helmikuussa korkein piikki jäi sen alle. Tämän hetken v3-versioon eroa kertyy jopa yli kokonainen aste.

* * *

Kuten arvoisa lukija tietää, olen myös itse tutkija. Sellaisena olen tottunut ajattelemaan, että mittausdata - on se luonteeltaan minkälaista tahansa - on se vahva peruskallio, jolle tutkimuskohteesta ja -kysymyksestä tehdyt johtopäätöksen nojaavat.

Näin ollen tieteellisen tiedon luotettavuus riippuu ensisijaisesti mitatun datan luotettavuudesta. Toisin sanoen, mitä luotettavampaa dataa on käytettävissä, sitä varmempia johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä. Ja päinvastoin, mitä epäluotettavampi data on käytettävissä, sitä varovaisempi pitäisi olla johtopäätösten kanssa.

Tähän asiaan ei siis vaikuta se, onko datan analysointi tehty silmämääräisesti päättelemällä, mallintamalla ilmiö hienosyisillä matemaattisilla yhtälöillä tai vaikkapa simuloimalla. Tässä asiassa kun pätee tieteessä hyvin tunnettu sääntö: "rubbish in, rubbish out" eli "roskaa sisään, roskaa ulos".

Vaikka Australian Alice Springsin villit ilmastohistoriat eivät (toivottavasti) edustakaan ilmastodatan valtavirtaa, päätän tämän kirjoitukseni jättämällä arvoisan lukijani oman arvion varaan se, kuinka syvällisesti ilmastonmuutostutkimuksen johtopäätösten perusteella meidän tulisi heikentää talouselämämme toimintaedellytyksiä, rajoittaa ihmisten harrastuksia ja evätä heiltä kulinaarisia nautintoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneeli onnistui jälleen
Metsien kasvusta ja ilmastohistoriasta
Hämmentäviä ilmastouutisia

Kuinka sosialismi lisääntyy suomalaisessa yhteiskunnassa

Olen usein todennut, että Antti Rinne (sd) ja hänen puolueensa hakevat kannatusta vastuuttomalla jakopolitiikalla. Eli siirtämällä ihmisten ansioita verotuksen kautta viranomaisten käytettäväksi, vaikka sille ei todellakaan ole suomalaisten enemmistön antamaa oikeutusta.

Eilen saimme jälleen esimerkin siitä, mitä demareiden jakopolitiikka tarkoittaa käytännössä. Pääministeri Rinne nimittäin kertoi, ettei edellisen hallituksen säätämää aktiivimallia leikkureineen pureta kokonaan, vaan siitä jätetään voimaan työttömyyskorvausta eli verovarojen kulutusta nostava aiempaa lyhyempi omavastuuaika.

Edellinen eli Juha Sipilän (kepu) hallitushan päätti lyhentää omavastuuaikaa, koska sen kustannukset voitiin kattaa ns. viiden prosentin leikkurin ansiosta. Nyt tuo tulolähde katoaa, mutta kustannukset säilyvät.

Tämän kaiken nettovaikutuksena veronmaksajille jokaisesta työttömästä aiheutuva taakka kasvaa. Eli toisin sanoen jokaisen itse tulonsa hankkivan ihmisten rahoista sosialisoidaan aiempaa suurempi osa. Tässä yhteydessä on huomattava, ettei Rinne perustele päätöstään työttömyyden vähentämisellä eli veronmaksajan taakkaa ei ole edes ajateltu kevennettävän työttömien määriä vähentämällä.

Käytännössä toimenpide tehdään siis pelkästään sosialismin lisäämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Huomaamattomasti, hyvää tarkoittaen ja ilman fyysistä väkivaltaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja
Aktiivimalli näyttäisi toimivan
Antti Rinne: sanahelinää ja jakopolitiikkaa

lauantai 10. elokuuta 2019

Ilmastonmuutoksen suurimmat uhat

Ilta-Sanomissa Olli Waris kommentoi suomalaista ilmastopolitiikkaa. Sen lisäksi että hän monen muun lailla on huomannut aiheen suosivan erityisesti Vihreitä, mutta myös Perussuomalaisia, otti hän esille myös maailma ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen koko ongelman perusteista muistuttavan kommentin.

Taalas on nimittäin todennut, ettei ilmaston lämpenemisen ehkäisemisessä oleellista ole ruokavalio eikä edes lentäminen. Pääasia hänen mukaansa on kasvihuonekaasujen kasvun ilmakehässä aiheuttaneet fossiiliset polttoaineet, joiden käytön lopettamiseen kannattaisi käyttää "kaikki paukut".

Waris viittasi kirjoituksessaan myös viikon takaiseen Ylen juttuun, jossa Taalas sanoi, että "hiilinieluilla voidaan saada ongelmaan helpotusta, mutta jos fossiilipäästöihin ei puututa, ilmastonmuutokseen liittyvät pulmat eivät ratkea". Hän siis kumosi monien tutkijoiden usein esittämän väitteen, jonka mukaan hiilinielujen kasvattaminen olisi kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta sama asia kuin fossiilisten päästöjen vähentämien. Ei ole.

En tässä kirjoituksessa ota kantaa ihmisen rooliin ilmastonmuutoksessa enkä sen aiheuttaman suunnattoman uhan reaalisuuteen. Kuumenneessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on kuitenkin erinomaista, että Petteri Taalas tuo kuumenneeseen keskusteluun jonkinlaista järjen ääntä, jota myös keskustelun vihervasemmistolaisen ääripään luulisi kuuntelevan.

Meille suomalaisille tuo ääni kertoo erityisesti sen, ettei meidän ole syytä vaikeuttaa kohtuuttomasti taloutemme yhtenä selkärankana toimivan metsä- ja muun teollisuuden toimintaedellytyksiä. Eikä muutenkaan luoda yhteiskuntaan toivottomuuden ilmapiiriä, koska siihen ei reaalitodellisuudessa ole tarvetta.

Edelle linkitetyssä Ylen jutussa Taalas totesi olevansa huolissaan nuorisomme ilmastoahdistuksesta, ja linjasi, että "emme ratkaise ongelmaa tänään, mutta lähivuosien aikana meidän on keksittävä keinoja muuttaa toimintatapojamme". Itse näen asian samalla tavalla: oli ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos niin suuri uhkakuva kuin väitetään tai ei, on ihmiskunnan - tai ainakin sen kehittyneimmän osan - teknologinen kehitys menossa eteenpäin, ja ratkaisee tarvittaessa myös kasvihuonekaasu- eli ilmastonmuutosongelman.

Aikamme suurimman uhan näenkin maailman kehitysmaalaistumisessa eli ihmiskunnan innovaatiopotentiaalin katoamisessa. Sen suhteen taas avainasioita ovat kehitysmaiden väestönkasvun pysäyttäminen sekä länsimaihin suuntautuvan kansainvaelluksen suitsiminen sellaisiin mittoihin, etteivät niiden yhteiskuntarakenteet sorru.

Edellisiin liittyen kolmas suuri tekijä on ilmastoahdistuksen ja myös länsimaisen nuorison vuosi vuodelta kasvaneen hedonismin seurauksena uhanalaistunut väestön uusiutuminen. Mikäli länsimaiden kantaväestö on siirtynyt pysyvästi lasku-uralle, tulee väestönvaihto olemaan väistämätön ennemmin tai myöhemmin.

Siihen liittyen Riikka Purra (ps) esitti mielenkiintoisen tieteelliseen tietoon perustuvan kuvan. Sen mukaan etnisesti ruotsalaiset jäävät maassaan vähemmistöön joskus 2050-luvulla ja etnisesti suomalaistenkin osuus laskee Pohjanlahden tällä puolella 70 prosenttiin vuosisadan loppuun mennessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneeli onnistui jälleen
Vihreä aate johtaa harmaaseen ja masentavaan tulevaisuuteen
Pakolaispolitiikassa on siirryttävä suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa

perjantai 9. elokuuta 2019

Ilmastopaneeli onnistui jälleen

Ilmastopaneeli onnistui jälleen valtaamaan mediakentän ja synnytti monenlaista keskustelua. Omasta mielestäni ehkä mielenkiintoisin kuulemani kommentti oli Greenpeacen Sini Harkin luonnehdinta siitä, mitä turvetuotannolle pitäisi tehdä.

Helsingin Sanomien mukaan Harkki vaati, että Suomen pitäisi päästä eroon turpeenpoltosta, mutta siten, että turpeesta työllistyvät ihmiset eivät putoa tyhjän päälle. Tuon luettuani kysymys tietenkin kuului, että millä se tyhjän päälle putoaminen sitten estetään.

Kysymys ei nimittäin ole mistään pikkuasiasta, sillä turvetuotanto työllisti VTT:n vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan noin 10 000 ihmistä. Toivottavasti Greenpeace ei halua näitä ihmisiä ainakaan verovaroilla elätettäväksi.

Sinänsä Greenpeacen ulostulo oli tyypillinen esimerkki siitä, miten yhden asian populistiliikkeet saavat palstatilaa: ne osaavat huutaa ilmoille räväköitä vaatimuksia, mutta keinojen toteutettavuuden kanssa on valitettavan usein kyse ns. käsien heiluttelusta. Vastaava esimerkki, josta olen kirjoittanut jo aiemmin, on turkistuotannon alasajovaatimus peräti kansalaisaloitteen voimin.

Mielenkiintoisin kuvaaja löytyi puolestaan Ylen jutusta, jossa esitettiin käyrät ihmiskunnan väkiluvun kasvusta ja lihankulutuksesta. Siitä näkyi selvästi, että väestönkasvu on ollut jopa nopeampaa kuin lihan kulutuksen kasvu. Kuitenkin vain jälkimmäistä on vaadittu suitsittavaksi.

Kysymys kuuluukin, että miksi kehitysmaiden väestöräjähdys on suomalaiselle medialle (ja mahdollisesti myös ilmastonmuutoksen tutkijoille) sellainen pyhä lehmä, ettei sitä voi nostaa pöydälle? Ei edes koko maapalloa uhkaavaksi väitetyn ilmastonmuutoksen torjumiseksi!?!

Muilta osin kiinnitin huomiotani Jussi Halla-ahon näkemykseen, jonka mukaan "Suomen ei pidä vähentää hakkuita eikä lopettaa turpeen polttoa", mutta globaalisti saastuttavimmat maat olisi ohjattava vähentämään omia päästöjään esimerkiksi hiilitullien ja puhtaan teknologian viennin avulla. Huomattavaa tässä on, että toisin kuin Greenpeacen Harkilla, Halla-aholla oli tarjottavanaan myös toteuttamiskelpoisia ratkaisukeinoja.

Tästä eteenpäin varmaa on vain se, että ilmastonmuutos pysyy otsikoissa ainakin niin kauan kuin maapaloon lämpötila jatkaa nousuaan. Sekä myös se, että vain harvat valtiot päättävät sen torjumiseksi ajaa oman elinkeinoelämänsä alas. Valitettavasti Suomi taitaa olla yksi niistä, joissa sellaistenkin toimenpiteiden takana on ällistyttävän suuri osa kansasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aatteesta ja aatteettomasta ilmastopopulismista
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko
Jaana Pelkonen ei tunne empatiaa eikä huolta

torstai 8. elokuuta 2019

Vihreä aate johtaa harmaaseen ja masentavaan tulevaisuuteen

Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli vihreää aatetta ja sen luomaa tulevaisuudennäkymää kuvaava mielipidekirjoitus. Sen oli laatinut lappeenrantalainen Erkki Heinilä, jonka mukaan Antti Rinteeltä (sd) oli virhe käydä katsomassa Jyväskylän MM-rallia, koska siitä aiheutuu päästöjä.

Lisäksi Heinilä halusi, että kaikenlaista muutakin urheilua rajoitettaisiin. Näin siksi, että "ihmisiä, eläimiä ja kilpailuvälineitä rahdataan maailman laidasta toiseen", mikä on "saastuttavaa".

Sinänsähän Heinilän näkemys on ilmastonmuutoksen kannalta looginen. Mutta loogista on myös se, että vihreän aatteen noudattamisen lopputuloksena ihmisten elämä muuttuu harmaaksi ja masentavaksi. 

Hämmästyttävintä tässä asiassa on, että vihreällä aatteella ja sen eduspuolueella on 15 prosentin kannatus kansan parissa. Ja että se - ainakin Ylen tuoreen mittauksen mukaan - on vieläpä nousussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oras Tynkkysen suuri huoli
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta
Vihreät on luovien mielikuvien mestari

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Husu ei kiihottanut

Poliisi päätti olla nostamatta syytettä Abdirahim "Husu" Husseinia vastaan kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Kyseessähän oli tapaus, jossa Husu väitti kaikkien perussuomalaisten ja heitä äänestäneiden olevan rasisteja.

Poliisi perusteli päätöstään sillä, ettei puolue tai puolueen äänestäjät muodosta ryhmää, joka nauttisi kiihottamisrikossäännöksen tarjoamaa suojaa. Husun viesti ei myöskään kohdistunut tunnistettavaan ja rajattuun ihmisryhmään, joten asiassa ei ole syytä epäillä myöskään kunnianloukkausta.

Sananvapauden kannalta poliisin päätös oli hyvä. Nyt on siis jokaisella pienellä husulla oikeus sanoa sensuroimaton mielipiteensä kaikista ihmisistä, joiden elämään kuuluu poliittista toimintaa edes äänestämisen verran.

Nähtäväksi siis jää yleistyvätkö esimerkiksi seuraavan kaltaiset mölähdykset jatkossa.

"Kaikki demarit ja heitä äänestäneet ovat islamisteja ja pedofiilejä".

"Kaikki kokoomuslaiset ja heitä äänestäneet ovat väkivaltaisia pahoinpitelijöitä ja rattijuoppoja".

"Kaikki vihreät ja heitä äänestäneet ovat viherfasisteja ja seksuaalisia pervertikkoja".

"Kaikki vasemmistoliittolaiset ja heitä äänestäneet ovat väkivaltaisia anarkisteja".

"Kaikki kepulaiset ja heitä äänestäneet ovat korruptoituneita oman edun tavoittelijoita."

"Kaikki RKP:läiset ja heitä äänestäneet ovat rasistisia germaanisen ylivallan ja rotuhygienian kannattajia."

"Kaikki kristillisdemokraatit ja heitä äänestäneet ovat homofoobikkoja."

Itse en nyt poliisilta saadusta luvasta huolimatta menisi moisia möläytyksiä suustani päästämään, vaikka ne kuhunkin luonnehdintaan liittämäni linkin perusteella ovatkin yhtä perusteltuja kuin Husun kannanotto. Näin siksi, että tuollaisten yleistysten huutaminen taitaa kertoa enemmän niiden lausujasta kuin sanomisen kohteesta. Sitä paitsi, huonosti perusteltu ihmisten leimaaminen on huonoa käytöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ovatko toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?
Rasisteja, sanoi Husu
Omituisten demariotusten kerho laajenee

tiistai 6. elokuuta 2019

Helteisen heinäkuun ennätysmurskajaiset

Kulunut heinäkuu oli EU:n maailman lämpötilaa tarkkailevan Copernicus-verkoston mukaan mittaushistorian lämpimin. Sen mukaan se ylitti aiemman, vuoden 2016 ennätyksen, 0,04 celsiusasteella.

Tällainen maapallon lämpötilaestimaatti on tietenkin epätarkka. Mutta otetaan kuitenkin vakavasti se, mitä meille on uutisoitu ja katsotaan miten se näkyy maapallon nopeimmin lämpenevällä eli arktisella alueella.

Lähteenä käytän jälleen National Snow and Ice Data Centerin eli NSIDC:n nettisivuja, joilta löytyy tieto pohjoisen jääpeitteen pinta-alasta ("reikäjuusto ilman reikiä") ja laajuudesta ("reikäjuusto reikineen"). Jälkimmäisestä löytyy myös päivittäinen seuranta.

Päivittäisen seurannan mukaan pohjoisen napajään laajuus oli pienempi kuin se oli ollut vuoden 2012 heinäkuun 8. päivästä lähtien kuun loppuun saakka. Vuosi 2012 on oleellinen vertailukohta, sillä tuolloin saavutettiin jään laajuuden koon minimiennätys. Tämän mukaisesti myös tämän vuoden heinäkuussa jään laajuuden keskiarvo oli vuodesta 1979 alkaneen tilaston pienin.

Sen sijaan kun katsotaan samasta tilastosta pohjoisen merijään pinta-alaa jää heinäkuu 2019 hiukan tämän tilaston ennätysvuodesta 2012. Lähelle menee myös aiempi ennätysvuosi 2007. Näiden vuosien heinäkuiden aikana napajäiden pinta-alat ovat olleet 5,10, 5,09 ja 5,13 miljoonaa neliökilometriä. Vertailun vuoksi: viime vuoden heinäkuussa se oli 6,76 ja pinta-alan ennätysvuonna 1996 peräti 7,44 miljoonaa neliökilometriä.

Nähtäväksi jää millä tavalla maapallon ilmaston lämpeneminen jatkuu loppuvuoden aikana. Joka tapauksessa sekä jääpeitteen laajuus että sen pinta-ala ovat tänä kesänä olleet suunnilleen samassa linjassa vuoden 2012 kanssa. Siis sen vuoden, kun jääpeite saavutti ylivoimaisesti mittaushistorian pienimmän kokonsa syyskuussa.

Meitä kilpailuhenkisiä tietenkin jännittää erityisesti se, saavutetaanko uusi ennätys. Tosin tuo ennätys lienee syntyessäänkin varsin väliaikainen, sillä esimerkiksi keskiajan lämpökaudella ainakin Suomessa lämpötilat olivat pitkään nykyisissä lukemissa - ja reilut 5000 vuotta sitten paljon nykyistä lämpimämpi ilmasto mahdollisti mäntymetsien kasvun tunturien huipuilla satoja metrejä nykyistä puurajaa korkeammalla.

Vielä lämpimämpää oli edellisellä interglasiaalikaudella ennen viime jääkautta. Niinpä jääkarhutkin voivat katsoa luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa, koska laji on aiemminkin selvinnyt paljon nykyistä lämpimämmässä ilmastossa, jossa pohjoinen napajää on kesän aikana mitä todennäköisimmin sulanut kokonaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?
Aatteesta ja aatteettomasta ilmastopopulismista
Grönlannissa koirat juoksevat vedessä

maanantai 5. elokuuta 2019

Perinteisiä kylätappeluita vai ruotsalaistyyppistä väkivaltaa?

Vuosaaren tapahtumat nousivat kuluneella viikolla otsikoihin, mutta niistä ei kerrottu julkisuudessa kovinkaan tarkasti. Edes nuorisojoukkojen etnistä koostumusta en huomannut mainittavan.

Tämän aamun Helsingin Sanomat otti kuitenkin asiakseen todeta tutkija Mikko Salasuon suulla, ettei nuorison levottomuus ole mitenkään uutta, vaan historiasta tuttua kylätappeluiden perinnettä. Saimme myös tietää, että "marraskuussa 1978 helsinkiläispoika kuoli eiralaisten ja kalliolaisten nuorten välisessä kaupunginosatappelussa".

On tietenkin hienoa, että asioita suhteutetaan viitekehykseensä. Siitä huolimatta jäin miettimään, että oliko HS:n jutun tarkoituksena peitellä sitä, että Vuosaari on erittäin maahanmuuttajavaltainen lähiö, jollaisessa ruotsalaistyyppinen maahanmuuttajajengien tekemä väkivaltakierre syntyy jos on syntyäkseen.

Onhan kuitenkin niin, että tämä on se uhkakuva, josta ihmiset ovat huolissaan kuullessaan Vuosaaren tapahtumista. Kyllä kaikki suomalaiset tietävät, että kantaväestöön kuuluva nuoriso on kesympää kuin koskaan ennen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?
Kiitos siitä, ettei Suomi ole enää lintukoto
Vantaalle ilmaantui pahoinpitelevä nuorisojoukko

perjantai 2. elokuuta 2019

Suomi, Unkari ja oikeusvaltioperiaate

Suomen ja Unkarin välit ovat nopeasti heikentyneet. "Kiitos" siitä kuuluu Suomen uuden eli Antti Rinteen (sd) hallituksen moralistiselle pyrkimykselle johtaa EU:ta, kuten Iltalehden näkökulma-artikkeli asian maalaili. Tarkemmin sanoen Suomen ja EU:n agendalla on kysymys siitä, että noudattaako Unkari oikeusvaltioperiaatetta ja mikäli näin ei ole, pitäisikö sitä rangaista esimerkiksi vähentämällä EU:n maksamia tukia.

Asiaa selvensi aamun Helsingin Sanomat. Sen mukaan Unkarin suurlähetystö on väittänyt, ettei oikeusvaltiota olisi edes määritelty kunnolla, vaan se on pikemminkin hämärä poliittinen väline.

Tämän kiisti kuitenkin emeritusprofessori Kaarlo Tuori, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen "keskeisiä asioita ovat muun muassa tuomioistuinten riippumattomuus, mielivaltaisen hallinnollisen vallan estäminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen". Oman näkemykseni mukaan oikeusvaltioperiaatteen keskeisimpiä sisältöjä ovat lainkäytön ennustettavuus (mikä sisältynee Tuorin mainitsemaan hallinnollisen mielivallan estämiseen) ja syyttömien tuomitsemisen välttäminen mahdollisimman pitkälle.

Koko jutun ja Suomen hallituksen (ja EU:n) asema tässä keskustelussa kulminoituu tuohon hallinnollisen mielivallan estämiseen eli lainkäytön ennustettavuuteen. HS:n samassa jutussa Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija kertoi, että komission alustavassa esityksessä ei ole tehty tarkkaa listausta siitä, millaisin kriteerein jäsenmailta voitaisiin evätä rahoitusta.

Toisin sanoen Suomen hallituksella (ja sen taustapiruilla Saksassa ja Ranskassa) on pyrkimys nimenomaisesti hallinnolliseen mielivaltaan. Tämä ilmenee siinä, että Suomen hallitus ja unioni pyrkivät saattamaan Unkarin vastuuseen asioista, joita ei ole määritetty EU:n nykyisessä sopimuksessa eikä edes komission esityksessä - ja jotka voivat parhaimmillaankin olla toteutettavissa vain oikeusvaltioperiaatetta rikkovalla taannehtivalla lainsäädännöllä. Suomi ja EU ovat siis itse tragikoomisesti rikkomassa oikeusvaltioperustetta suhteessaan Unkariin.

Asiaa ei muuta se, että oikeusvaltion määritelmiä on löydettävissä ns. Venetsia-toimikunnan listauksesta tai EU-tuomioistuimen oikeusvaltioperiaatetta koskevista päätöksistä, joilla EU-asiantuntijamme pyrki HS:lle antamassaan lausunnossaan paikkaamaan edelle kirjoittamaani ongelmaa. Oikea tapa toimia tässä asiassa olisi ajaa oikeusvaltioperiaatteiden ja rahanjaon kytkentä EU:n lainsäädäntöön mainitsematta yksittäisiä jäsenmaita ja sen jälkeen ryhtyä noudattamaan tätä periaatetta - mikäli se saataisiin voimaan EU:n vallitsevan lakiensäätämisjärjestelmän perusteella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oikeusturvaa ei saa unohtaa raiskauslakia uudistettaessa
Lukutaito riveiltä ja rivien väleistä
Kommunismin varjo selittää Visegrad-maiden ja Länsi-EU:n poliittisia eroja

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Miksi Perussuomalaiset ovat nousussa?

Helsingin Sanomat analysoi tuoreen gallupinsa merkitystä pidemmällä aikavälillä. Sinänsä asiallisen kirjoituksen loppupuolella oli väite, joka ei pidä paikkaansa, minkä seurauksena jutun analyysi ei löydä ilmeisintä syytä viime aikojen puoluekannatuksen muutoksiin.

Jutun mukaan "vanhojen valtapuolueiden on keksittävä keinot perussuomalaisten ja vihreiden kannatusnousun kääntämiseksi tai opittava elämään tilanteen kanssa. Sdp:n pitää keksiä, miten se ei jää vihreiden varjoon. Kokoomuksen pitää oppia elämään sen kanssa, että Suomessa on toinenkin suuri konservatiivinen puolue."

Huomiotani kiinnittänyt virhe oli väite nyky-Kokoomuksen konservatiivisuudesta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksen mukaan puolueen äänestäjät ovat suorastaan arvoliberaaleja. Puolueen linjan voi puolestaan tarkastaa HS:n omasta jutusta, jossa kartoitettiin viime eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden sijoittumista konservatiivisuuden, arvoliberaaliuden, talouspoliittisen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden nelikenttään.

Tuossa kartassa Kokoomus on kyllä oikeistolainen eli markkinataloudelle suopea puolue, mutta ei arvokonservatiivi vaan Keskustaa hiukan arvoliberaalimpi keskitien kulkija, jolle suomalaisuus ja kulttuurimme perinteiset arvot eivät ole kovin tärkeitä. Konservatiivisia ovat nykyisistä eduskuntapuolueista sen sijaan Kristillisdemokraatit ja etenkin Perussuomalaiset.

Tästä pääsemme myös kiinni siihen syyhyn, joka on johtanut Perussuomalaisten nousuun. Sen kerää taakseen ne henkilöt, jotka arvostavat suomalaisuutta ja kulttuuriperintöämme, eivätkä kannata syvällistä muutosta elämäntapaamme, mutta ovat talouspolitiikan osalta pehmeän markkinatalouden kannalla.

Tämä tontti on aiemmin ollut pitkälti keskustan hallussa, mutta puolueen avoin halveksunta vaalikarjaa kohtaan on johtanut jo vaaleissa nähtyyn ja edelleen syvenevään äänestäjien luottamuksen menettämiseen. Asiaa ei auta, että puolue avasi tien sosialistiselle kokeilulle seuraavaksi neljäksi vuodeksi, joten on helppo yhtyä HS:n johtopäätökseen siitä, että "Keskustan tulevaisuus näyttää tuoreiden galluplukujen valossa synkältä" ja olla asiasta hyvin tyytyväinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Perussuomalaisilla 23 prosentin etumatka seuraavaan
EVA:n tutkimus osoitti median poliittisen retoriikan ontuvuuden
Keskustan linja pitää

tiistai 30. heinäkuuta 2019

Perussuomalaisilla 23 prosentin etumatka seuraavaan

Helsingin Sanomat julkaisi uuden gallupinsa tulokset. Niiden mukaan perussuomalaiset kasvattaa jatkuvasti suosiotaan ja oli mittauksen ajankohtana ylivoimaisesti maan suurimman kannatuksen saava puolue: sen kannatus oli neljä prosenttiyksikköä eli noin 23 prosenttia suurempi kuin seuraavaksi suurimman puolueen.

Tämä tilanne on poliittisen teatterin ja viihteen kannalta tietenkin hienoa Perussuomalaisten osalta. Sen sijaan puolueen 20,7 prosentin kannatus ei välttämättä vaikuta suomalaisten yhteisten asioiden hoitoon sitä eikä tätä - elleivät kilpailevat puolueet sitten hermostu halla-aholaisten kannatuksen jatkuvasta kasvusta ja reivaa sen seurauksena omaa politiikkaansa samaan suuntaan.

Jälkimmäistä ei kuitenkaan ole odotettavissa, koska maamme viherpunamultahallituksen taloudellista ja kulttuurista uhkapeliä muistuttava poliittinen linja on niin kaukana perussuomalaisesta politiikasta. Tilanne antaa kuitenkin aiheen muutamaan jos-pohdintaan.

Eli ajatelkaapa jos eduskuntavaalien jälkeen Kokoomuksella olisi ollut markkinataloutta ja kansallista taloudellista hyvinvointia ajava johto eikä suomalaisten kokonaisetua karsastavia arvopohjamiehiä. Silloin maahamme olisi syntynyt äänestäjien tahtoa vastaava porvarihallitus eikä kansan epärealistisimman kolmanneksen märkiä päiväunia toteuttava Rinteen kabinetti.

Siinä tilanteessa maamme toimisi EU:n puheenjohtajana hakien aktiivisesti ratkaisua Välimeren meritaksiliikenteen ja siitä aiheutuneiden kuolemantapausten lopettamiseksi sen sijaan, että se tukee näyttävästi ihmissalakuljettajien toimintaa.

Myös maamme talouselämän toiminta pyrittäisiin varmistamaan huomioiden asiallisesti EU:n yleiset ympäristötavoitteet sen sijaan että jälkimmäisten osalta pyrittäisiin sosiaaliposeeraamaan maailman kärkimaana. Julkisen sektorin toiminta ja maailmanparantaminen mitoitettaisiin käytettävissä oleviin tuloihin sen sijaan, että nyt rakennamme hyvien tarkoitusten hetteikköä, jonka lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat aikanaan maksamaan korkojen kera.

Niin, tai ajatelkaapa mikäli Perussuomalaisten kannatus olisi nyt 30 prosentin tietämillä ja ottaisi joka kuukausi muutaman prosenttiyksikön lisän. Kuinka sellainen vaikuttaisi maamme viherpunamultahallituksen politiikkaan? Ja etenkin punavihreiden "takuumies" Keskustaan, jonka kannatus sulaisi vieläkin nopeammin kuin nyt näyttää käyvän.

Valitettavasti jos-pohdinnat ovat vain poliittista viihdettä. Tosiasia on, ettei Perussuomalaisten kannatus ole 30 prosenttia eikä Kokoomuksen johdossa ole kansallisesta hyvinvoinnista kiinnostuneita markkinatalousmiehiä. Siksi joudumme tyytymään poliittisessa päätöksenteossa nykytilaan ja toivomaan - sekä uskonnolliset ihmiset ehkäpä rukoilemaan - ettei maamme talous ole neljän vuoden kuluttua aivan kokonaan raunioina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen politiikka on rikki
Pieni Moswana on Afrikan helmi
Kun minä kuolen...

maanantai 29. heinäkuuta 2019

Kansainvälisiä trendejä

Yle kertoi, että Espanjan Barcelonassa alaikäisten maahanmuuttajien porukat ryöstelevät väkivaltaisesti turisteja ja muita uhreja. Syyksi jutussa esitettiin, etteivät hallinto ja Euroopan Unioni ole pitäneet näistä nuorista riittävästi huolta.

Oltiin syystä mikä mieltä tahansa, katalonialaiset ovat jutun mukaan muuttamassa käyttäytymistään, eivätkä radiosta kuulemani haastattelun mukaan esimerkiksi halua liikkua kaupungilla myöhään illalla. Eivätkä yhä useammat halua edes asua Barcelonan keskustassa.

Iltalehti kertoi, että myös Helsingin Kaivohuoneen edustalla tapahtui väkivaltainen ryöstö, jossa uhri ja häntä auttamaan saapunut henkilö joutuivat pahoinpidellyksi. Jutussa ei kerrottu mitään tietoja ryöstäjistä, joten tiedossani ei ole, oliko rikoksen poluilla suomen- vai ruotsinkielinen nuoriso, tuntematon kotimainen vähemmistömme vai kehitysmaista maahamme turvaa hakemaan saapunut joukko.

Yhtä kaikki, Iltalehden uutinen kertoi jälleen kerran siitä, kuinka yhteiskuntamme on nopeassa muutoksessa tavalla, joka on tullut tutuksi muualla Euroopassa. Ja totta puhuen jo aiemmin myös meillä Suomessa.

Nähtäväksi jää, millä tavoin yhä enemmän naisten ehdoilla kehittyvä Helsinki pystyy reagoimaan väkivaltaisen nuorison nostamiin haasteisiin. Ja mitä se tarkoittaa pääkaupunkimme tulevaisuuden kannalta - etenkin kun kantasuomalaisen väestön naisten hedelmällisyys on laskenut historialliseen alhaiseen lukemaan eli 1,04 lapseen naista kohti ja samaan aikaan muuttoliike kaupunkiin on vahvassa nousussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rantautuiko ruotsalainen kulttuuri Helsinkiin?
Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta

lauantai 27. heinäkuuta 2019

Ovatko toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?

Helsingin Sanomat teki jutun kahden rikosoikeuden professorin näkemyksistä Abdirahim "Husu" Husseinin julistukseen, jonka mukaan kaikki perussuomalaiset ja heitä äänestäneet ovat rasisteja. Itä-Suomen yliopiston Matti Tolvanen arveli, että Husun ulostulo saattaisi täyttää kansanryhmään kohdistuvan kiihotuksen tunnusmerkit, mutta Helsingin yliopiston Kimmo Nuotio oli eri mieltä.

Nähdäkseni professoreiden ristiriitaiset johtopäätökset eivät tässä asiassa ole oleellisia. Sen sijaan Nuotion perustelut ovat vähintäänkin kulmia kohottavia.

Hän nimittäin perusteli näkemyksensä ihmisten epätasa-arvoisuudella. Tarkalleen ottaen hän totesi, että lain tarkoituksena on suojata vähemmistöryhmiä, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa valtaväestöä heikommassa asemassa ja siksi erityisen suojan tarpeessa. Tällaiseen vähemmistöön voi kuulua esimerkiksi ihonvärin, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen tai näihin rinnastettavan perusteella.

Hän siis tuli linjanneeksi, ettei poliittinen näkemys kuulu lain suojan piiriin, vaikka siinä puhutaan vakaumuksesta ja siihen rinnastettavasta perusteesta. Samalla hän vahvisti, että valtaväestöstä poikkeava ihonväri, etninen alkuperä ja uskonto tarjoavat valtaväestöä suuremman lain suojan, kuten monet maahanmuuttokriittiset ovat tiedostaneetkin.

Avoimeksi tässä jää se, mitä lainsäätäjä on - Niemen mielestä - tarkoittanut uskonnosta poikkeavalla vakaumuksella tai siihen rinnastettavalla perusteella. Etenkin, kun vuoden 1918 jälkeen pystytetyissä punaisten kuolleiden muistomerkeissä puhutaan usein heistä, jotka kaatuivat vakaumuksensa puolesta. Siis silloisen Suomen Sosialidemokraattista puolueen ja sen julistaman aatteen puolesta.

Niin tai näin. Kuten jo aiemmin olen todennut, on tapaus menossa oikeuden päätettäväksi ja ehkäpä siinä yhteydessä tullaan sanan "vakaumus" sisältökin avaamaan. Johtaako se - mikäli Nuotion näkemys saa oikeuden siunauksen - punaisten kaatuneiden muistomerkkien tekstien korjaamiseen jää nähtäväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rasisteja, sanoi Husu
Johanna Vehkoo ja orwellilainen tasa-arvo
Komisario havainnollistaa rikkaiden ja köyhien eriarvoista kohtelua lain edessä

perjantai 26. heinäkuuta 2019

Johtiko EU:n, Rinteen ja Ohisalon aktiivisuus kuolonuhreihin?

Suomi ja muut EU-maat lähtivät kesäkuun lopulla tukemaan Välimeren ihmissalakuljettajien toimintaa. Sama toistettiin vakuudeksi vielä heinäkuun alkupäivinä, vaikka ainakin pääministeri Antti Rinteen (sd)  tiedossa oli, että se johtaa uusiin hukkumiskuolemiin.

Näin tehtiin siitä huolimatta, että Italian ja muun EU:n nihkeys meren ylittäjien vastaanottamiseksi oli romahduttanut taksiliikenteen ja samalla mereen kuolleiden ihmisten määrän. Tämä näkyy hyvin tilastoista: vuonna 2018 Välimereen oli kuollut 2 217 henkeä, vuonna 2017 heitä oli 3 139 ja vuonna 2016 peräti 5 096. Tänä vuonna on juuri nyt näkyvien tilastojen mukaan mereen kuollut vain 669 hukkunutta.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Suomen ja muiden EU-maiden uusi into tarjota meren ylittäjille elämä Euroopassa on käynnistänyt kuolemanmatkat jälleen. Helsingin Sanomien mukaan Libyan rannikolle pelätään nimittäin hukkuneen kertaheitolla noin 150 ihmistä.

Tässä tilanteessa haluaisin kysyä pääministeri Antti Rinteeltä ja asiaa ajavalta ministeriltä Maria Ohisalolta (vihr), että kuinka tämän asian hoitaminen on sujunut niinkuin omasta mielestä. Sekä vielä, että miltäs nyt tuntuu? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kahdeksasta tuli kolmetoista
Vihervasemmiston hallitus ryhtyi tukemaan ihmissalakuljettajia
Ehdotan Nobelin rauhanpalkintoa Libyan rannikkovartiostolle

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!