perjantai 20. joulukuuta 2019

KHO:n päätöksellä on monia seurauksia

Kuopioon suunniteltu Finnpulpin sellutehdas olisi toteutuessaan tuonut Suomeen 3 400 pysyvää työpaikkaa, jotka olisivat sijoittuneet muuta maata vaikeammassa työllisyystilanteessa olevaan Itä-Suomeen. Tehtaan vaikutus koko Suomen BKT:hen olisi ollut 0,4 prosenttia.

Tämä osin kiinalaisella rahalla pystytettäväksi aiottu tehdas jäi kuitenkin KHO:n päätöksellä pystyttämättä. Perusteena oli tehtaan alapuolella olevan Kallaveden mahdollinen saastuminen puunjalostuksessa syntyvien päästöjen seurauksena. Näin siitä huolimatta, että tehdas olisi tuottanut sellutonneja lähes puolet pienemmillä päästöillä kuin muut nykyaikaiset suomalaistehtaat.

KHO:n päätöksellä tulee olemaan monenlaisia seurauksia. Ehkä tärkeimmän niistä lausui Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja, jonka mukaan "suomalainen investointiympäristö ei ole tämän päätöksen nojalla houkutteleva kansainvälisille sijoittajille... Ymmärrettävästi sijoittajat arvostavat investointeja harkitessaan vakautta ja ennustettavuutta".

Nähtäväksi siis jää, kiertääkö kansainvälinen ja erityisesti kiinalainen raha Suomen jatkossa kaukaa. Hyvää siinä olisi se, että luonnonvarojemme tuottamista voitoista suurempi osa jäisi maahamme, mutta toisaalta Suomen taloudellisen kehityksen hidastuminen painaisi toisen puolen vaakakuppia raskaasti alas.

Suomessa ennestään toimivat metsäyhtiöt ovat KHO:n päätöksen voittajia ja metsänomistajat tappion kärsijöitä. Näin siksi, että teollisuuden käyttöön menevästä puusta syntyy jatkossa vähemmän kilpailua ja siten sen hintataso on alempi kuin olisi ollut Kuopion tehtaan toteutuessa. Erityisesti Metsä Groupin Äänekosken tehtaalle uutinen oli kuin lottovoitto.

Kallaveden puhtauden lisäksi päätöksellä tulee olemaan merkittävä ympäristöseuraus liittyen Suomen hiilinieluun. Hakkaammatta jäävät metsät kun lisäävät nielua ainakin lyhyellä aikavälillä. Ajan myötä päätöksen kasvihuonevaikutus kuitenkin riippuu siitä, mitä näille metsille tapahtuu: jos metsänhoitotyöt kärsivät heikkenee myös metsänkasvu ja siten hiilinielu kääntyy laskuun.

Näin käy myös siinä tapauksessa, että vähenevä puun kysyntä johtaa jatkuvan kasvatuksen suosion lisääntymiseen. Tämä johtuu siitä, että tasaikäisenä kasvatettava metsä tuottaa noin viidenneksen enemmän puuta kuin peitteinen metsä. Sivumennen sanoen onkin vaikea ymmärtää, miksi suomalaisessa hiilinielukeskustelussa jotkut tahot haluavat suosia jatkuvaa kasvatusta.

Nähtäväksi jää myös se, miten metsäteollisuus reagoi KHO:n ympäristölupapäätökseen. Luopuuko se Sisä-Suomesta investointikohteena vai satsaako tekniseen kehitykseen siten, että koko puunjalostusprosessi voitaisiin sulkea. Tätä muistan yritetyn jo 1980-luvulla huonolla menestyksellä, mutta tietenkin yleinen tekninen kehitys antaa nykyisin paremman lähtökohdan kuin tuolloin.

Isoksi kysymysmerkiksi jää kuitenkin kierron sulkemisen kustannus. Eli muodostuuko se niin kalliiksi, etteivät yritykset uskalla lähteä siihen suhdanneherkällä alalla, vaan mieluummin investoivat sellaisille seuduille, joilla ympäristöluvat irtoavat helpommin.

Taustalla KHO:n päätöksessä oli EU:n direktiivi ja sen tulkintaa ohjaava aiempi tuomio, jonka mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi. Jos asiaa tulkitaan jatkossa samalla tavalla kuin KHO eilen, ei avoimella kierolla toimivalle sellutehtailla ole asiaa muillekaan suomalaisille sisävesille.

Tämä tarkoittaisi ainakin Kemijärven ja Kainuun tehdashankkeiden kaatumista. Samalla Itä- ja Pohjois-Suomi jäisivät ilman metsäteollisuuden varaan syntyviä työpaikkoja ja verotuloja, mikä lisäisi Suomen alueellista eriarvoistumista entisestään.

Nähtäväksi jää, näkyykö päätös myös muissa suomalaista ympäristöä rasittavissa hankkeissa. Hakematta tulevat mieleen monet käynnissä olevat kaivoshankkeet, jotka Talvivaaran perusteella arvioituina tulisivat olemaan vielä paljon nykyaikaista metsäteollisuutta vakavampia ympäristön pilaajia - ovathan ne ajat jo kaukana takana kun suomalaiset metsänjalostustehtaat tuhosivat käytännössä kokonaan alapuolellaan sijaitsevat vesistöt.

Varmaa tässä asiassa on lisäksi se, ettei päätös vähennä globaalia metsäteollisuuden tuotteiden käyttöä. Ja siitä syystä Kuopion tehtaaseen aiottu kapasiteetti tullaan ennemmin tai myöhemmin rakentamaan jonnekin muualle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko
Metsä Group innostaa tutkijoita ja poliitikkoja
Suomen biotalous on täynnä mahdollisuuksia

14 kommenttia:

  1. En tunne tuota sellunkeiton suljetun kierron teknologiaa juuri lainkaan, mutta on vaikea uskoa, etteikö päästötöntä prosessia pystyttäisi kehittämään. Onko se sitten niin, että kun siihen ei tähän asti ole ollut varsinaista taloudellista motiivia, niin asiaan ei ole myöskään kunnolla paneuduttu. Sellua kuitenkin keitetään maailmalla vielä pitkään, ja kun ympäristöasioihin tullaan kiinnittämään huomiota yhä enemmän, niin luulisi, että puhtaalla prosessilla olisi hyvinkin kysyntää.

    VastaaPoista
  2. Päätös oli naurettava. Ei näin suuren merkityksen päätöksiä saisi koskaan perustella "saattaisi", "voisi" jne., koska eihän mikään prosessi ole 100 % varma. Ylipäätään muutaman potentiaalisen demlatuomarin joukkio on väärä taho päättämään asiasta, joka on pohjimmiltaan poliittinen päätös.

    Näin savolaisena ihmetyttää se röyhkeys ja itsekkyys, jolla mm. marginaalisen vähäinen mökkiasujien joukko tuhosi hankkeen, jolla olisi ollut niin valtavasti hyötyä koko alueelle eli tuhansille asukkaille. Kyseinen valittajakopla pitäisi velvoittaa maksamaan hankkeen peruuntumisen aiheuttamat tappiot täysimääräisinä. Syöpäläiset!

    VastaaPoista
  3. Noista Finnpulpin lausunnoista saa sen käsityksen, että KHO olisi ns. siirtänyt maalia, kun näyttäisi tässä vaatineen sellaista, mitä ei muilta edellytetä. Ja väittää, että sille ei ole toimitettu pyydettyjä tietoja, vastoin Finnpulpin näkemystä. Oudolta tuntuu.
    Yhdyskuntien jätevedet pystytään puhdistamaan niin hyvin, että ne voidaan laskea vesistöihin, mutta näitä ei, vaikka cleantech:iä hehkutetaan.

    VastaaPoista
  4. Juristit ovat ottaneet vallan Suomessa. Monessa asiassa. Hekin ovat ihmisiä puutteineen ja tekevät päätöksiä, joihin omat mielipiteet ja sidosryhmät vaikuttavat. Juristit ovat myös ahneita ja surutta vievät epäonnistuneen yrittäjän omaisuuden pilkkahinnalla bulvaaneille. Olen nähnyt tällaisia pesänryöstöjä useita työurani aikana. Juristien palkkiot ovat sikamaisen korkeita, jonka takia keskiluokka ei pysty hakemaan oikeutta. Juristit vievät myös suomalaisten sananvapauden kuten valtakunnan syyttäjän tekemisistä huomaa. Juristit ovat säästyneet julkiselta teilaamiselta, mutta kuinka kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Levittäkää tietoa seuraavasta sivustosta, jossa paljastetaan, millaisia susia lampaan vaatteissa on oikeuslaitoksessamme ja poliiseina:

      "Virkamafia
      Paljastan Suomen oikeuslaitoksen, tuomarien, asianajajien ja poliisin korruptiosta ja väärinkäytöksistä sen, mistä valtamedia tahallaan vaikenee..."
      https://www.virkamafia.fi

      Korruptio rehottaa

      Poista
    2. Jestas sentään, millaista touhua!

      Poista
  5. Niinpä, Pauli. Eihän juristi ole muuta kuin lain tulkitsija toimeksiantajansa eduksi.

    Torpattiinko sellutehdas samassa vaalipiirissä kuin ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr)asuu. Hänellä on joka tapauksessa riemunkiljahdusten paikka. Jää yli 3000 työpaikkaa syntymättä.

    VastaaPoista
  6. Teollisuus saastuttaa. Monikulttuurisuus- ja tasa-arvotutkimus eivät sitä tee. Suomen kannattaa keskittyä niihin.

    VastaaPoista
  7. Aika poikkeuksellista alkaa olemaan oikeuksien toiminta.
    Mitähän kaikkea se oikeus voisikaan vaatia kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi?

    Yle tänään:

    "Hollannin korkein oikeus: Valtiolla velvollisuus vähentää ilmastopäästöjä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi"
    Hollantilainen kansalaisjärjestö oli voittanut oikeudenkäynnit myös aiemmissa oikeusasteissa.

    https://yle.fi/uutiset/3-11129969

    Artikkelista poimittua:

    Hollannin korkein oikeus tuli laajan oikeusaineiston perusteella siihen lopputulokseen,
    että jos oikeuslaitos katsoo hallituksen epäonnistuneen ihmisoikeussopimuksen vaatimusten tulkinnassa, on oikeuslaitoksella viimesijainen velvollisuus toimia,
    kertoo Suomen ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Heta Heiskanen Ylen haastattelussa.

    Ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan torjuminen on Euroopan ihmisoikeussopimuksen piiriin kuuluva asia.
    Koska Strasbourgista ei ole tullut tuomiota, kuinka tätä sopimusta tulee tulkita, niin siihen on nyt saatu ensimmäinen kansallisen tason tulkinta, Heiskanen kertoo.

    Hän pitää mahdollisena, että vastaava tulkinta saa nyt tukea muissa maissa, esimerkiksi Suomessa.

    VastaaPoista
  8. "Sivumennen sanoen onkin vaikea ymmärtää, miksi suomalaisessa hiilinielukeskustelussa jotkut tahot haluavat suosia jatkuvaa kasvatusta."

    Minun ei ole vaikea ymmärtää, kun ottaa taloudellisten arvojen lisäksi huomioon esteettiset arvot (virkistys ja elonkirjo).

    -- Aika ajatella

    VastaaPoista
  9. "
    Erityisesti Metsä Groupin Äänekosken tehtaalle uutinen oli kuin lottovoitto.
    "
    Niin, niinpä niin.

    Millaisiahan osakesalkkuja siellä korkeimmassa istuu?

    VastaaPoista
  10. Kyllähän tämä metsäteollisuus on monipiippuinen juttu. Jos olen rehellinen ja ajattelen luontoa ja omaa virkistystä ja kiintymystä ympäristöön, en tahtoisi oman mökkini lähelle turvetuotantoa tai suurta puunjalostustehdasta. Kauhulla mietin uusia turvetuotannon lupia, koska oman virkistysalueen käyttöarvo ja taloudellinen arvo putoaa.

    Isojen tehtaiden pitäisi ostaa paikalliset asujat ja kesäasujat pois kelpo summilla, joilla saisi hankittua vastaavan paikan. Näin ehkä joissakin tapauksissa käy.

    Jos oikein isänmaallinen on, oma etu kai taipuu yhteisen hyvän nimissä, mutta kyllä se vituttaa katsoa, kun kotiseudun tutut metsät parturoidaan ja vedet pilataan. Tällaisesta on monilla valitettavasti kokemusta eikä se helpota, vaikka kuinka selitettäisiin, että teknologiset ratkaisut olisivatkin edenneet.

    Toinen asia on sitten se, että eihän tällainen maa ole houkutteleva toimintaympäristö. Tehtaat rakennetaan toisaalle ja huomattavasti pienemmin ympäristösatsauksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos metsäteollisuuden ja siihen liittyvän muun tuotannon ja toiminnan ottaa pois Suomen yhtälöstä, muuttuu asia toki paljon yksipiippuisemmaksi. Ihmisten vaihtoehdot kulutuksessaan vähenisivät olennaisesti. Silloin varomaton virkistysmökin hankintaa ehdotteleva saattaisi saada turpaansa keräilytalouteen joutuneelta hengissäpysymisen asiantuntijalta. Laatuaika eristetyssä ja sähköistetyssä, hyvän tien päässä olevassa mökissä olisi useimmille utopiaa. Edes lautahökkeli mökkinä ei olisi kovin käypä ratkaisu, ellei mökki sijaitse polkupyörä/mopomatkan päässä.

      Suomen nykyinen asukasluku olisi liian suuri ylläpidettäväksi linkolalaisessa omavaraisuuteen painottuvassa elämäntyylissä. Toinen ilmeisen väistämätön muutos olisi Suomen muodostaman voimatyhjiön täyttyminen vierailla voimilla, jotka eivät ajattele harvojen mökkeilijöiden esteettistä silmää tai ylipäänsä Suomen luonnonvarojen varjelemista. Nykyisessä maailmantilanteessa Nato ja Venäjä aloittaisivat kilpajuoksun Eko-Suomeen. Ehkä tuloksena olisi "Puolan jako"-tyyppinen väliaikaisratkaisu?

      Poista
  11. No, kuinka paljon voi vaatia virkamieheltä ymmärrystä? Tuttuni kertoi esitelleensä työryhmässä polttolaitosta eräälle entiselle ministeritason henkilölle. Savukaasupesurista ex-ministeri oli kysynyt "onko tämä nyt se hiilinielu"?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!