sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Jälleen vihateko Helsingin keskustassa

Suomessa näyttää toimivan viharyhmiä tai ainakin vihahenkilöitä, joiden laittoman toiminnan kohteena on perussuomalaisten vaalitoimisto. Tämänpäiväisen uutisen mukaan toimistoon on tehty lyhyen ajan sisällä jo toinen ilkivallanteko.

Käytännössä kaikki suomalaiset tuomitsevat vihapuheen, mutta tuomitaanko maassamme myös vihateot? Vai onko vaalitoimistoon kohdistuneella iskulla paljonkin ymmärtäjiä suomalaisten tai median piirissä.

Koska en usko ymmärtäjiä juuri löytyvän, odotan näkeväni ensi viikon lehdissä ja televisiossa runsaasti kannanottoja, joissa tällaiset demokratiaan kohdistuvat vihateot ja niiden tekijät tuomitaan ponnekkaasti. Siis samaan tapaan kuin aiemmin on tuomittu vihapuheet ja niitä esittävät vihapuhujat.

Erityisesti odotan vähä-älyisen natsihenkisen marginaaliporukan toimintaan ja puheisiin monesti huomiota kiinnittäneiden vihreiden ja vasemmistolaisten toimittajien tuomitsevat suomalaiseen politiikkaan kohdistuneen ilkivallan näkyvästi ja yksiselitteisesti. Siis esimerkiksi Ylen ja Helsingin Sanomien, joiden toimittajista valtaosa on ajatusmaailmaltaan vasemmistolaisia tai vihreitä.

Lisäksi olisi hienoa jos vihreät ja vasemmistonuoret järjestäisivät mielenosoituksen vihatekoja vastaan. Tai ehkä sellaisen voisi järjestää Päivi Lipponen, joka on aiemminkin ilmaissut halunsa marssien ja mielenosoitusten järjestämiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat aloitti vaalikampanjansa
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua
Kuinka paljon jalka-, lento- ja koripallo kiinnostavat?

lauantai 29. marraskuuta 2014

David Cameronin maahanmuuttolinja otettava malliksi koko EU:lle

Britannian pääministeri David Cameron on ottanut kantaa EU:n alueelta Britanniaan suuntautuvaan maahanmuuttoon. Helsingin Sanomien mukaan hän linjasi, että työs­sä­käy­vil­lä EU-kan­sa­lai­sil­la ei pi­täi­si ol­la oi­keut­ta asu­mis­tu­keen, per­he­avus­tuk­siin ja vas­taa­viin etui­hin en­nen kuin he ovat asu­neet Bri­tan­nias­sa nel­jä vuot­ta. Työn­ha­ki­joi­den ei pi­täi­si saa­da mi­tään tu­kia, ja EU-mais­ta tu­le­via lais­kot­te­li­joi­ta ei aio­ta kat­soa puol­ta vuot­ta kauem­paa.

Minusta tuo kuulostaa sellaiselta linjaukselta, ettei Britannialle pitäisi antaa mitään etuoikeuksia EU:ssa. Sen sijaan koko EU:n pitäisi muuttaa direktiivinsä Cameronin linjauksen mukaisiksi. Näin työperäistä maahanmuuttoa ei rajoitettaisi vaan siitä saataisiin se hyöty, joka siitä on saatavissa. Sen sijaan sosiaaliturvashoppailu loppuisi saman tien.

Itse asiassa en usko, että Britannian todellinen maahanmuutto-ongelma muista EU-maista liittyy työperäiseen maahanmuuttoon, vaan pikemminkin tiettyihin Itä-Euroopan maiden vähemmistöihin, jotka pakenevat omaa kurjuuttaan myös Suomeen. Heidän osaltaan korkeaan osaamiseen perustuvien länsimaiden työmarkkinat ovat äärimmäisen rajalliset, joten heidän liikkuvuudelleen ei ole kohdemaiden kannalta hyväksyttäviä perusteita. Toisin sanoen ongelma on ratkaistava lähtömaissa.

* * *

Cameronin hahmottelemia sääntöjä olisi sovellettava myös EU:n ulkopuolelta saapuneisiin humanitaarisista syistä turvapaikkaa tai oleskelulupaa hakeviin sekä oleskeluluvan saaneisiin. Heitä ei tietenkään pidä tappaa kylmään tai nälkään, joten tämän ihmisjoukon ylläpito tulisi järjestää vastaanottokeskuksissa tarjoten terveellinen kasvisruoka (liharuuat ovat kalliita ja niihin liittyy joskus maailmankatsomuksellisia rajoitteita) sekä vaatimaton mutta riittävä vaatetus yhteiskunnan piikkiin. 

Meillä näihin ryhmiin kuuluvat voisivat opiskella Suomen kieltä ja kulttuuria sekä saada ammattikoulutuksen. Lisäksi heille voitaisiin maksaa pientä rahallista korvausta työntekoa vastaan. Vastikkeettoman rahan jakamista sen sijaan tulee välttää, koska se toimii vetovoimatekijänä sosiaaliturvashoppailussa. Myös musiikki-, liikunta- ja käsityöharrastuksia (omat vaatteet!) tulisi suosia, jotta tulijoiden aika ei käy pitkäksi. 

Kiintiöpakolaiset tai turvapaikkastatuksen saaneet tulisi ottaa Suomen kansalaisten tavoin normaalin sosiaaliturvan piiriin, koska heidän oleskelunsa perustuu todettuun hätään. Näiden ryhmien yhteenlaskettu koko (turvapaikan saaneet, kiintiöpakolaiset) on kasvanut viime vuosina Suomessakin, joten yksistään heistä aiheutuu veronmaksajille melkoiset kustannukset. Erityisesti kun huomioidaan heidän oikeutensa perheenyhdistämiseen Suomessa. 

Näiden todetun hädän perusteella Suomeen saapuneiden ja etenkin heidän lastensa sopeuttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään on otettava maahanmuuttopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Erityisesti suomalaisen kulttuurin omaksumisesta koituvat hyödyt ja omaan kulttuuriin mahdollisesti liittyvien Suomessa elämisen kannata vahingollisten piirteiden haitat on tässä yhteydessä tuotava toistuvasti ja selvästi esille. 

Varat turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten sekä heidän perheidensä kotouttamiseen saadaan säästöistä, jotka syntyvät järjestämällä muiden humanitaaristen ja työtä vailla olevien maahantulijoiden elämä vastaanottokeskuksiin edellä kuvatulla tavalla. Siis sekä suorina säästöinä, että epäsuorina kulujen pienenemisinä spontaanin humanitaarisen maahanmuuton vetovoiman heiketessä ja tulijoiden määrän sen seurauksena vähentyessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monikulttuurinen kuolema haastaa laillisuusperiaatteen
Romahtaako Ruotsin velkatalous
Suomalainen terroristijärjestö?

perjantai 28. marraskuuta 2014

Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?

HS:n  Annukka Valkeapään väitöskirjasta tekemän pikku-uutisen mukaan kansalaiset ovat sitä mieltä, että met­sis­tä pää­tet­täes­sä tu­li­si kiin­nit­tää huo­mio­ta en­si­si­jai­ses­ti luon­non mo­ni­muo­toi­suuden säi­lymiseen. Käy­tän­nön met­sä­ta­lou­des­ta suo­ma­lai­set pa­hek­sui­vat eni­ten avo­hak­kui­ta. He kat­soi­vat myös, et­tä eri nä­kö­kul­mia ei huo­mioi­da pää­tök­sen­teos­sa ta­sa­puo­li­ses­ti.

Olisi mielenkiintoista, vaan tuskin toivottavaa, nähdä samanlainen kyselytutkimus tilanteessa, jossa metsistä olisi todella huolehdittu luonnon monimuotoisuus edellä, avohakkuita välttäen ja taloudelliset näkökulmat taka-alalle siirtäen. 

Tällainen metsänhoito todennäköisesti romahduttaisi metsäteollisuutemme puuhuollon. Samalla ainakin Etelä-Suomen vähänkään rehevämmillä kasvupaikoilla sijaitsevat metsät muuttuisivat kuusikoiksi. 

Ja vieläpä lahoiksi sellaisiksi, koska avohakkuiden vaihtoehtona käytetty jatkuvapeitteinen metsätalous johtaa juuriston lahottajien hallitsemattomaan leviämiseen. Myös puiden korjuu metsistä muuttuisi aiempaa kalliimmaksi, jolloin joko metsäomistajan nettotulo puukuutiota kohden pienenisi tai teollisuuden raaka-aineen hinta nousisi.

Toisin sanoen metsäteollisuuden noin 20 prosentin osuus vientituloistamme mitä todennäköisimmin romahtaisi, orastava suomalainen biotalous jäisi kehittymättä ja maaseudun elinehdot tiukkenisivat entisestään.  Metsäteollisuuden toiminta taas siirtyisi halvempien raaka-aineiden perässä Suomen rajojen ulkopuolelle. 

Olettaisin, että tällaisen kehityksen jälkeen kansalaisille suunnattu kysely tuottaisi hieman erilaisia tuloksia kuin uudessa väitöskirjassa nähdyt. 

Onnittelut kuitenkin Annukalle väitöksestä! Se on hieno saavutus, josta on syytäkin olla ylpeä. 

Sen sijaan meidän kansalaisten kannattaisi kyselyihin vastatessa miettiä, mitä me itse asiassa haluamme. Varmaankin mahdollisimman hyvää metsien monimuotoisuudesta huolehtimista suomalaisen biotalouden toimintaedellytyksistä tinkimättä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?
Metsästä jalostuu rahaa
Turkistarhaus on kiellettävä!

torstai 27. marraskuuta 2014

Poliittinen virkanimitys

Suomessa tehtiin eilen uusi poliittinen virkanimitys. Helsingin kaupungin kaavoituksesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan nimettiin Venäjän kirjallisuutta opiskellut lauluntekijä ja runoilija sekä vihreä poliitikko Anne Sinnemäki.

Sinnemäellä ei siis ole lainkaan tehtävään liittyvää koulutusta tai tykokemusta, mutta hän on poliittisesti ansioitunut. Erityisen tärkeää eilisen nimityksen kannalta olikin virkaan liittyvän osaamisen sijasta kuuluminen Helsingin toiseksi suurimpaan puolueeseen.

Uuden apulaiskaupunginjohtajan mukaan: "olen monelle valtuutetulle tuttu kasvo ja minulla on hyvä yhteistyömaine. Myös ministerikokemus ja yhteydet sinne olivat varmasti eduksi". 

Omaa osaamistaan hän luonnehti myös aiemmin: "olen kymmenen vuotta toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa, käynyt vaalikamppailuita ja ollut linjaamassa Helsingin kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa koskevia asioita. Ei se mulle aivan vieras maailma ole."

Kirjoitan tästä nimityksestä siksi, että kritisoin Helsingin apulaiskaupunginjohtajan palkkausta. Vuoden takaisten tietojen perusteella se on noin 13 000 euroa eli sivukuluineen yli 16 000 euroa kuukaudessa. Päälle tulevat vielä yleiskustannukset. 

Tämä kustannus siis maksetaan laman keskellä kuntalaisilta kerätyistä verovaroista poliittiseen virkaan, jonka hoitamiseen ei tarvita erityistä osaamista? Ja joka ei ole poliittinen luottamustehtävä.

Miten tämä sopii paljon puhuttuihin tavoitteesiin julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eläkeiän nostostako ratkaisu nuorisotyöttömyyteen?
Puolueiden välillä on eroja: yksiä äänestetään tunteen ja toisia asioiden perusteella
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Korruptio lisää ebolan leviämisriskiä Sierra Leonessa

Afrikka on muita maanosia pahasti perässä hyvinvoinnin luomisessa. Epäilen, että tilanteelle on muitakin syitä kuin yli puoli vuosisataa sitten päättynyt imperialismin kausi.

Yksi mustan maanosan suurista ongelmista on korruptio. Sen törkeydestä saimme uuden esimerkin myöhään eilis-iltana.

Tapaus liittyy Länsi-Afrikassa jylläävään ebola-epidemiaan. Sierra Leonessa hautauksesta vastaavat työntekijät ovat nimittäin levitelleet kuolleita ruumiita mm. kaduille, siaraalan portille ja yhden johtajan toimistolle. Tarttuvan taudin leviämisvaara on ilmeinen.

Selitys työntekijöiden järjettömältä vaikuttavalle toiminnalle löytyy maan korruptioista. Ruumiita hautaaville on nimittäin luvattu palkkaan vaarallisen työn lisää. Sitä ei ole kuitenkaan kuulunut seitsemään viikkoon.

Viranomaisten mukaan keskushallinto on siirtänyt rahat alueelliselle toimijalle. Sen jälkeen bonusrahojen kohtalosta ei kuitenkaan ole tietoja. Vähän kuin Suomen kehitysapurahat, joista osa katoaa jälkiä jättämättä.

Kun kerran ebolasta puhutaan, niin siirrytään lopuksi korruptiosta mukavampaan uutiseen.

Liberiassa ebola-epidemia näyttäisi nimittäin laantuvan. Jos tämä pitää paikkansa, niin ehkä siellä on tehty oikein jotain sellaista, mikä on jäänyt huomaamatta muissa taudista kärsivissä maissa. Kannattaisikohan sierraleonelaisten katsoa mitä Liberiassa on tehty paremmin kuin naapurissa?.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Osta tanskalainen kinkku - saat kaupan päälle bakteerin
Afrikkalaiset aktiivisina - EU suunnittelee taakanjakoa
Ebola-epidemia ja afrikkalaisen tyhmyyden aiheuttama riski koko maailmalle


tiistai 25. marraskuuta 2014

Eläkeiän nostostako ratkaisu nuorisotyöttömyyteen?

Nuorisotyöttömyys on uusimpien tietojen mukaan noussut lähes 19 prosenttiin. Kasvua vuoden takaisesta on noin 2,3 prosenttiyksikköä.

Kaikkiaan Suomessa on laskentatavasta riippuen joko 220 000 tai 330 000 työtöntä ihmistä. Ero johtuu lähinnä siitä, lasketaanko mukaan ne työttömät, jotka yrittävät työllistyä aktiivisesti.

Tätä taustaa vastaan tuntuu jotenkin irvokkaalta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen päätös nostaa suomalaisten eläkeikää. Uskotaanko politiikan huipulla todella siihen, että työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys korjaantuvat pakottamalla vanhat ukot ja akat töihin entistä pidempään? Tai että työelämästä lopullisesti syrjäytyneiden nuorten armeija tulee kestävyysvajeen kannalta jotenkin halvemmaksi kuin eläkeläisten kasvava joukko?

Tässä tilanteessa ei voi kuin toivoa, että työttömyys katoaa Suomesta nopeammin kuin eläkeratkaisu alkaa vaikuttaa. Tämä edellyttäisi nykyiseltä tai ainakin vaalien jälkeiseltä hallitukselta yksityisen sektorin kasvua ehkäisevän lainsäädännön pikaista muuttamista.

Ensisijaisesti kyse on yrittämisen edellytyksistä kuten yrityksiin liittyvän byrokratian purkamimsesta, holhouksen vähentämisestä, innovaatiotoiminnan edellytysten turvaamisesta ja työllistämisen helpottamisesta.

Näihin nähden toissijaisiksi on katsottava esimerkiksi palkansaajien verotus, yhteiskunnan heikoimpien sosiaaliedut, kansainvälinen hyväntekeväisyys tai eläkeläisten elintaso. Näihin voidaan investoida vasta sitten kun ensisijaiset, eli talouden moottoria kasvattavat, sijoituset alkavat tuottaa uutta varallisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Romahtaako Ruotsin velkatalous
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?
Keinoja Suomen talouden piristämiseksi on, mutta onko halua?

Monikulttuurinen kuolema haastaa laillisuusperiaatteen

Valkoinen poliisi ampui nuoren mustan miehen Fergusonissa. Tapaus sai maailmanlaajuista julkisuutta, mutta sen yksityiskohdat ovat ainakin julkisuudessa olleiden tietojen perusteella epäselvät.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ottaa kantaa siihen, johtuiko ampuminen mustiin kohdistuvasta rasismista, uhkaavasti käyttäytyvään mustaan nuoreen kohdistuvasta itsepuolustuksesta vai jostain muusta. Sen sijaan käsittelen tapauksen seurauksia.

Kuten kaikki tietävät, on tähän tapaukseen liittyen tehty oikeudellinen ratkaisu, joka vapautti ampujan syytteistä. Normaalisti länsimaissa tällaisiin päätöksiin ei ole liittynyt sen kummempaa dramatiikkaa, mutta nyt näyttää olevan toisin.

Monin paikoin on nimimttäin syntynyt mielenosoituksia, joissa yksiselitteisesti tuomitaan poliisin vapauttaminen. Hänet halutaan ainakin mielenosoituksissa kannettavien kylttien mukaan vankilaan. Vaatimus ei juuri poikkea siitä, mistä mielenosoittajat syyttävät poliisimiestä. Luulisi heidän pikemminkin vaativan tapauksen yksityiskohtien selvittämistä.

Yhdysvalloissa on aiemminkin ollut rotujen välisiin jännitteisiin liittyviä mielenosoituksia. Alkuun ne vaativat mustille samoja oikeuksia kuin valkoisille ja sitten kun tasa-arvo oli saavutettu lain edessä siiryttiin vaatimaan käytännön tasa-arvoa.

Oikeuden päätöksen jälkeisiä melenosoituksia ei ole estänyt se, että sekä ammutun pojan vanhemmat että presidentti Barack Obama ovat vedonneet yhteiskuntarauhan puolesta. Presidentti vielä erikseen mainitsi laillisuusperiaatteesta maansa perustana. Tällä ei kuitenkaan näyttäisi olevan vaikutusta mielenosoittajien intoon.

Seuraavat tunnit, päivät ja viikot epäilemättä näyttävät mihin suuntaan kehitys jatkuu. Laantuvatko mielenosoitukset vai kärjistyvätkö ne mellakoiksi tai jopa verenvuodatukseksi. Toistaiseksi ne näyttäisivät laajuudestaan huolimatta pysyneen varsin rauhallisina.

Tässä tilanteessa huomion ulkopuolelle on jäänyt mustan miehen ampuneen poliisin tilanne. Häneen on lyöty loppuelämän ajaksi stigma, enkä usko hänen voivan enää harjoittaa ammattiaan. Itse asiassa on suuri riski, että poliisin mielenterveys pettää - etenkin siinä tapauksessa jos hän ei ole rasistinen murhaaja vaan itsesuojelutarkoituksessa aggressiivisen nuoren miehen ampunut tavallinen ihminen.

Olisikin todennäköisesti ollut kaikissa suhteissa paljon parempi, mikäli poliisi olisi saanut syytteen ja tapaus olisi tutkittu oikeudessa. Mikäli ratkaisu olisi ollut siellä vapauttava, olisi yhteiskunnan reaktio ollut todennäköisesti vähäisempi ja myös poliisimiehen tulevaisuuden ja mielenterveyden kannalta suotuisampi.

Kaikkinensa koko surullinen tapahtumaketju muistuttaa jälleen kerran meitä suomalaisia siitä, kuinka ikävä paikka monikulttuurinen yhteiskunta on. Sen väitetään tuovan yhteiskuntaa eteenpäin vievää dynamiikkaa, mutta selkeää näyttöä on vain siitä miten monikulttuurisessa yhteiskunnassa syntyy väestöryhmien välisiä jännitteitä, joiden vaikutus on kaikkien kannalta negatiivinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua
Kanada siirtyy kohti kontrolliyhteiskuntaa
Afrikkalaiset aktiivisina - EU suunnittelee taakanjakoa

JK Eipä odottelu kauaa kestänyt, sillä heti tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen ilmestynyt uutinen kertoo mellakoiden alkaneen Fergusonissa, Missourissa. Ainakin 12 taloa on tulessa, autoja on poltettu ja tuliaseita käytetty. Poliisipäällikkö arvelee tarvitsevansa ainakin 10 000 miestä rauhoittaakseen tilanteen.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Puolueiden välillä on eroja: yksiä äänestetään tunteen ja toisia asioiden perusteella

Helsingin Sanomat kertoi SDP:n vaaliohjelmasta. Siinä ei ole mitään odottamatonta tai erikoista, sillä puolue aikoo jatkaa perinteisellä jakopolitiikan ja tulontasausten linjallaan.

Sen sijaan mielenkiintoni heräsi jutun lopussa mainituista eri puolueiden potentiaalisten äänestäjien määrästä. Jutussa mainitaan seuraavat luvut.

Keskusta 41%
SDP 33 %
Kokoomus 33%
Vihreät 29%
Perussuomalaiset 26%
Vasemmistoliitto 23%

Kun lukuja verrataan puolueiden gallup-kannatukseen nähdään, että jutussa mainitut puolueet jakautuvat kahteen ryhmään. Tämä nähdään seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty mielipidetiedostelun mukaan kutakin puoluetta äänestävien osuus samojen puolueiden potentiaalisten kannattajien määrästä.

Keskusta 60%
SDP 50%
Kokoomus 53%
Vihreät 29%
Perussuomalaiset 62%
Vasemmistoliitto 35%

Keskusta, SDP, Kokoomus ja Perussuomalaiset saavat ainakin mielipidetidustelun perusteella ensi vaaleissa uurnille vähintään puolet (50 - 62 %) potentiaalisesta äänestäjäkunaastaa kun taas Vihreät ja Vasemmistoliitto jäävät noin kolmannekseen (29-35%).

Yllättävintä tässä tilastossa ainakin itselleni on se, että Perussuomalaiset näyttäisi saavan potentiaalisen kannatuksensa parhaiten realisoiduksi. Tämä saattaa kieliä siitä, että ihmisillä on ns. valtamedian luoman negatiivisen puoluekuvan seurauksena korkea kynnys edes harkita puolueen äänestämistä.

Mutta kun äänestäjä on päässyt tuon mielikuvakynnyksen yli, johtaa se usein myös äänestyspäätökseen. Ääni Perussuomalaiselle puolueeelle voidaan siis tulkita pikemminkin asia- kuin tunneperusteiseksi.

Sen sijaan vihreiden ja vasemmistoliiton kannalta tilanne on päinvastainen. Puolueihin suhtaudutaan äänestäjien parissa varsin myönteisesti, mutta äänestyspäätös jää kuitenkin useimmiten tekemättä.

Tässä olen taipuvainen näkemään näiden kahden puolueen ja niiden poliittisen agendan myötäsukaisen mediakäsittelyn vakutuksen. Median luoma positiivinen mediakuva kuitenkin murenee kun äänestäjä syventyy tarkemmin puolueiden asialinjaan ja usein naiveihin maailmanparantajan rooleihin asettuviin ehdokkaisiin. Toisin sanoen näiden kahden puolueieen äänestäminen lienee enemmän tunne- kuin asiaperusteista.

Kokoomus, SDP ja Keskusta sijoittunevat tunne- ja asiaperusteisuuden suhteen edellä kuvattujen ääripäiden väliin. Siksi pätevän ja asiallisen tuntuinen johtohahmo pystyy kanavoimaan äänestäjiä omalle puolueelleen. Kuten Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä juuri nyt.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat aloitti vaalikampanjansa
Matti Vanhanen päätti ratsastaa Sipilän hevosella
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Romahtaako Ruotsin velkatalous

Tämän päivän uutisen mukaan Ruotsi on lähellä asuntokuplaa. Toisin sanoen asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet ripeästi. 

Nyt uutisoidun tilanteen taustalla on nähdäkseni kaksi toisistaan riippumatonta asiaa. 

Ensinnäkin Ruotsissa on jo pitkään myönnetty käsittämättömän pitkiä asuntolainoja, maksuaikaa on saanut jopa reilusti yli sata vuotta. Toisin sanoen lainoja ei ole tarvinnut maksaa käytännössä lainkaan vaan perheet ovat voineet hoitaa pelkästään korkoja. Näin muuhun elämiseen on jäänyt rahaa.

Tämä seikka on pitänyt Ruotsin kotimarkkinoiden kysyntää ylhäällä meneillään olevan laman aikana. Näin maailman kovimman maahanmuuton kustannuksetkaan eivät ole kaataneet Ruotsin taloutta, vaan se on jatkanut selvästi paremmalla tolalla kuin Suomessa.

Ekonomistien kielellä ruotsi on siis elvyttänyt talouttaan asuntolainojen kautta, jolloin talouden riskit ovat hiljalleen siirtyneet tavallisten perheiden kontolle. Näin ruotsalaiset kotitaloudet ovat muuttuneet äärimmäisen velkaantuneiksi.  

Toisena tekijänä mahdollisen asuntokuplan taustalla on Ruotsin avoin maahanmuuttopolitiikka. Esimerkiksi tänä vuonna maasta hakee turvapaikkaa arvioiden mukaan jopa 90 000 ihmistä. Tämän päälle tulevat vielä aiemmin saapuneiden uusruotsalaisten perheenyhdistämiset sekä työperäiset maahanmuuttajat. 

Koska myös kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat asunnon, on ruotsalainen ja etenkin suurten kaupunkien asuntorakentaminen kovan haasteen edessä. Tämän seurauksena asunnoista on syntynyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa ja koska asuntolainoja ei tarvitse maksaa takaisin, on ainakin työssäkäyvillä mahdollisuus maksaa korkeampia asunnon hintoja kuin milloinkaan aiemmin. Raja tulee eteen vasta sitten, kun perheen tulot eivät riitä korkojen maksamiseen.

Mutta nyt on siis narun pää ehkä tullut vetävän käteen ja "jotain tarttis tehrä". On nimittäin vaikea ennakoida miten ruotsalaisten asuntojen hintakupla puhkeaa. 

Minun mielestäni todennäköisin kehityskulku on sellainen, että ruotsalaisten asuntolainojen määrät nousevat edelleen, kunnes saavuttavat tason, joiden koroista perheet vielä juuri ja juuri selviävät. Kun sitten Ruotsin korkotaso syystä tai toisesta nousee, syntyy maksukyvyttömien määrän kasvaessa ja asuntojen hintojen sen seurauksena romahtaessa joukkokatastrofi, jonka seurauksena ruotsalainen pankkijärjestelmä ja ehkä jopa koko yhteiskunta täytyy pelastaa kaaokselta. 

Yksi tähän liittyvä iso kysymys on kruunun käyttäytyminen. Korothan tunnetusti reagoivat valuuttoihin kohdistuviin paineisiin. Myös silloin, kun valuuttakurssi on kelluva. 

Katastrofin suhteen itsenäinen kruunu on kaksiteräinen miekka. On selvää, että Ruotsi välttää oman valuuttansa ansiosta euroon sidotun Kreikan kohtalon, mutta toisaalta kruunu pienenä valuuttana on tarvittaessa erilaisten spekulanttien horjutettavissa. Ja samalla siis myös maan asuntovelkaisten asukkaiden korkotasot.

Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän. Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan. 

Tämän edellytyksenä on tietenkin onnistunut kotouttamispolitiikka. Eli ei enää uusia Rosengårdeja eikä Rikebyitä; eikä edes pelkästään ibrahimoviceja tai aregaweja vaan joukoittain syyrialaisia tekniikan taitajia, somalialaisia talouselämän uudistajia tai irakilaisia teollisuusmiehiä.

Ja voihan tässä käydä niinkin, että ainaisina hannuhanhina ruotsalaiset yksinkertaisesti säästyvät korkotasojen heilahteluilta kunnes kansalaisten velkataakka on kohtuullistunut. 

Aika yksin näyttää purkaantuuko ruotsalaisten kotikutoinen velkatalous romahdukseen vai kantaako se ennenäkemättömään menestykseen. Jääkäämme siis odottamaan kuinka Ruotsin tulevaisuuden historia kirjoitetaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:


lauantai 22. marraskuuta 2014

Hollannitar pakeni uljasta muslimisoturimiestään

Kirjoittelin taannoin syyrialaisesta naisloukusta, joka syntyi kun viisi norjalaisnaista suuntasi matkansa Syyriaan uljaiden muslimisotureiden vaimoiksi. He olivat kyllästyneet oloonsa Allahin sotureiden seurassa ja huusivat Norjan ulkoministeriä apuun.

Tänään huomasin toisen uutisen, jonka mukaan ainakin yhdellä hollannittarella on ollut vastaava ongelma. Onneksi äiti tuli ja vei tytön kotiin.

Ikävä kyllä kotimaassa poliisi otti 19-vuotiaan rouvan kiinni tutkiakseen onko tämä syyllistynyt ISIS:in terroritekoihin. Jos näyttöä löytyy, saattaa entinen taistelijan vaimo päätyä 30 vuodeksi telkien taakse.

Jutun tekee mielenkiintoiseksi se, että kyseessä tosiaankin lienee oikea hollannitar eikä mikään maahanmuuttaja. Sulhaseensa hän oli tutustunut TV-kuvan välityksellä, eikä kuva ilmeisesti vastannut todellisuutta, koska avioliitto epäonnistui.

Näin selvästi elämänsä parhaat päivät ohittaneena professorina täytyy vain ihmetellä, mikä vetovoima alkukantaisella naista alistavalla uskonnolla, jota edustaa sivistymätön ja uhoava fanaatikko, on nuoriin länsimaisiin naisiin. Itse asiassa tämän asian selvittäminen kiinnostaa niin paljon, että toivoisin jonkun naistutkimuksen nousevan kyvyn tai muun humanistitutkijan tarttuvan aiheeseen.

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Hiukkasen säälittäviä jihadisteja
Lapsettomuus ja kestävyysvaje
Syyrialainen naisloukku

perjantai 21. marraskuuta 2014

Helsingin Sanomat aloitti vaalikampanjansa

Helsingin Sanomat näyttää aloittaneen vaalikampanjansa. Se nimittäin julkisiti tänään uudet puolueiden kannatusarviot ja kommentoi niitä pääkirjoituksessaan. Jälkimmäisen osalta huomioni kiinnittyi kahteen seikaan.

Ensinnäkin lehden pääkirjoittaja spekuloi hallitusvaihtoehtoja. Perinteinen porvarihallitus - Kepu, Kokoomus, RKP ja vihreät - nähtiin mahdollisena. Samoin punamulta täytepuolueina vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Silmiinpistävää tässä on perussuomalaisten puuttuminen hallitusvaihtoehdoista. HS:n toimituksessa lienee arveltu, että vaikenemalla tästä vaihtoehdosta ja kääntämällä vaali myöhemmin pääministerivaaliksi voitaisiin toimituskunnan inhokkipuolue pitää poissa äänestäjien mielestä tai ainakin äänestyslipuista.

Mutta toki perussuomalaiset mainittiin. Nimittäin voimakkaasti epäillen puolueen kykyä pysyä yhtenäisenä mahdollisen hallitusvastuun paineiden alla. Samalla pantiin merkille Soinin pyrkimys tehdä puolueestaan "salonkikelpoista".

Eikä tässä kaikki. Kirjoitus nimittäin päättyi vielä oikeaan helmeen - "kan­na­tus­muu­tok­set ovat täl­lä vaa­li­kau­del­la ol­leet suu­ria: en­sin pu­to­si kes­kus­ta, ke­säl­lä Sdp ja nyt ko­koo­mus. Suu­ret muu­tok­set saat­ta­vat jat­kua". Mihinköhän muutokseen pääkirjoitustoimittaja mahtoi viitata!

Taitavaa, erittäin taitavaa mielipidevaikuttamista. Tämän nähtyäni en voinut olla ihailematta pääkirjoitustoimittajan kynänjälkeä. Ammattimies (tai -nainen) on aina ammattilainen.

Lopuksi lyhyesti itse kirjoituksen otsikkoaiheesta, eli Stubbiin liittyvästä riskistä. Hänen negatiivinen vaikutuksensa Kokoomuksen kannatukseen juontunee kahdesta syystä.

Ensinnäkin hän herättää voimakkaita tunteita - joko puolesta tai vastaan. Eli vähän kuin Paavo Väyrynen aikanaan. Tällaisille poliitikoille on tyypillistä suuri henkilökohtainen suosio, mutta vahingollisuus puolueen kannalta.

Toiseksi ihmiset lienevät järkyttyneet Stubbin toimista pääministerinä. Tarkoitan tällä oman lähipiirin poliitikkojen kursailematonta nostamista hallitukseen huolimatta näiden minimaalisesta kokemuksesta. Uskoisin kansan näkevän tässä itseni lailla eräänlaisen korruption. Ja sellaistahan suomalaiset eivät tunnetusti hyväksy.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matti Vanhanen päätti ratsastaa Sipilän hevosella
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla




torstai 20. marraskuuta 2014

Hiukkasen säälittäviä jihadisteja

Tuoreen uutisen mukaan Ranskasta lähteneet jihadistit ovat yllyttäneet ihmisiä hyökkäyksiin omaa maataan eli Ranskaa vastaan. Tämän ihmisryhmää vastaaan suunnatun kiihotuksen välittömänä syynä on se, että Ranksa ilmoitti tehostavansa jihadistien vastaista toimintaa Syyriassa.

Tämä uutinen ei kuitenkaan yllättänyt minua. Nämä ISIS:n kahjot ovat ennenkin uhonneet. Sen sijaan tuli jotenkin surullinen olo, kun huomasin samassa uutisessa tiedon, jonka mukaan neljännes Lähi-Itään sekasortoa ja onnettomuutta luomaan lähteneistä islamisteista on käännynnäisiä - jos tulkitsen oikein niin he ovat etnisiä ranskalaisia.

Länsimaat ovat luoneet kansalaisilleen sellaisen vapauden ja hyvinvoinnin, ettei maailmassa ole koskaan ollut mitään vastaavaa. Tätä taustaa vastaan tuntuu kummalliselta, että pieni osa kansalaisista tuntee näistä lähtökohdista vetoa ideologiaan, joka ei ole koskaan saanut aikaan kuin kurjuutta, takaperoisuutta, fanatismia, valheita ja alistamista.

Järkeviä syitä en tälle löydä. Ehkä nämä käännynnäiset ovat luonnehäiriöisiä, totaalisen tietämättömiä maailman historiasta, tyhmiä kuin saappaat tai yksinkertaisesti aivopestyjä. Ainakaan he eivät ole tasapainoisia, sivistyneitä, viisaita tai itsenäiseen ajatteluun kykeneviä. Mutta ehkä juuri siksi hiukkasen säälittäviä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen terroristijärjestö?
Tukholmasta löytyi pommi
Kanada siirtyy kohti kontrolliyhteiskuntaa





keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Matti Vanhanen päätti ratsastaa Sipilän hevosella

Entinen pääministeri ja nykyinen edunvalvoja Matti Vanhanen palaa politiikkaan. Syyksi hän ilmoittaa Suomen vaikean taloustilanteen, jonka korjaamiseksi olisi huolehdittava yritysten kasvuedellytyksistä.

Vanhasen analyysi taloustilanteesta on oikeansuuntainen. Suomen taloutta voitaisiin minunkin käsitykseni mukaan piristää huomattavasti parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä.

Ennen kaikkea pienten yritysten kohtaamaa byrokratiaa pitäisi keventää. Samoin aloittelevien yritysten verotusta sekä kaikkien yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Vastapelurina on ay-liike, jonka ilmeisenä tavoitteena on jäykistää työmarkkinat mahdollisimman heikosti työllistäviksi.

Toinen puoli suomalaisen yrityselämän pelastustalkoita liittyy osaamiseen. Suomalainen tutkimus ja kehitystoiminta on palautettava menestystuotteita suoltavaksi. Tähän on kaksi lääkettä eli esteiden poistaminen sekä julkisen että yksityisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tieltä.

Nopealla aikavälillä auttaisi myös yrityselämän nykyistä suurempi kiinnostus yliopisto- ja tutkimuslaitosjärjestelmiemme tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tässä kannattaisi vaihteeksi "syyllistää" yritysmaailmaa sen sijaan, että vuosi toisensa jälkeen hoetaan tutkijoille syytöksiä asiakasnäkökulmien puuttumisesta. Hyvään yhteistyöhönhän tarvitaan aina kaksi, ja juuri nyt en usko uusia innovaatioita rajoittavan tekijän löytyvän tutkimuksen puolelta vaan enemmän yrityselämästä.

Mutta palataan takaisin Matti Vanhaseen. Koska hän on muiden nykypoliitikkojen tapaan ns. poliittinen broileri, en usko hänen paluunsa ainakaan kokonaan perustuvan Suomen talouselämän kriisiin. Sen sijaan epäilen vahvasti, että hän on nähnyt Juha Sipilän yrityselämää ainakin poliittisissa puheissa huomioivan linjan tehokkuuden. Vanhanen aikoo siis ratsastaa Sipilän hevosella takaisin eduskuntaan.

Keskustan nykyinen puheenjohtajahan on saanut taakseen jo neljänneksen suomalaisista. Tämä tarjoaa Vanhaselle helpon paluun takaisin politiikkaan; vaalikarja on unohtanut jo vanhat synnit ja äänestäjien halveksunnan. Lisäksi miehen tausta perheyrittäjien kärkihahmona viittaa äänestäjän silmissä vahvasti juuri nyt äärimmäisen suositun Sipiän linjoille.

Matti Vanhasta voi siis onnitella jo etukäteen eduskuntapaikasta kevään vaaleissa. Samalla täytyy toivoa, että Vanhanen itse ja keskusta puolueena kerrankin jättäisi pettämättä äänestäjänsä ja  pitäisi lupauksensa yrityselämän edellytysten parantamisesta.

Sitä odotellessa ei voi kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta. Tai toivoa, että äänestäjät vielä ennen vaaleja sittenkin siirtyisivät keskustaa paremmin lupauksensa pitävän sekä yrityselämän (ja tuotekehityksen) esteitä purkavan puolueen taakse.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?

maanantai 17. marraskuuta 2014

Suomalainen terroristijärjestö?

Suomesta on lähtenyt muslimimäärään nähden poikkeuksellisen runsaasti uskonsotureita Syyriaan. Jotkut heistä ovat jo löytäneet tiensä 72 neitsyen pariin. Loput joko jatkavat taisteluja tai palailevat Suomeen.

Suomalaiset uskonsoturit lienevät syynä siihen, että Arabiemiraattien liiton hallitus on listannut Suomen islam-seurakunnan terroristijärjestöjen listalle yhdessä Al Qaidan, Boko Harumin ja muiden ilmiselvien terroristijärjestöjen kanssa. Lähtijät eivät kuitenkaan tiettävästi ole kuuluneet tähän Suomeen täydellisesti integroituneiden tataarien muodostamaan seurakuntaan, vaan käsittääkseni Suomen islamilaiseen yhdyskuntaan.

Suomessa media onkin aivan varma siitä, etteivät arabiemiraattilaiset tarkoita terroristijärjestöllä Suomen islam-seurakuntaa, vaan kyseessä on käännösvirhe. Olen taipuvainen hyväksymään tämän selityksen.

Mutta mitä muuta järjestöä emiraattilaiset sitten voisivat tarkoittaa? Se on mediatietojen valossa epäselvää.

On hyvä, että suojelupoliisi haluaa selvittää mikä suomalainen järjestö - ja mistä syystä - on joutunut terroristi-listalle. Ehkäpä arabiemiraateilla on hallussaan sellaista tietoa, jota suojelupoliisilla ei ole.

Jos näin on, niin sen saaminen suojelupoliisin käyttöön ja sitä kautta listalle joutuneen järjestön tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää pyrittäessä ehkäisemään turvallisuusuhkia meillä ja muualla. Terroristien kanssahan ei kannata leikitellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tukholmasta löytyi pommi
Kanada siirtyy kohti kontrolliyhteiskuntaa
Mitä meidän pitäisi tehdä maahanmuuttajanuorison väkivaltaiselle käyttäytymiselle?

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi, että muslimit löysivät Amerikan vuonna 1178. Perusteluna väitteelleen hän mainitsi Kolumbuksen nähneen moskeijan Kuubassa.

Erdogan näyttäisi siis olevan kuin kuuluisa paroni von Münchausen, joka suohon pudottuaan tarttui omiin  hiuksiinsa vetäen itsensä suosta. Pelkkä palturinpuhuja.

Erdoganin väite lienee herättänyt huvitusta ainakin kaikissa hiukankin historiaa tuntevissa ihmisissä. Mutta onko huvitukseen aihetta, vai pitäisikö hymyn sittenkin hyytyä totuuden edessä 

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Venäjän johtaja Vladimir Putin. Hänen mukaansa Krimillä taisteli pieniä vihreitä miehiä. Hän myös kiisti tiukasti Venäjän asevoimien osallistumisen Itä-Ukrainan tapahtumiin. 

Eivät Erdogan ja Putin kuitenkaan ole maailman ainoita palturinpuhuja-poliitikkoja. Sellaisia löytyy nimittäin länsimaistakin.

Maailman ainoan suurvallan presidenteistä Bill Clinton muistetaan parhaiten seksistä nuoren Monica Lewinskyn kanssa. Tapauksen yhteydessä Clinton kertoili tarinoita niin paljon, että olisi joutanut syytteeseen valehtelusta; ainakin jos uskomme erikoissyyttäjä Robert Rayta.

Eikä taida nykyinen presidentti Barack Obamakaan olla sen parempi. Hänhän valehteli terveyslakinsa yhteydessä, mutta pyysi sentään jälkikäteen anteeksi.

Entä Euroopassa? Onko meilläkin münchauseneita hoitamassa yhteisiä asioitamme?

Viime päivinä esillä on ollut Euroopan Unionin ykkösmies Jean Clude Juncker, jonka kuolemattomiin lausahduksiin kuuluu "kun tilanne muuttuu vakavaksi, täytyy valehdella". Kuten tiedämme, on Juncker viime päivinä jälleen joutunut aivan poikkeuksellisen vakavaan tilanteeseen.

Suomesta taas tuli miettimättä mieleen maan ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki, joka sai pyytämättään tietoja presidentin kansliasta, ja kertoi "yrittäneensä puhua mahdollisimman totta". Jyrki Kataisen valehtelusta ystävänsä Pekka Himasen raportin yhteydessä olen kirjoittanut aieminkin, joten hänestä ei sen enempää.

En jatka listaa pidempään vaan tyydyn toteamaan, että tosiasioiden perusteella valehteleminen on varsin tavallista poliitikkojen joukossa. Siksi olisi tärkeää, että demokraattisessa maassa lehdistö toimisi rehellisesti ja paljastaisi tuoreeltaan ainakin merkittävät muunnellut totuudet.

Ja koska myöskään lehdistö ei liene vapaa valehtelusta, olisi moniarvoisen lehdistön ja ennen kaikkea kaikkia poliittisia suuntauksia tasaisesti edustavan toimittajakunnan olemassaolo välttämätöntä - vain siten voi totuus päästä esille. Ja äänestäjä tehdä oikeita päätöksiä valitessaan uudet münchausenit seuraavalle vaalikaudelle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua

lauantai 15. marraskuuta 2014

Osta tanskalainen kinkku - saat kaupan päälle bakteerin!

Helsingin sanomat kertoo Suomen olevan omavarainen sianlihan suhteen. Tästä huolimatta kymmenen prosenttia joulukinkuista tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta. Niiden ostoperusteena lienee halpa hinta.

Tämä uutinen kannattaa yhdistää Hesarin eiliseen uutiseen. Sen mukaan tanskalaisista (ja myös saksalaisista) sianlihapakkauksista löytyy usein metisilliiniresistenttejä Staphylococcus aureus - bakteereja. Siis samoja mikrobeja, jotka tunnetaan paremmin vaikeahoitoisina MRSA-sairaalabakteereina.

Syy MRSA:n esiintymiselle tanskalaiskinkuissa on antibioottien paljon Suomea yleisempi käyttö sikaloissa. Logiikka on siis sama kuin sairaalabakteerien keittymisessä: kun bakteerin ainoa keino selvitä elävänä on vastustuskyky, ryhtyy valinta suosimaan niitä bakteereja, jotka kestävät antibiootteja. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden kromosomaalisen geenimutaation yleistymistä bakteeripopulaatiossa.

MRSA on yksi pelätyimmistä bakteereista sairaalaolosuhteissa. Sianlihassa se ei aiheuta vaaratilanteita, eikä yleensä tartu ihmiseen. On kuitenkin selvää, että riski tartunnalle on olemassa.

Olenkin sitä mieltä, että suomalaisten kannattaisi harkita toisenkin kerran kannattaako tanskalaiskinkkuja ostaa lainkaan, vai olisiko kotimainen kinkku sittenkin kokonaisuuden kannalta järkevämpi vaihtoehto. Saattaa nimittäin käydä niin, että halvasta kinkusta saa kalliin joululahjan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
GMO-lajikkeissa on "antibiootille vastustuskykyisiä geenejä"
Myrsky viskilasissa paljasti valtionhallinnosta oivan säästökohteen
Mykoplasma

torstai 13. marraskuuta 2014

Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla

Eduskunta käsitteli eilen opposition varjobudjetteja. Keskustelua herätti etenkin perussuomalaisten ehdotus kehitysavun muuttamisesta pääosin vapaaehtoiseiin lahjoituksiin perustuvaksi.

Verotus lienee aikanaan syntynyt mahtimiesten hulppean elämän ja heidän valtaansa kohottavien sotajoukkojen rahoittamiseksi. Nykyisin se kuitenkin mielletään yhteisen hyvän tuottamisen rahoituskeinoksi. Koska elämme kansanvaltaisessa demokratiassa, tulisi näillä kuluilla olla äänestäjien eli veronmaksajien hyväksyntä.

Perussuomalaisten ehdotus paljasti sen, kuinka poliittinen apparaattimme edelleenkin näkee itsensä pikemminkin entisaikojen epädemokraattisten mahtimiehien seuraajina kuin demokraattisina yhteisen hyvän tuottajina. Tästä selvimmän osoituksen antoi kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen, joka sanoi eduskunnassa: "tei­dän leik­kauk­sen­ne mer­kit­si­si, et­tä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen an­tai­si sa­ta eu­roa vau­vas­ta vaa­riin. En jak­sa sii­hen us­koa". 

Voisiko sen selvemmin sanoa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua
Lapsettomuus ja kestävyysvaje

tiistai 11. marraskuuta 2014

GMO-lajikkeissa on "antibiootille vastustuskykyisiä geenejä"

Silmiini sattui huvittava uutinen. Sen mukaan GMO-maataloustuotteiden suhteen "kiistelyä aiheuttaa esimerkiksi se, että joissakin lajikkeissa on antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä".

Asiasta jotain ymmärtävänä jäin ihmettelemään mitä tuossa oikeastaan lukee. Eihän sitä voi kirjaimellisesti tulkita kuin siten, että olisi olemassa jotain geenejä tappavia yhdisteitä, jotka kuitenkaan eivät tehoa aivan kaikkiin geeneihin, etenkään sellaisiin joita esiintyy GMO-lajikkeissa.

Edellä siteeraamani onkin silkkaa potaskaa, sillä antibiootit ovat yhdisteitä, jotka estävät bakteerien kasvua. Joko luonnosta eristettyjä tai keinotekoisesti valmistettuja. 

Lauseen tarkoituksena lieneekin yrittää sanoa, että GMO-lajikkeissa on geenejä, jotka bakteerissa esiintyessään antavat sille vastustuskyvyn antibiootteja vastaan. Tämä on totta, sillä geenitekniikassa hyödynnetään antibiootteja helpottamaan oikeiden bakteerisolulinjojen valintaa. 

Tällöin siirrettäväksi tarkoitettu geeni on liitetty samaan yhteyteen antibiootille vastustuskyvyn antavan geenin kanssa. Näin siirrettäväksi tarkoitetun geenin saanut bakteeri voidaan tunnistaa yksinkertaisesti kasvattamalla sitä sellaisissa olosuhteissa, joissa muut bakteerit kuolevat. Toisin sanoen antibiootin läsnäollessa.

GMO-kasvia luotaessa nämä bakteereille antibioottiresistenssin aiheuttavat geenit siirretään varsinaisesti siirrettäväksi halutun geenin mukana edelleen kasvin solukkoon, josta ne voidaan haluttaessa poistaa. Aina näin ei kuitenkaan tehdä.

Toisin kuin GMO-kasvien vastustajat ehkä haluaisivat antaa ymmärtää, antibiootit eivät ole luonnossa mitenkään harvinaisia yhdisteitä, vaan ne ovat mikrobien varsin tavallinen keino taistella toisiaan vastaan. Niinpä esimerkiksi penisilliinihome puolustautuu bakteereja vastaan tuottamalla niiden soluseinäsynteesiä häiritsevää penisilliiniä.  

Siten myös antibioottiresistenssiä aiheuttavia geenejä esiintyy luonnossa joka paikassa. Yleensä ne sijaitsevat geeniryppäinä bakteerien muusta perinöaineksesta irrallisissa DNA-molekyyleissä, jotka kykenevät helposti siirtymään bakteerista toiseen. Sen sijaan geenin siirtyminen kasvista bakteeriin on äärimmäisen harvinainen tapahtuma.

Tätä taustaa vastaan GMO-kasvien sisältämien antibiooottiresistenssigeenien pelko on lähinnä huvittavaa. Tai siis olisi, ellei sitä käytettäisi eurooppalaisen maatalousteknologian kehityksen jarruttamiseen. 

Toivottavasti tämä kuitenkin ymmärretään Suomessa ja maamme ottaa GMO-jalostuksen mahdollisimman pian aktiiviseen käyttöön. Näin suomalainen maatalous voi turvata elintarvikehuoltomme pitkälle tulevaisuuteen, emmekä esimerkiksi talouden pettäessä ja maataloustukien siksi kadotessa joudu turvautumaan halpoihin tuontielintarvikkeisiin - halpoihin siksi, että niissä on hyödynnetty geenitekniikan mahdollisuuksia. 

Tämä riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään annamme amerikkalaisille ja aasialaisille maataloustuottajille etumatkaa tietämättömyyteen perustuvilla ennakkoluuloillamme geenitekniikkaa kohtaan. Mieluummin meidän kannattaisi itse hyödyntää sen mahdollisuudet. Etenkin kun suomalainen geenitekniikan tutkimus on erittäin korkeatasoista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!
Dopingin sallimisesta urheilussa
Hiivasieni, puhdas urheilu ja geenidoping

maanantai 10. marraskuuta 2014

Feissarin ongelma: kuinka maksimoida keräystulos?

Tänään lukemassani tutkimuksessa oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen aihe eli miten hyväntekeväisyyteen saataisiin kerättyä mahdollismman paljon rahaa. Tämä blogiteksti on siis ehdoton must kaikille niille, jotka haluavat ihmisten löysäävän kukkaronsa nyörejä ilman, että saisivat rahoilleen suoraa vastinetta.

Tutkimuksen kohteena oli 40 000 potentiaalista rahanlahjoittajaa. Heitä kaikkia pyydettiin lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta neljällä erilaisella kirjeellä.

Ensimmäisessä pyydettiin ainoastaan lahjoittamaan 20, 50 tai 100 dollaria hyväntekeväisyyteen. Toisessa kerrottiin lisäksi, että suurlahjoittaja oli jo lahjoittanut 10 000 dollaria siemeneksi. Kolmannessa suurlahjoittajan sanottiin antavan dollarin jokaista kerättyä dollaria kohti aina 10 000 dollariin asti. Neljännessä puolestaan kerrottiin suurlahjoittajan antaneen 10 000 dollaria, jolla kustannetaan keräyskulut.

Keräyksen tuloksena nähtiin, että ensimmäisellä kirjeellä saatiin rahaa yhteensä vain 336 lahjoittajalta. Siemenestä mainitsevalla ja dollarin dollarista lahjoittavalla kirjeellä kukkaron nyörit heltisivät jo 475 ja 441 vastaanottajalta. Mutta jättipotin keräsi kuitenkin neljäs kirje, jonka mukaan yksityinen rahoittaja hoitaa keräyskulut. Siihen heltyi peräti 855 vastaanottajaa!

Jos siis haluat kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen, kannattaa ensin hommata lahjoittaja, joka hoitaa keräyskulut ja sen jälkeen mainita asiasta rahaa pyydettäessä. Näin rahantulon voi maksimoida!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua
Terveystiedon ylioppilaskirjoituskysymys referoi Professorin ajatuksia -blogia
Onko vain seitsemän sadasta suomalaisesta huolissaan maahanmuutosta?
Uutta tietoa viherpesusta

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?

Juha Sipilä on nostanut Keskustan kannatuksen jo neljännekseen koko äänestäjäkunnasta. Taustalla lienevät ennen kaikkea miehen rauhalliset ja monien mielestä poikkeuksellisen järkevän oloiset kannanotot. Edes provosoinnin edessä hän ei ole menettänyt malttiaan, vaan on vienyt poliittiset pisteet haastajansa edestä.

Nyt on Sipilän kimppuun käynyt Kokoomuksen Sampsa Kataja harvinaisen kovin sanoin. Hänen mukaansa Sipilä on suostunut ummehtuneelle Keskustan linjalle. Tällä hän viittaa Sipilän ehdotuksiin valtion rakennuttajayhtiöstä ja kasvurahastosta.

Näistä Sipilän ehdottama kasvurahasto perustettaisiin myymällä valtion omaisuutta ja tukemalla näin saaduilla varoilla bio- ja vihreän talouden, erityisesti uusien innovaatioiden ja aloittelevien yritysten, kehitystä. Suomen yli sadan miljoonan kuution vuotuinen metsänkasvu tarjoaisi tälle tarvittavan raaka-ainehuollon.

Valtion rakennuttajayhtiötä en itse ole liittänyt Sipilään vaan pikemminkin Stubin hallitukseen. Ainakin jos Kataja tarkoittaa suomalaisen julkisen rakennuskannan huonon ja osin hengenvaarallisen kunnon korjaamiseen suunniteltua Remontti Oy:tä.

Hanketta on vastustettu - ja syystäkin - vastaavan valtion rakennuskannan hoitaja-yhtiön eli Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta saatujen huonojen kokemusten takia. Mutta ehkä Sipilä on tehnyt jonkin muun ehdotuksen, joka on mennyt silmieni ohi eikä löydy edes pikaisella googlauksella.

Erityisen kimpaantunut Kataja on kuitenkin siitä, ettei Sipilä "näytä uskovan verotuksen keventämiseen". Sinänsä mielenkiintoista, sillä Suomi velkaantuu tällä hetkellä lähes kymmenen miljardin euron vuosivauhtia.

Tästä pääsemmekin ehkä Sampsa Katajan ulostulon todelliseen syyhyn, eli tapahtumaketjuun, jonka aloitti Sipilän puuttuminen julkisen sektorin kokoon. Ehdotukseen iski tuoreeltaan koko poliittinen kenttä ja media (esimerkki ja toinen esimerkki).

Sipilä ei kuitenkaan häkeltynyt, vaan selitti rauhallisesti tarkoittaneensa vain julkisen sektorin työn tehostamista hyödyntämällä nykyteknologiaa. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaisi myös julkisen sektorin koon pienentymistä ja sitä kautta mahdollisuutta Katajan kaipaamaan verotuksen keventämiseen. Ellei näin säästyviä verotuloja sitten käytettäisi uusien palvelujen tai lisäbyrokratian rakentamiseen.

Sipilän vastaus ei toki kelvannut kaikille, mutta epäilen Katajan ulostulon syntyneen pelosta, että ehdotus julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta miellyttäisi suurta kansanosaa. Ja aivan erityisesti Kokoomuksen potentiaalista kannattajakuntaa.

Kokoomuksen kannalta Sipilä on muutenkin vaarallinen hahmo. Tarkoitan tällä sitä, että Keskustan puheenjohtajan rauhallisen olemuksen lisäksi hänellä on tunnettu tausta menestyvänä yrittäjänä.

Se on poikkeuksellista nykypolitiikassa, ja vetoaa poliittisen kentän oikeistoon. Niinpä oman puolueen kannatuksen laskiessa - huolimatta pepsodentmaisesti hymyilevästä pääministeristä - päätti Kataja ryhtyä toimiin, sillä vaalit lähestyvät pelottavan nopeasti.

Aika näyttää eskaloituuko tästä systemaattinen Sipilän mustamaalaamiskampanja. Omalta osaltani voin osallistua sen verran, että uskon Sipilän olevan rehellinen ja omien, usein varsin järkevänoloisten, avaustensa suhteen tosissaan.

Sen sijaan minulle tuottaa vaikeuksia hänen puolueensa, joka on tunnettu siitä, että se pettää aina. Eikä anna äänestäjien vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Minun on mahdotonta uskoa, että Sipilä onnistuisi muuttamaan puolueensa toimintatapoja. Siksi keskustan ministeriryhmän toiminnan tulevassa hallituksessa voi odottaa olevan ennakoimatonta; ja usein vastoin äänestäjien ja ehkä jopa pääministerin tahtoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Julkisen sektorin liiat virkamiehet
Metsästä jalostuu rahaa
Keskustan linja: äänestämällä ei voi vaikuttaa

lauantai 8. marraskuuta 2014

Noen vaikutus ilmastoon luultua pienempi

IPPC:n mukaan ilmaston lämpeneminen 1900-luvun lopulla on 95 prosenttisella varmuudella ihmisen syytä. Tämä johtopäätös ei tosin perustu ilmakehän viime vuosien lämpenemiseen vaan johonkin muuhun.

Ilmastoon vaikuttavat niin sanotut pakotteet. Sellaisia ovat esimerkiksi kasvihuonekaasut, rikkipäästöt, maapallon vulkaaninen aktiivisuus, otsoni, erilaiset ilmakehän pienpartikkelit ja auringon aktiivisuus.

Yksi kasvihuonekaasujen kanssa samaan suuntaan vaikuttava tekijä on noki. Sen on ajateltu tummentavan maapallon pintaa, jolloin auringosta tuleva saäteily imeytyy tehokkaammin maan pintaan. Suurimmillaan vaikutus on silloin, kun noki peittää jään tai lumen, jotka vaaleina pintoina heijastavat aurinkoenergiaa tehokkaasti takaisin avaruuteen.

Siksi olikin mielenkiintoista huomata, että aivan uuden tutkimuksen mukaan nokea on ihmisasutuksen ulkopuolisilla alueilla merkittävästi vähemmän kuin on aiemmin ajateltu. Lisäksi partikkeleiden globaali elinikä on merkittävästi luultua lyhyempi. Tämän seurauksena noen ilmastoa lämmittävää vaikutusta on tutkijoiden mukaan liioiteltu jopa neljänneksen verran.

Aika näyttää, vaikuttaako uusi tutkimustulos IPCC:n varmuuteen ihmisen syyllisyyden todennäköisyydestä tai auttaako se malleja toistamaan 2000-luvun aikana havaitun lämpötilan nousun pysähtymisen. Joka tapauksessa se osoittaa, että ainakin tähän mennessä ilmastomallien perusteissa on ollut suuria puutteita - minkä ei pitäisi olla kenellekään yllätys, sillä eiväthän ne ole osanneet ennustaa 2000-luvun globaalien lämpötilojen kehitystäkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?
Globaaleista lämpötilamittauksista löytyi virheitä - korjausten jälkeen ilmastonmuutos on edennyt luultua nopeammin
Pari syyskuun lumiennätyksen innoittamaa ajatusta

perjantai 7. marraskuuta 2014

Tukholmasta löytyi pommi

Tuore uutinen kertoo, että tukholmalaisesta ostoskeskuksesta löytyi pommi. Saa nähdä onko se Ruotsin "onnistuneen" maahanmuuttopolitiikan kukkanen vai jotain muuta.

Tarkempia tietoja odotellessa voimme kuitenkin miettiä, mitä voisimme tehdä Suomessa, jotta helsinkiläisistä ostoskeskuksista ei tulevaisuudessa löytisi pommeja. Auttaisikohan kantasuomalaiseen nuorisoon kohdistettava aivopesu?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua
Kanada siirtyy kohti kontrolliyhteiskuntaa
Ääliöiden kekkerit

Euroopan Unionin jäsenmaksuista ja veloista

Suomi hoitaa tunnetusti aina maksunsa ja velkansa. Oli kyse sitten Euroopan Unionista tai sotakorvauksista.

Iso-Britannia sen sijaan on neuvotellut itselleen alennuksen EU:n jäsenmaksuun. Ja nyt, kun sen talous koheni odotettua enemmän, se neuvotteli itselleen alennuksen lisääntyneen maksukykynsä takia nousseeseen maksuosuuteensa.

Kreikka sen sijaan ei halua enää uusia tukiaisia. Siksi sille tarjotaan varmuusluottoa, vaikka kaikki tietävätkin, ettei Kreikka tule koskaan maksamaan jo nyt kertyneitä velkojaan takaisin.

Näin se EU-maiden tai oikeastaan Unionin kansalaisten välinen yhteisymmärrys kasvaa. Ja usko EU:n tasapuolisuuteen,

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä meidän pitäisi oppia eurovaaleista?
Romaneille parempi tulevaisuus Euroopassa
Mitäs minä sanoin?

lauantai 1. marraskuuta 2014

Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua

Kansainvälinen vertailu kertoo suomalaispoikien olevan poikkeuksellisen maahanmuuttajakielteisiä. Jyväskylän dosentti Sakari Suutarinen on tehnyt asiasta muutamia johtopäätöksiä ja antaa neuvoja siitä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi tämän takia tehdä.

Hänen mukaansa suomalaisten poikien asenteet ovat aiheuttaneet sen, että Suomen muslimit ovat olleet muiden maiden muslimeja innokkaampia lähtemään jihadiin ISISin riveissä. Tämän takia hän haluaisi kiinnittää huomiota valtaväestön asenteisiin antamalla heille rauhankasvatusta.

Muslimiyhteisön tulisi dosentin mukaan ottaa huomioon muslimien radikalisoitumisen mahdollisuus ja ottaa vastuu rauhankasvatuksesta. Sama koskee hänen mukaansa myös kantaväestöä. Yhtenä ratkaisuna asiaan hän esittää muslimien ja kristittyjen osallistumista samoille uskonnontunneille.

Koska suomalainen poikanuoriso on maahanmuuttajakriittistä, tulisi meidän Suutarisen mukaan miettiä miten tähän asenteeseen voitaisiin vaikuttaa kouluissa ja niiden opetussuunnitelmissa. Hän pitää pahana virheenä kouluneuvostojen lopettamista, koska sen jälkeen koululaiset eivät ole päässeet enää keskustelemaan eivätkä opettelemaan demokraattisia vaikutuskeinoja.

Lopuksi Suutarista harmittaa, ettei koululaisten älymystö ole aktivoitunut. Keitä kuuluu älymystöön tai miten sen pitäisi aktivoitua, sitä hän ei kerro.

* * *

Aivan toisin kuin Suutarinen, näen maahanmuuton ja maahanmuuttajien käyttäytymisen maassamme syyksi suomalaisen nuorison maahanmuuttokriittisyyteen. Siinä täytyy olla jotain todella pahasti pielessä, koska suomalainen nuoriso on reagoinut näin vahvasti. Tämän johtopäätöksen vahvistaa kaikki se, mitä olen kuullut kantasuomalaisilta nuorilta itseltään.

Looginen johtopäätös, riippumatta siitä onko oikeassa dosentti vai professori, tässä tilanteessa on se, ettei nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ole mahdollista jatkaa. Meidän on valittava joko ongelmia aiheuttavan (humanitaarisen) maahanmuuton oleellinen vähentäminen tai vaihtoehtoisesti kantaväestön onnistunut aivopesu.

Näistä vaihtoehdoista ongelmia aiheuttavan maahanmuuton rajoittaminen onnistuu helposti; yksinkertaisimmillaan vähentämällä maahanmuuttajia houkuttelevia tekijöitä, kuten heille tarjottavaa sosiaaliturvaa. Etenkin käteisenä maksettavaa tukea. Tämän keinon tehokkuus tuli osoitetuksi silloin, kun Suomi vähensi oleskelulupaa hakevien rahallista tukea neljänneksellä.

Toinen mahdollisuus humanitaarisen maahanmuuton vähentämiseksi on kiristää sen ehtoja oleellisesti nykyisestä. Esimerkiksi perheen yhdistämisen edellytyksenä tulisi olla osoitettu kyky huolehtia koko perheen elatuksesta. Tai toissijaisen oleskeluluvan edellytyksiä voitaisiin tiukentaa esimerkiksi määrittämällä nykyistä useampia maita turvallisiksi, jolloin niistä maista tulevia, joilla ei ole todettu turvapaikkan tarvetta, voitaisiin palauttaa koteihinsa. Ja niin edelleen.

Toisin kuin omani, on Suutarisen johtopäätös koululaisten asenteista suomalaisen kantaväestön aivopesu. Tämä on nähdäkseni onnistunut kaikista maailman maista parhaiten Ruotsissa, jonka maahanmuutto on monin verroin Suomeakin suurempaa.

Ruotsia esimerkkinä käyttäen voidaan nähdä Jyväskylän dosentin näkemyksen ongelmallisuus. Ensinnäkin ruotsalaisen yhteiskunnan varsin onnistunut kansalaisten aivopesu ja rahan mättäminen maahanmuuttajien kotouttamiseen ei ole estänyt ongelmien kärjistymistä kaikkialla siellä, missä humanitaaristen maahanmuuttajien määrä on suuri. Viittaan tällä esimerkiksi Malmön Rosengårdiin ja Tukholman maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin.

Lisäksi onnistuneesta ruotsalaisten aivopesusta huolimatta maahanmuuttajiin liittyvien ongelmien kärjistymisestä on seurannut yhä useamman ihmisen kohdalla aivopesutuloksen haalistuminen. Tarkoitan sitä, että maan kansalaiset ovat äänestäneet maahanmuuttokriittisen puolueen Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi parlamenttipuolueeksi.

* * *

Ensi keväänä on eduskuntavaalit. Niissä meillä on valta päättää Suomen maahanmuuttopolitiikasta neljäksi vuodeksi. Onneksi puolueet ovat tässä suhteessa helposti erottuvia.

Perussuomalaiset ovat eduskunnassa nyt istuvista puolueista ainoa, joka kannattaa ongelmallisen maahanmuuton rajoittamista. Lisäksi samalla linjalla on muutama pienpuolue, joista suoraa kansanäänestystä ajava Muutos 2011 lienee tunnetuin.

Kokoomus, demarit, kepulaiset, kristilliset, vassarit, vihreät ja ruotsalaiset taas satsaavat tässä asiassa kansalaisten aivopesuun uskoen mustan muuttuvan valkoiseksi kunhan tarpeeksi hinkkaa. Tosin näistäkin puolueista löytyy yksittäisiä ehdokkaita, jotka sanovat kannattavansa maahanmuuton rajoittamista. Valitettavasti he toimivat käytännössä puolueidensa valitseman linjan mukaisesti, joten heidän todellinen merkityksensä jää maahanmuuttokriittisten puolueiden äänimäärän vähentämiseen ja siten kansalaisten aivopesuun uskovan poliittisen linjan pönkittämiseen.

Kannattaa siis olla tarkkana kenelle äänensä antaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kanada siirtyy kohti kontrolliyhteiskuntaa
Ääliöiden kekkerit
Puolueiden maahanmuuttoasenteista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!