lauantai 1. elokuuta 2020

Ville Tavio ja afrikkalainen kulttuuri

Ville Tavio (ps) arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa sitä, että "länsimaista kulttuuria ei pidetäkään enää yksinomaan parhaana vaan nähdään muutkin kulttuurit samanarvoisina". Hän myös ihmetteli, miksei kulttuurien välisestä paremmuudesta voi puhua avoimesti.

Tavio ei kuitenkaan suostunut ottamaan suoraa kantaa toimittajan kysymykseen siitä, onko "islamilainen kulttuuri on huonompi kuin kristillinen kulttuuri". Sen sijaan hän totesi, että kysymykseen vastaaminen johtaisi tuomioon.

Jos katsotaan, minkälaisen kulttuurin parissa on tehty ne suuret keksinnöt, joiden avulla voimme esimerkiksi matkustaa parissa vuorokaudessa maapallon ympäri, olemme selvinneet voittajiksi bakteeritaudeista tai pystymme käyttämään tietokoneita blogien kirjoittamiseen huomaamme, ettei se ole ainakaan afrikkalainen kulttuuri.

Sen huonoista puolista kertoi tänä aamuna puolestaan Yleisradio, jonka mukaan Zimbabwessa on pidätetty kymmeniä ihmisiä hallituksenvastaisissa mielenosoituksissa. Niissä vastustettiin jutun mukaan alkujaan korruptiota, mutta nykyisin hallitusta. Mielenosoittajien mukaan presidentti Emmerson Mnangagwan hallinto on käyttänyt itsevaltaisia otteita mielenosoitusten nujertamiseksi.

Zimbabwen ei ole ollut mikään menestystarina sen jälkeen, kun valta siirtyi valkoisilta mustille. Tämän aamun uutisen perusteella myöskään maan tulevaisuus ei taida olla ruusuilla tanssimista, vaan pikemminkin tavallinen afrikkalainen tarina, jossa vallanpitäjä muuttuu kerta toisensa jälkeen demokraattisesta johtajasta itselleen etuja kahmivaksi gepardihattuhallitsijaksi.

Kysymys kuuluukin, että jos jostain asiasta voi sanoa "tavallinen tarina", tarkoittaako se sitä, että kyse on kulttuuriin kuuluvasta seikasta. Ja jos vastaamme myöntävästi, osoittavatko Zimbabwen (ja muun mustan Afrikan) tapahtumat jotain afrikkalaisen ja länsimaisen kulttuurin välisestä arvoasetelmasta sensu Ville Tavio?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kelvoton ja poliittisten toimijoiden arvoa alentava näytelmä
Afrikkalaista koneinsinööriä odotellessa
Kulttuurisia eroja

10 kommenttia:

  1. Kyll' se tahtoo länsimäissakin ne vallanpitäät ruveta kahmiin itselleen etuja,ahneus kun ei ole kulttuurisidonnainen, vaan ihmien korvien välissä ..

    VastaaPoista
  2. Ihminen on ahne, toiset ovat avoimestia ahneita, toiset verhoaa ahneuden jonkun aatteen varjoon, kuten vasemistolaiset "yleviin" ihanteisiin tai kumitontun tapaset ihmiset verhoovat oman ahneutensa yksilön vapauksista höpöttämiseen ..

    VastaaPoista
  3. Tavion haastattelua häiritsi toimittajan kahdesti toistettu tahallinen kysely tapaus Peltokankaasta.

    Media on pääkirjoituksia (päivän Aamulehti) myöten täynnä möläyttelystä. Itse asia miksi Peltokangas poltti päreensä jää sivuseikaksi. Puhumattakaan, että muistettaisiin Ohisalon vielä törkeämpi möläytys. Olihan se jotenkin fiinimpi englannin kielisenä.

    Miljardit unohtuu syksyyn mennessä tältä tyhmennetyltä kansalta.

    VastaaPoista
  4. Olisi Tavio tehnyt toimittelijalle vastakysymyksen: Kummasta kulttuurista haluttaan paeta toiseen kulttuuriin?

    VastaaPoista
  5. Laittamatta sanoja Tavion suuhun ja vielä vähemmän ottamatta kantaa tarkoitushakuisiin "haastattelu"kysymyksiin, professorin ajatus on herkullinen keskustelualusta. Mikä kuuluu (tulisi kuulua) ja millä kriteerillä tietyn kulttuurin piirteeksi? Ja ulkoisen vs sisäisen arvion ero?

    Maanpaossa elellessä näjes yhtä ja toista näkee. Esimerkiksi en aivan suoralta kädeltä jakaisi yksioikoisesti kulttuureja "sateenvarjotermeiksi" kuten eurooppalainen, afrikkalainen jne. Näiden sisällä ja limittäinkin jakoja on yhtä lailla, enkä tarkoita nyt mitään mikroluokitteluja esim. slummi-, ghetto-, anarko- ja vast.

    Otettakoon esimerkiksi Kongon katoliset pappiskollegani, joiden kera minulla oli siunaus opiskella Italiassa 2010. Arvatenkin geneettisesti&silminnähden he olivat afrikkalaisia, mutta pääosin elintavoiltaan, mieleltään ja toimiltaan lähempänä eurooppalaisuutta. On helppo todeta, että sitoumus kristinuskoon (länsimaisuuden/eurooppalaisuuden perustaan?) vallitsi näitä kongolaismiehiä. Tällöin jää kuitenkin selittämättä se, miten juuri tuo tilkkutäkin pala kehittyi dominantiksi, ja vielä enemmän se, miten kulttuurien limittyminen yksilökohtaisesti toimii.

    Toisaalta aina ei tarvitse mennä Baltiaa kauemmas. Täällä Latviassa oltaneen kapean geneettis-perinnöllisesti 'eurooppalaisia', uskaltakaamme näin hypoteesi asetella. Kuitenkin ihmisten toiminta/toimimattomuus, ajatusmallit ja käytös vaikuttaa selkeästi itäisemmältä mentaliteetilta kuin termiltä 'Eurooppa' tapaamme odottaa. Taas kerran olisi helppo todeta 50v neuvostokauden muokanneen heistä sen, mutta vastaus on ala-arvoisen ensisilmäinen. Ensiksi, voivatko 50 vuotta todella pyyhkiä tyhjiin esim. teutoniset sadat vuodet? Toiseksi, ovatko ns. aidot latvialaiset täten ne ~900 000 mi lähtivät/pääsivät Länsi-Euroopan kovemmin palkattuihin töihin Britanniaan, Saksaan jne? Kolmanneksi, ja luultavasti tärkeimpänä, pitäisi kaiketi arvioida ikiaikaisempaa perspektiiviä, s.o. balttilaisten heimojen olemusta.

    VastaaPoista
  6. Kulttuurien välisestä "paremmuudesta" pitäisi tietenkin pystyä puhumaan. Lähtökohdat ovat selvääkin selvemmät: ihminen on lajityypillisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen olento, ja yhteisövoimat, yhteisöominaisuudet ja yhteisöilmiöt ovat aina olleet ja ovat edelleenkin ensisijaisia -- kaikki mikä kuuluu yksilön kokemusmaailmaan on vain heijastusta kollektiivitekijöistä.

    Ja nuo yhteisötekijät ovat siis laadullisesti, toistan: laadullisesti eri asia kuin se mitä ymmärrämme yhteisöllisyydellä kun aivan väärin kuvittelemme sen olevan jokin kokemuksellinen havainto siitä mitä summana tapahtuu kun joukko yksilöitä jossain lyöttäytyy yhteen.

    Sosiologain perustaja Emile Durkheim otti tutkittavakseen itsemurhan, joka ilmiönä on sellainen ettei luulisi minkään yksilöä koskevan biologisen tai psykologisen ohjelman siihen johtavan. Ja hänen suorittamansa tilastolliset tarkastelut osoittivat, että itsemurhalla on varsin vähän tekemistä "itsen" kanssa. Tietyllä sosiaalisen sitovuuden laadulla oli jo enemmän. Yleisenä johtopäätöksenä oli että tietyssä yhteisössä tapahtuu tiettynä ajajaksona tietty määrä tietyntyyppisiä itsemurhia ihan siitä riippumatta millaisia ovat yksilöiden ominaisuudet ja pyrkimykset.

    Ja juuri noin on laita nimenomaan niin sanottujen "kulttuurien". Termillä pitäisi tarkoittaa joukkotodellisuuden niitä ominaisuuksia, jotka ilmenevät samanlaisina ja suhteellisesti samansuuruisina vaikka sukupolvet tai yksilöt vaihtuisivat tai väki puolittuisi. "Kulttuuri" ei siis saa tarkoittaa mitään irtainta rihkamaa -- tapoja, uskomuksia, pukeutumista, ruokia, taidetta, tms.

    Ja kun ymmärrämme mitä kulttuuri on, voimme ehkä saada jo pienen käsityksen siitä miten vaarallista voi olla kahden totaalisesti erilaatuisen ja joukkotodellisuuden syvätasolla toisiinsa sopimattoman kulttuurin yhteentörmäys. Sen oireiluihin ei auta vaikka yksilötasolla yrittäisimme mitä tahansa. Päinvastoin -- yritykset manipuloida yksilöitä -- saarnata moraalisaarnoja, kehittää sanktioita ja rangaistuksia kulttuuristen hylkimisreaktioiden ilmaantuessa, hyvittää huonosti suoriutuvien yksilöiden kyvyttömyyttä antamalle heille bonuspisteitä, jne -- kaikki se voi vain pahentaa syvätason sopeutumattomuutta.

    Jokaisen kulttuurin tulisi ensin olla paremmin perillä omasta ominais- ja erityislaadustaan. Se on ihmisyyden ainoa mahdollinen pohja -- kaikki ihmisyys on kulttuurista ihmisyyttä. Eurooppalaisen uuden ajan sokean individualismi johtaa meitä harhaan, kun se yrittää luoda ihmiskuvan, mielikuvan ylihistoriallisesta, ylikulttuurisesta, ylikansallisesta ja yliyhteisöllisestä yli-yksilöstä -- jonkinlaisesta yli-ihmisestä. Juuri sellaisten hirvittävien yleistysten miellemaailma on totalitarismin miellemaailma.

    VastaaPoista
  7. Toimittaja ei ilmeisesti osaa ratkaista, onko kristilliseen laupeuteen ja Vuorisaarnan sanomaan verrattuna hyvä vai huono asia, että varkailta amputoidaan käsi, homot hirtetään tai heitetään katolta, naisia kivitetään kuoliaiksi ja ihmisiä mestataan. Todella vaikea kysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta Saksan sosialidemokraattinen puolue
      ilmeisesti on osannut ratkaista asian hyväksyen nuo rankaisutavat:

      "Saksan sosialidemokraattinen puolue on lopulta saanut erotettua kuuluisan toisinajattelijansa, Berliinin osavaltion entisen taloussenaattorin Thilo Sarrazinin. Pitkät jäähyväiset kestivät yksitoista vuotta. SPD:n kurikomissio ilmoitti perusteeksi VÄITETYN ISLAM-VIHAMIELISYYDEN. Rasismikin on mainittu. Sarrazin kiistää väitteet kategorisesti. Tarina jatkuu oikeussalissa..."

      Koko artikkeli: https://www.kansalainen.fi/pitkat-jaahyvaiset-saksan-sosiaalidemokraattinen-puolue-sai-erotettua-kuuluisan-toisinajattelijansa/

      Kyllä kantaeurooppalaisten hävittämistä ajavia petturipoliitikkoja ja muita tuholaisia löytyy pilvin pimein lähes jokaisessa Euroopan maassa, mutta tässä aletaan olla jo hulluuden ja petturuuden äärilaidalla, voittaen jopa Ohisalon johtamat viherkommunistit kantasuomalaisiin vähintäänkin epäsuorasti kohdistuvassa nihilismissä:

      "Heidi Hendersson on tyytyväinen kantasuomalaisten tuhoamiseen - sanoo lisääntymistä moraalittomaksi.
      Kun sosiaalidemokraattinen pankkimoguli Anders Wiklöf osti sanomalehdet Åland ja Nya Åland, lehdet ovat julkaisseet joukon huolestuttavia mielipidetekstejä ja pääkirjoituksia. Nyt Wiklöfin toimittaja Heidi Hendersson toivottaa äskettäin julkaistussa pääkirjoituksessaan tervetulleeksi Suomen alkuperäisväestön tuhoamisen ja puoltaa suomalaisten korvaamista sen sijaan muista maista tulevilla siirtolaisilla..."
      https://www.alandsnyheter.com/befolkningskris/heidi-hendersson-valkomnar-utrotning-av-finlands-ursprungsbefolkning-fortplantning-omoralisk/

      Toivottavasti tästäkin leviäisi tieto ainakin vaihtoehtomediassa:
      "Keskustan puheenjohtajan pestiä tavoitteleva Annikka Saarikko vaati vuonna 2010 Suomeen imaamikoulutusta",
      https://www.kansalainen.fi/keskustan-puheenjohtajan-pestia-tavoitteleva-annikka-saarikko-vaati-vuonna-2010-suomeen-imaamikoulutusta/

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    2. Ålands Nyheter näyttää olevan varsin hyvä vaihtoehtomedia-sivusto, varjopuolinaan vain ruotsinkielisyys ja huomattava keskittyminen Ahvenanmaan asioihin.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    3. Ålands Nyheter: "Hallituksen turvapaikkapetos: yhtä ainoaa tyttöä ei saanut tulla Suomeen Kreikan pakolaisleiriltä",
      https://www.alandsnyheter.com/invandring/regeringens-asylbluff-inte-en-enda-flicka-fick-komma-till-finland-fran-flyktinglager-i-grekland/

      Kalergi-suunnitelma

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!