maanantai 30. joulukuuta 2019

Onko Arvometsä Oy pyramidihuijaus?

Suomessa on tehty kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä. Sen läpimeno tarkoittaisi metsänhoidossa paluuta viime vuosisadan alun menetelmiin.

Aloitetta kannattavat henkilöt ovat viime aikoina aktivoituneet kirjoittamaan varsin aggressiivisesti erilaisiin medioihin. Heidän sanomansa on yhdenmukainen ja selvä - kuin jostain päämajasta ohjattu.

Tuon sanoman mukaan Suomessa on kiellettävä 1960-luvun jälkeen metsänhoitomme valtavirtaa ollut tasaikäisten metsien kasvatus ja siirryttävä sen sijaan jatkuvaan kasvatukseen, jossa puista kaadetaan 10-15 vuoden välein suurimmat ja jätetään pienemmät kasvamaan. Säästöä eli tuloa metsänomistajalle sanotaan syntyvän siitä, ettei metsiä tarvitsisi lainkaan uudistaa tai hoitaa, vaan ne uusituisivat itsestään.

Tästä esimerkin tarjosi tämän aamun mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa. On siis syytä tarkastella myös tässä blogissa mitä näistä eri metsänhoitovaihtoehdoista oikeasti tiedetään ja mitä se voisi tarkoittaa.

* * *

Jos ensin katsotaan tilastoja, niin sieltä nähdään Suomen metsämaiden puuston keskitilavuuden kasvaneen tasaikäisen metsänkasvatukseen siirtymisen jälkeen eli 1970-luvun alusta noin 57 prosentilla. Toisin sanoen suomalaisten metsien historia ei tue ajatusta siitä, että jatkuva kasvatus olisi puuntuotannollisesti (tai metsiemme hiilinielujen kannalta) millään tavalla järkevää.

Jatkuvan ja tasaikäisen metsänkasvatuksen eroista on vain vähän mittaustuloksiin perustuvia tutkimuksia. Niistä uusimmassa vertailututkimuksessa nähtiin, että tasaikäisen metsän kasvu on noin 20 prosenttia nopeampaa kuin jatkuvapeitteisen. Toisin sanoen nämäkään mittaustulokset eivät tue jatkuvan kasvatuksen järkevyyttä puunkäytön tai hiilinielujen osalta.

Professori Jarkko Hantula on puolestaan todennut, ettei luontaiseen uudistukseen perustuvassa jatkuvassa kasvatuksessa voida hyödyntää metsäpuiden jalostuksen tuomaa puiden kasvunopeuden lisääntymistä. Näin puiden kasvuero tasaikäisen ja jatkuvan kasvatuksen metsissä tulee ajan myötä kasvamaan entisestään.

Lisäksi hän on kertonut jatkuvan kasvatuksen metsien uudistamiseen käytettävien valtapuuston alle kehittyvien kuusen taimien olevan erityisen alttiita juurikäävän eli maannouseman leviämiselle. Siten jatkuvan kasvatuksen menetelmillä hoidettavat metsät tulevat sisältämään entistä enemmän tyvilahoista tukkia, mikä alentaa niiden arvoa.

Emeritusprofessori Erkki Annilan mukaan tasaikäiset "talousmetsät muodostavat mosaiikkimaisen elinympäristöjen kirjon avoimista aloista varttuneisiin, runsaspuustoisiin metsiin", kun taas "jatkuvassa kasvatuksessa metsä pidetään keinotekoisesti koko ajan yhdessä ja samassa kehitysvaiheessa". Näin "se monimuotoisuus, joka sisältyy metsän eri kehitysvaiheisiin erilaisilla kasvupaikoilla, jää kokonaan pois".

* * *

Edelle kirjoittamieni seikkojen perusteella olen itse tullut siihen tulokseen, ettei Suomessa tule siirtyä laajamittaisesti jatkuvaan metsänkasvatukseen. Siitä huolimatta menetelmällä saattaa olla käyttöä esimerkiksi turvemailla, koska ne tuottavat mahdollisesti vähemmän vesistöpäästöjä. Lisäksi menetelmä saattaa olla hyödyllinen esimerkiksi virkistystarkoituksiin käytettävissä metsissä.

Lopuksi haluan vielä tuoda esiin ihmettelyni siitä, että mikä on se motiivi, jolla jatkuvaa kasvatusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Kyse ei varmasti ole asian advokaattien tietämättömyydestä, koska mukana on monia professoritason tutkijoita.

Siksi olen alkanut epäillä, että tässäkin asiassa olisi taustalla jonkinlainen taloudellinen intressi? Sellainen voisi syntyä eräänlaisena pyramidihuijauksena esimerkiksi Arvometsä Oy:n kautta, joka nopeatempoisilla hakkuillaan ja uudistamistoimenpiteistä luistamalla saattaisi tuottaa hyvää tulosta muutamien kymmenien vuosien aikana, vaikka samalla näiden metsien tulevaisuuden tuotto tuhotaankin?

En tiedä kuinka oikeaan epäilykseni osuu - ja itse asiassa toivon sen olevan väärä. Olisi kuitenkin hienoa jos maastamme löytyisi tutkiva ammattijournalisti, joka tarttuisi tähän asiaan ja selvittäisi Arvometsän ja jatkuvan kasvatukseen liittyvän aggressiivisen propagandan taustat ja niiden tekijät. Harrastajabloggarilla sellaiseen ei ole mahdollisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Metsien kasvusta ja ilmastohistoriasta
Se mikä on Afrikassa hyvä, halutaan lopettaa Suomesta

4 kommenttia:

  1. Jalostushyödyt tosiaan menetetään jatkuvassa kasvatuksessa. Lisänäkökohta jalostusmielessä on negatiivinen valintajalostus, joka on jatkuvaan kasvatukseen sisäänrakennettuna. Mitä parempikasvuinen puu on perimältään, sitä nopeammin se tulee hakuissa poistetuksi. Vastaavasti pitempään paikalla olevat hidaskasvuisemmat puut pääsevät pitempään siementämään uutta taimiainesta.

    Jatkuvan kasvatuksen vaatimukset saavat suurimman kannatuksen ns. Kallion kuplassa, josta änkeytyminen lähimetsään on etusivun juttu. Ekoajattelija Osmo Soininvaara vierastaa mesäretkiä, vihreän Fatim Diarran mielestä "metsässä on anketa" ja muistaakseni Ville Komsi aikoinaan totesi, että vihreä aate kukkii suurissa kaupungeissa. Anni Sinnemäki järkyttyi nähdessään haukan syövän variksen valtioneuvoston katolla. Näillä eväillä onkin sitten hyvä vetää metsien käsittelyn suuntaviivoja. Vastakkain ovat nuorten kaupunkilaisten idealismi ja toisaalta muun maan todellisuus ja vuosisatainen tutkimus ja kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti tuo jatkuvaan kasvatukseen sisältyvä negatiivinen jalostus. Muistan asiasta puhutun jo omana kouluaikanani - tosin silloin siten, että "nykyisin eli 1970-luvulla" tuo ongelma osattiin välttää jättämällä siemenpuiksi parhaat yksilöt.

      Poista
  2. Nyt meni suuresti arvostamaltani professorilta kyllä ali riman, ihan otsikkoa myöten. Eilen en vielä edes jatellut vaivautua vastaamaan, mutta nyt tulin sitten toisiin aatoksiin.

    Ensiksi pitää sanoa että vastustan jyrkästi avohakkuukieltoa koska se on yksinkertaisesti järjetön ajatus.

    Toiseksi henkilökohtaisesti suosin metsissäni ns. jatkuvaa kasvatusta ja olen myös Arvometsän asiakas.Kumpikaan asia ei sulje pois avohakkuun mahdollisuuta mikäli sellainen tarve ilmenee, mutta avohakkuu taasen sulkee pois jatkuvan kasvatuksen vuosikymmeniksi.

    Kolmanneksi väite nopeatempoisista hakkuista ja uudistuvelvoitteen laiminlyönnistä ei pidä alkuukaan paikkaansa. Tai ei ainakaan minulla ole tällaisesta mitään havaintoa varsinkaan Arvometsän toimesta. Oikeastaan aivan päinvastoin. Hakkuun alkaessa Arvometsän mies(henkilö) leimaa alueen ja puut mitkä varmasti jätetään ja yksittäisiä puita jotka varmasti otetaan. Samalla hän opastaa kuskia miten mikäkin alue hakataan ja jää vielä pariksi päiväksi valvomaan että ohjeet ovat varmaan menneet perille mikäli kuskilla ei ole liiemmin kokemusta poimintahakkuista.Joistaki asioista olin itsekin eri mieltä mutta kaverilla oli kyllä aina erittäin hyvät perusteet valinnoilleen, todellinen ammattimies.

    Mutta miksi valita jatkuva kasvatus tai oikeastaan poimintahakkuu yläharvennus menetelmällä?Syitä jokaisella voi olla moniakin, kuten minullakin mutta yksi syy on raha.Miksi hemmetissä myisin kuitupuuta 17euroa/motti kun yläharvennuksessa saa tukista 53 euroa/motti?

    Lopulksi sanoisin vielä että älä lähde mustamaalaamaan mitään yritystä ennen kuin asioihin perehtyy vaikka he olisivatkin asiasta eri mieltä. Silloin ollaan vihervasemmiston tiellä ja sen tien päässä ei ole kulta-aarretta.

    -Jussi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten varmasti tiedät kuuluvat jatkuvan kasvatuksen protokollaan harvennushakkuut 10-15 vuoden välein (eli noin puolet nopeammin kuin tasaikäisen metsänkasvatuksen harvennukset/päätehakkuut). Tarkoitin siis tätä tuolla kommentillani nopeatempoisista hakkuista.

      Yläharvennukset taas eivät ole varsinaisesti jatkuvaa kasvatusta vaan osa tavallista metsänhoitoa silloin, kun puuston rakenne tekee siitä edullisen vaihtoehdon. Sen erottaa jatkuvasta kasvatuksesta se, että yläharvennusta seuraavassa vaiheessa tehdään avohakkuu. Jatkuvaksi kasvatukseksi yläharvennus siis muuttuu vasta sitten kun tuo avohakkuu jätetään tekemättä.

      Totta on tietenkin se, ettei hakkuuaukkoa voida muuttaa nopeasti jatkuvaksi kasvatukseksi. Valitettavasti on samalla tavalla totta, ettei jatkuvan kasvatuksen metsää voi muuttaa tasaikäiseksi - ei ainakaan kovin tuottavaksi sellaiseksi - vaan tämä muutos vaatii vajaatuottoisen avohakkuun tekemisen.

      Tuo spekulaationi pyramidihuijauksesta liittyi siihen, että jos tämä metsänhoitotapa on metsänkasvun kannalta huonompi kuin tasiakäinen metsänkasvatus, johtaa ainoana metsänhoitovaihtoehtona luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja tuottaa pahimmillaan lahoa tukkipuuta, on nyt nähtävillä olevan voimaperäiselle propagandalle oltava jokin muu syy kuin nämä. Yksi sellainen voisi olla nopeiden voittojen hakeminen metsänhoitokuluista ja siten tinkiminen tulevasta metsänkasvusta. En myöskään väittänyt, että näin on, mutta koska tämä mahdollisuus on olemassa, olisi hienoa jos asiaa selvitettäisiin esimerkiksi tutkivan journalismin keinoin.

      Lopuksi vielä kiitos neuvosta.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!