maanantai 29. huhtikuuta 2019

Metsä Group innostaa tutkijoita ja poliitikkoja

Metsä Groupin investointi-ilmoitus Kemin sellutehtaaseen on johtamassa mielenkiintoiseen debattiin, kuten toissapäivänä arvelinkin. Ensinnäkin Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi totesi eilisessä mielipidekirjoituksessaan, että sellutehdas olisi ympäristöteko.

Hänen mukaansa "uudet tehtaat tuottaisivat valtakunnan verkkoon uusiutuvaa sähköä arviolta kaksi kertaa enemmän kuin Imatrankoski, jossa toimii maamme suurin vesivoimalaitos... tuotteet auttavat korvaamaan muovia ja muita valmisteita, joiden tekemiseen tarvitaan fossiilisia energiavaroja... Tehtaat vähentävät kasvihuonepäästöjen lisäksi muitakin ympäristöongelmia kuten maailman merien roskaantumista... Uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat maailmanmarkkinoilla tilaa vanhanaikaiselta ja saastuttaviin tehtaisiin perustuvalta tuotannolta... Laillisia ja laittomia hakkuita tapahtuu hädänalaisten orankien reviireillä ja muuallakin, missä niin sanottu kuudes sukupuuttoaalto pyyhkii eliölajeja maailmasta."

Vähemmän yllättävästi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio näki Ylen haastattelussa jo totutun yksisilmäisesti pelkän Suomen hiilinielun ja kertoi, että "metsähakkuiden kiihtymisen myötä hiilinielu pienentyisi Mela-mallin arvion mukaan lähes kymmenellä miljoonalla tonnilla". Hänen näkemyksensä mukaisesti lovea olisi vaikea täyttää muilla keinoin - huomaamatta sitä, että Kaupin edelle siteeraamani kommentin vaikutukset jo yksinään täyttävät siitä osan. Ja globaalisti todennäköisesti paljon enemmänkin.

Poliittisista puoluejohtajista Vihreiden Pekka Haavisto otti negatiivisen kannan tehtaan tarvitseman julkisesti kustannettavan infrastruktuurin rahoittamiseen, jota hallitusneuvottelija Antti Rinne (sd) jo ehti lupailemaan. Näkyyköhän tämä Vihreiden kannatuksessa eurovaaleissa - etenkin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa puolueen suosio jäänee toki muutenkin vähäiseksi?

Joka tapauksessa lienee selvää, että mikäli puolueen kielteinen näkemys pysyy hallitukseen menemisen kynnyskysymyksenä, ovat Vihreät ulkona tulevasta valtioneuvostosta. Jos näin käy, asettuvat hallitusneuvottelut kokonaan uuteen ja entistä haastavampaan tilanteeseen.

Myös Vasemmistoliitossa näyttäisi olevan halua torjua Metsä Groupin investointi suomalaiseen biotalouteen. Tai ainakin Veronica Honkasalon twiitin muotoilu "ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä ihan kaikki" viittaa sellaiseen.

Voi kuitenkin olla, ettei Li Andersson lähde tähän peliin mukaan, sillä onhan Vasemmistoliiton asema Kemissä ollut perinteisesti vahva ja se on siellä edelleen kaupunginvaltuuston suurin puolue, eikä sikäläisiä duunareita siis kannata ehdoin tahdoin raivostuttaa. Nähtäväksi jää siten myös se, millä tavoin Metsä Groupin päätös vaikuttaa äänestäjien siirtymiseen Vasemmistoliiton ja Vihreiden tai anderssonilaisten ja SDP:n/Perussuomalaisten välillä - riippuen lopulta puoluejohdon valitsemasta linjasta.

Kokoomuksen ja Keskustan suunnasta on joka tapauksessa kuulunut ääniä tehtaan ja sen tarvitseman infrastruktuurin puolesta. Tämä oli tietenkin odotettua huolimatta puolueiden sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Perussuomalaistenkin tehdasta puoltava asenne lienee jo etukäteen selvä, mutta olisi toki poliittisesti korrektia saada asiaan vahvistus myös siltä suunnalta. Kuin myös RKP:lta ja Kristillisdemokraateilta.

Jäädään siis seuraamaan mitä tänään ja tulevina päivinä tapahtuu. Varmaa on tässä vaiheessa vain se, että Metsä Group onnistui hämmentämään entisestään kuumaa soppaa omien tavoitteidensa kannalta juuri oikeaan aikaan. Toisaalta metsäteollisuuden on saatava varmuus siitä, että sen toimintaedellytykset Suomessa ovat edelleen kunnossa, mikäli tänne aiotaan investoida myös jatkossa. Siihen vastaus on jo tullut, eli Antti Rinteen nopea kommentti vahvisti asian.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

7 kommenttia:

  1. Tiedä mennä luottaamaan Rinteen puheisiin, kun tuntuu nuttu kääntyvän nopeammin kuin sipiika soinilla. Se on vähän niinku se entinen mies sano löysäpuheisesta kaveristaan: Se on ihan sama kumpi sillä puhuu, pää vai perse, juttuja ei erota toisistaan. Antti pyörtää pyhät puheensa jahka marinin sanna ja muut löyhäpäät marisee. Vaan ans kattoo nyt. Jospa ne mettäpatruunat laski, että tällä konstilla saadaan tolkun porvarihallitus.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kyllä, mutta uskoisin Rinteen pysyvän tässä asiassa nykyisellä linjallaan. Muuten katoaa liian suuri osa kannatuksesta.

      Poista
  2. Ei se Kemin uusi sellutehdas kompastu poliittiseen päätöksentekoon. Meillä on jo proffa, joka todisti investoinnin "ympäristöteoksi". Ylioppilas Haaviston laskelmat hiilinielun kaventumisesta eivät poliittisessa harkinnassa paina mitään, vaikka Rinne on penännyt puolueilta sitoutumista globaaliin koskeintaan 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen.

    VastaaPoista
  3. ""metsähakkuiden kiihtymisen myötä hiilinielu pienentyisi Mela-mallin arvion mukaan lähes kymmenellä miljoonalla tonnilla"

    Jos hakkuualueelle annetaan kasvaa uutta metsää, niin hiilinielu toimii. Välillä vain kerätään hakkuilla pois nieluun kerääntynyt hiili.

    Acc

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsän osalta hiilinielu on puihin (ja maaperään) sitoutuvan ja sieltä poistuvan hiilen erotus. Jos yksittäinen leimikko siis hakataan sieltä poistuu kerralla paljon hiiltä, joka seuraavan reilun 50 vuoden kuluessa kasvaa vähitellen takaisin. Hiilinielu leimikosta alkaa tulla vasta sitten kun siellä on puuta yhtä paljon kuin ennen hakkuita eli metsän kiertoiän kuluttua mikäli sen annetaan kasvaa pidempään.

      Koko maan tasolla voidaan laskea vuotuisia hiilinieluja. Suomessa vuotuinen metsänkasvu ja hakkuut kutakuinkin kumoavat toisensa, mutta 1960-luvun jälkeen on lähinnä metsänhoidon avulla metsänkasvu lisääntynyt nopeammin kuin hakkuut ja siksi maahamme on syntynyt tehokas hiilinielu. Lisäksi pitäisi huomioida poistuvasta puusta se osuus, joka ei palaa hiilenkiertoon ainakaan nopeasti kuten huonekalut tai rakennukset. Ne käytännössä vähentävät hakkuissa vapautuvan hiilen määrää.

      Tähän liittyy vielä se, että metsän vanhetessa se muuttuu jossain vaiheessa hiilinielusta neutraaliksi tai jopa hiilenlähteeksi. Samoin voi käydä jo aiemmin jos metsää kohtaa paha myrskytuho, puut lahoavat sisältä maannouseman takia tai hyönteiset tappavat suuren osan puista.

      Poista
    2. Eikös se ole niin, että metsä sitoo hiiltä kasvaessaan. Kun metsä hakataan, se hiili kuljetetaan pois, mutta ei se vapaudu ilmakehään, jos sitä puuta ei polteta.

      Poista
  4. Koska asia paljolti liittyy myös yllä olevaan ja muihinkin arvoisan professorin kirjoituksiin, laitan tähän yhteen toisaalla julkaistuun kommenttiin: https://preview.tinyurl.com/Suomen-uhat . (Kommentti on liian pitkä sellaisenaan tässä esitettäväksi!)

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!