maanantai 25. huhtikuuta 2022

Suomen tie unionin takamaasta osaksi modernia valtiota

Tämä on toinen osa blogimerkintäsarjaa, jossa käyn läpi Suomen historian merkittävimmät vaiheet. Sen ensimmäisessä kirjoituksessa kuvasin, kuinka Suomi (tai oikeastaan sen tiheimmin asuttu etelä- ja länsiosa) joutuivat osaksi Ruotsia, minkä seurauksena maamme kytkeytyi vääjäämättä läntisen maailman kehitykseen. 

Keskiajalla oli syntynyt Pohjoismaiden välinen Kalmarin Unioni, jossa valta siirtyi ajan myötä yhä selkeämmin unionikuninkaalle eli tanskalaisille. Suomen - ja samalla kaikkien pohjoismaiden - tulevan kehityksen kannalta tärkeää oli Kustaa Vaasan onnistunut kapina, joka palautti Ruotsin riippumattomuuden ulkopuolisista tahoista. 

Tämä tapahtui Itämeren kaupankäyntiä hallinneeseen Hansa-liittoon kuuluneen Lyypekin vapaakaupungin tuen avulla. Tämä tuki oli toki maksettava takaisin, eikä se onnistunut muuten kuin varastamalla keskiajalla vaurastuneen katolisen kirkon omaisuus - mille oikeutuksen antoi puolestaan luterilainen uskonpuhdistus. 

Myöhemmin Kustaa teki Ruotsista vielä riippumattoman Lyypekistä katkaisemalla napanuoransa siihen liittoutumalla Tanskan ja Alankomaiden kanssa sekä lyömällä niiden avulla käydyssä sodassa vapaakaupungin. Sen seurauksena Ruotsi - ja sen osana Suomi - irtisanoutui Hansa-kaupungin aiemmin vaatimista ja saamista lähes monopolimaisista ulkomaankauppaeduista. 

Näiden kaikkien saavutusten mahdollistamiseksi ja valtaansa kasvattaakseen Kustaa Vaasa joutui kehittämään Ruotsiin toimivan keskushallinnon veroja keräävine vouteineen ja kirjallisine käskyineen. Kauppa ohjattiin keskusvallan  valvontaan tapulikaupunkijärjestelmän avulla, jolloin myös se saatiin vaurastuttamaan kuninkaan henkilökohtaista omaisuutta sekä valtakuntaa. 

Kustaa Vaasa muutti myös oikeudenkäytön sellaiseksi, että lakituvissa siirryttiin syyllisten etsimiseen ja rankaisemiseen. Aiemmin tapana ollut pyrkimys luoda sovintoa riitelevien osapuolten - ja heidän sukujensa - välille jäi samalla taka-alalle. 

Näiden toimien kautta syntynyt uusi verotus- ja oikeuskäytäntö sekä kirkon otteen kirpoaminen vallasta johtivat kuninkaan vahvaan asemaan. Siinä Kustaa Vaasan alapuolella oli vain hänen palvelijoitaan ja uskollisia alamaisiaan. Tämän vallan tueksi kuningas loi myös vakinaisen armeijan, jonka ylläpito edellytti veroja eli rahaa. 

Rahatalouden merkitys ylipäänsä kasvoi koko valtakunnan alueella, mikä edisti suurtilojaan viljelevän aateliston ja kauppaa käyvien porvareiden asemaa suhteessa muuhun väestöön. Tämä nosti aateliston ja kaupunkien suurporvarit tavallisen rahvaan yläpuolelle. 

Kaiken kaikkiaan Kustaa Vaasan toimien seurauksena syntyi ja vahvistui kuninkaan johtama moderni tai ainakin esimoderni valtio, joka pystyi ohjaamaan koko valtakuntaa haluamaansa suuntaan. Samalla tavallisen kansan elinolojen kehitys kääntyi laskuun seuraavien kahden vuosisadan ajaksi -  näin kävi sekä Ruotsissa että Suomessa. 

Sarjan  muut kirjoitukset:
Osa I: Suomen liittyminen osaksi läntistä kulttuuria
Osa III: Kansan aseman oikeudellinen ja taloudellinen heikentyminen
Osa IV: Suomen historian kurjin aika
Osa V: Voiton tavoittelu pelasti maan
Osa VI: Hyödyn aika
Osa VII: Valistusajan diktaattori edisti kapitalistista taloutta
Osa VIII: Suomen liittäminen Venäjään johti rikollisuuden nousuun
Osa IX: Valistunut itsevaltias käynnisti talouskasvun

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen liittyminen osaksi läntistä kulttuuria
Eikö Suomessa ole oikeutta eikä kohtuutta?
Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan afrikkalaisia



8 kommenttia:

  1. Ja nyt ollaan ajamassa wef:n neljättä teollista vallankumousta, jossa rahvas ei enää omista mitään, mutta ovat onnellisempia kuin koskaan.

    VastaaPoista
  2. Eikös juuri Kustaa Vaasan hallintokaudella ns. Pieni Jääkausi alkanut todenteolla? Olisiko tällä ollut suurempi vaikutus kansan elinoloihin kuin kuninkaalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän ilmaston kylmeneminenkin vaikutti tuolloin. Pahin oli kuitenkin vielä edessäpäin. Eli 1600-luvun suuret nälkävuodet.

      Poista
  3. 6½. Lukiolaisen aineeksi liian lyhyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä onkin blogimerkintä. Mutta kiitos silti jo kansakoulussa varsin tutuksi tulleesta arvosanasta.

      Poista
  4. Joutui osaksi ruotsia, joutui? 14v-tyttö joutui tyyydyttämään muhamed ali bun Molon molon emättimellään? Helsinkäläinen mies joutui kuolemaan mustalaisen kanssa käydyn riidan päätteeksi? Proffessorit joutuivat ottamaan vastaan palkankorotuksen verovaroista liitto joutuu ylistämään päätöstä. Ruotsalaisista puhuttaessa olisi syytä aina käyttää muita kuin hallinnon määräämiä ylistäviä sanoja normaali puheessakin olisi hyvä tuoda mukaan historialliset faktat, kuten esim. Astrid Thors puolueen joka jakoi rasistisia rodunjalostuksen kannattajan mitalleja jäsen, nalle mikälie walhroos suomalaisia ryöstäneiden ja raiskanneiden jälkeläinen, ihan kuten vasemmisto puhuu suomalaisista mutta se käyttää vääristeltyä historiaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä olisi kyllä myös lukea esim. Herman Lindqvistin ja Veijo Meren kirjoituksia Suomen ja Ruotsin historiasta.
      Muitakin julkaisuja on paljon netissä, jotka kertovat sen vähemmän kauniin toisen puolen asioista.

      Poista
  5. Ruotsinvallan aika Kustaa Vaasasta eteenpäin oli kauheaa sortoa ja rahvaanmiesten haaskaamista tykinruuaksi. vähemmälläkin hallitsijoiden hulluudella olisi selvitty

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!