Eilen saavutettiinkin yksi tärkeimmistä etapeista tällä matkalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli nimittäin selvittänyt, että Unkari tulee puoltamaan maamme kutsumista NATO:n jäseneksi.
Erityisen merkille pantavaa on ollut kotimaisten poliitikkojemme sopuisuus käydyssä keskustelussa. Tosin aina löytyy joku, joka ei voi vastustaa irtopisteiden keruuta edes isänmaan turvallisuuden kannalta keskeisissä asioissa.
Tästä antoi esimerkin Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Jussi Saramo, joka syytti perussuomalaisia siitä, että nämä olisivat olleet aiemmin Venäjän suurimpia tukijoita ja nyt siis takinkääntäjiä. Tämä sai Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran toivomaan, "ettei salissa haukuttaisi ketään putinisteiksi tai sotahulluiksi. Mutta mikäli näitä termejä joku kokee välttämättömäksi käyttää, niin toivoisin, että niitä silloin edes käytettäisiin oikein."
Myös Sari Essayah (krist) otti kantaa Saramon käytökseen. Hänen mukaansa "kun eduskunta nyt aloittaa tämän ajankohtaisselonteon käsittelyn, niin varmasti meidän tässä salissa tulee ennen kaikkea näyttää esimerkkiä siitä kansallisesta yhtenäisyydestä ja miettiä sanavalintojamme".
Nähtäväksi jää, saavuttiko Saramo kommentillaan kannatusta omiensa keskuudessa, vai ymmärrettiinkö jopa siellä, ettei isänmaan asioilla kannata yrittää keräillä ylimääräisiä pisteitä. Selvää on kuitenkin se, ettei hän kommentillaan ainakaan vähentänyt oman puolueensa ja purralaisten välistä polarisaatiota.
Näin etenkin, kun Vasemmistoliitolla on ollut ja on suuria vaikeuksia ymmärtää Venäjän aiheuttamaa uhkaa Suomelle siinä, missä perussuomalaiset ovat olleet sen suhteen jakautuneina. Vasemmistoliitto sen sijaan on edelleen vahvasti NATO-vastainen, vaikka sielläkin on nähty säröilyä.
Perussuomalaisten osalta analyysi on sen sijaan ollut tilanteen muuttuessa analyyttistä, kuten jokainen voi havaita Jussi Halla-ahon juuri ennen Naton kannatuksen rajua nousua eli Venäjän hyökkäystä esittämästä näkemyksestä. Emmekä toki ole unohtaneet sitä ryöpytystä, jonka Halla-aho sai vain puolitoista kuukautta sitten lausuttuaan ajatuksia, jotka tällä hetkellä olisivat puhdasta valtavirtaa.
Saramo vaikuttaa harvinaisen epämiellyttävältä, patologiselta valehtelijalta. Aina sama kiero hymy naamalla ja sanoo asiat juuri toisinpäin kuin mitä todellisuus osoittaa, oikein nautinnolla vääntää todellisuutta kaarelle. Kunnon "gaslighting" in action.
VastaaPoistaPutin imi sielunsa syvyyksiin kommunismin jo lapsena. Hänen isänsä toimi Leninin ja Stalinin kokkina, mikä varmaan ylpisti muuten rottien keskellä elänyttä nousukaismaista Vladimir-kouluhäirikköä. Nuorena hän luki Marxin, Engelsin ja Leninin teoksia, joten hän oli jo varhain ehta kommari. Neuvostoliiton romahtaminen oli tälle vakoojaupseerille traumaattinen kokemus. Nyt eläkeikäisenä hän haluaa tulla Stalinin kaltaiseksi diktaattoriksi ja korjata Venäjän lapsuutensa ajan suurvallaksi. Varmaan lopullisena tavoitteena on päästä muumioiduksi Pyhän Venäjän jäännökseksi, jota mummot kumartavat Voitonpäivänä.
VastaaPoistaEi siis ihme, että Suomen kommareille tuottaa vaikeuksia tuomita idän suurmiehen (170 cm) tekosia ja nähdä häntä kahjona alistajana. Pikemminkin hän on täkäläisten haloskalaisten aateveli.
Ano 0946 osuu naulankantaan. Valitettavasti jopa mestari-Jussi on sorrunut epähistorialliseen Aatu-vertaukseen, vaikka Puten ideologiset esi-isät ovat selkeästi siellä Lenin-Stalinin suunnalla. Se, että Jussikin sortui em. virheeseen, kertoo hyvin vahvasti siitä, miten vahvasti vasemmistolainen 2. ms:n tulkinta on onnistuttu iskostamaan jopa tohtoristasoisiin mieliin.
PoistaEi todellakaan ole sattumaa, että ne suomalaiset tahot, jotka ikänsä puolesta kuuluivat Nl:n kritisoinnin kriminalisoimista ajaviin, ovat nykyään vaatimassa "sananvastuuta" "vähemmistöjen" kritisointiin. Sama kommunismin totalitaristinen käsi siellä näkyy.
Kerääkö Orpo Amerikassa irtopisteitä?
VastaaPoistaTuleva pääministeri käy esittäytymässä.
PoistaJoka tapauksessa ryhdyn korostamaan persulaisuuttani.
VastaaPoistaTotalitaristisessa järjestelmässä, jossa kaikki "totuus" on "strategista totuutta", kaikki oikeaoppinen puhe on irtopisteiden keräilyä.
VastaaPoistaKyllähän demokraattisessakin järjestelmässä omia ideologoitaan tunnustuksellisella tavalla varjelevat poliittiset puolueet harrastavat "strategisia totuuksia". Politiikkaa aina vierastaneena tarkkailijana en näe tässä suhteessa kovin suurta eroa eri puolueiden välillä. Kuinka sitä paitsi voisi vertailla vaikkapa tunnustuksellisia laitavasemmistolaisia tai vaikkapa kristittyjä?
Mitään eroa tunnustuksellisuuden asteessa tuskin saa Hitlerin tai Stalinin välille. Aatteista huolimatta kaikki totalitarismit ovat yhtä lapsenomaiselle asteelle taantuneita, ja kaikki totalitarismit jättävät taakseen yhtä hirvittävää jälkeä. Putin ei ole poikkeus.
Siellä missä aatteelliset ääripäät tunnustavat toisensa vihollisinaan, siellä padat ja kattilat kolisevat. Kun omaan tunnustuksellisuuteensa -- ideologisiin "tulkintoihinsa" -- sortunut syyttäjä käy "oikeutta" kristittyä Päivi Räsästä vastaan, siinä on kyseessä todellinen vertaistason kohtaaminen.
Ensimmäinen ajatukseni nähdessäni tuon Saramon ulostulon oli, että ei kai kukaan oikeasti edes odota Saramolta sen enempää rehellisyyttä kuin rakentavuuttakaan. Sama näyttää olleen hyvin monien muidenkin assosiaatio. Jostakin syystä mieleen sitten tuli pätkä eräästä Mark Twainin jutusta. ”Jo kirjoittaessaan ensimmäistä sanaa, piirrellessään i:n pisteitä, vedellessään t:n viivoja, pilkuttaessaan lauseitaan hän tiesi kyhäävänsä lausetta, joka tihkui halpamaisuutta ja löyhkäsi valheelle”.
VastaaPoistaEikö meidän kansalaisten pidä saada äänestää Natoon liittymisestä? Ja miksi Wallenberg on mukana Nato-keskusteluissa?
VastaaPoistaMehän voimme äänestää vaikka väärin. Siksi se pitää jättää meitä parempien päätettäväksi.
PoistaKeskimääräisen kansalaisen kyvyt riittävät ehkä saippuasarjojen käänteistä ja laulukilpailuista äänestämiseen, ei Natosta.
VastaaPoista