Sudenmetsästyksen alkaminen johti vihreään kaunokirjailuun ja salaliittoteoriaan

Sofia Virta (vihr) ja Ville Niinistö (vihr) ovat kauhistelleet sitä, että metsästäjät ovat ryhtyneet nopeasti ampumaan susia sen jälkeen kun niille annettiin sata kaatolupaa. Ensin mainittu on lähtenyt vastustamaan asiaa pyrkimällä vaikuttamaan ihmisten tunteisiin.

Hänen mukaansa "moni kokee surua siitä, miten susien ampuminen on nyt aloitettu. Monen upean eläimen elämä päättyy nyt hangille, vaikka susi ei ole hyökännyt ihmisen kimppuun sitten 1800-luvun."

Lisäksi hän on kaunokirjaillut, että "eläimet ovat tuntevia olentoja ja osa ekosysteemiä. Sudet ovat älykkäitä, sosiaalisia ja kiintyviä – meidän koiriemme esivanhempia. Niillä on oikeus olla olemassa".

Niinistö taas lähesty asiaa keksimällä salaliittoteorian. Sen mukaan "koko tämä suden metsästysvimma on Orpon hallitukselta vain epätoivoinen yritys siirtää keskustelu pois omista teoistaan keksittyyn ulkoiseen uhkaan". 

* * *

Suurin osa suomalaisista haluaa maassamme olevan susia. Samalla useimmat katsovat, että niiden määrää tulee rajoittaa vahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi sekä tietenkin ihmisten turvallisuuden takaamiseksi. 

 

Tämä asia on tullut ajankohtaiseksi siitä syystä, että Luonnonvarakeskuksen tieteellinen arvio viime vuoden maaliskuisesta susien määrästä osoitti Suomessa olleen silloin noin 430 (413–465) sutta. 

Oleellista on huomata, että tämä yksilömäärä oli peräti noin 46 prosenttia suurempi kuin vuotta aiempi arvio. Sekä ymmärtää, ettei tämä kasvu ole jäänyt ilman seurauksia, vaan susien käytös on samalla muuttunut aiempaa röyhkeämmäksi. 

* * *

Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että suden metsästykselle on hyvät perusteet. Ja siksi suden kaatolupia myönnettiin peräti sata kappaletta. 

Se, että susien metsästys käynnistyi niin tehokkaasti, että eläimiä oli eilisen tiedon perusteella ammuttu jo 21 kappaletta osoittaa suomalaismetsästäjien kyvykkyyden panna täytäntöön poliitikkojen päätöksiä. Samalla susien käyttäytyminen muuttuu – ainakin toivottavasti – aremmaksi, jolloin ne älykkäinä eläiminä pysyttelevät kauempana ihmisistä, mikä vähentää niistä maataloudelle aiheutuvia taloudellisia vahinkoja sekä ihmisille – erityisesti lapsille – aiheutuvaa riskiä.  

Olisin myös odottanut Sofia Virran ja Ville Niinistön ymmärtävän, että yhdenkin suden kuolemaan johtava hyökkäys ihmistä vastaan johtaisi salametsästyksen lisääntymiseen. Eikä se olisi toivottavaa sen enempää suden kuin sen kannan turvalliseen määrään tähtäävän petoeläinpolitiikankaan kannalta. 

* * *

Suden itsensä kannalta oleellista on seurata sekä eläinten yksilömäärää, niiden jakautumista eri populaatioihin sekä lajin perinnöllisen monimuotoisuuden kehitystä. Raamit tälle työlle antaa EU:n luontodirektiivi, jonka mukaan suotuisan suojelutason viitearvon tulisi olla suurempi kuin pienin elinvoimainen kanta.

Vuonna 2022 todettiin, että silloisen susipopulaation koko oli liian pieni varmistamaan elinkelpoisen susipopulaation säilymisen Suomessa. Nyt nopeasti kasvanut susipopulaatio on kuitenkin – kuten edellä totesin – selvästi suurempi kuin tuolloin. Eikä edes nyt käynnistynyt sadan suden ampuminen tule pudottamaan maaliskuista susimäärää likimainkaan silloiselle tasolle saati alle suotuisan suojelutason viitearvon.

* * *

Kaiken kaikkiaan onkin aivan erinomainen asia, että suden metsästys on nyt sallittu eli saatettu poliittisen kontrollin alle, mikä toivottavasti – ja todennäköisesti – näivettää lajiin kohdistuvan salametsästyksen. Siksi palautan teidän – arvoisat lukijat – ja erityisesti vihreiden poliitikkojen mieleen sen, mitä kirjoitin susipolitiikasta lähes kolmetoista vuotta sitten.

"Niinpä suosittelenkin luontoväkeä huolehtimaan siitä, että asutuskeskuksissa säännöllisesti näyttäytyvät sudet tapetaan laillisesti. Samoin uhkaavasti käyttäytyneet tai vaikka vain ihmistä rohkeasti lähestyneet sudet ammutaan ajoissa. Ja mikäli tämä ei pidä susikantaa sen kokoisena, että riski ihmislapsen saaliiksi jäämisestä on olematon, vaatia lisää metsästyslupia. Sekä vastapainoksi susien laittomasta tappamisesta kovempia rangaistuksia."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen ja Amerikan lihansyöjät

Saalistajista ja niiden vaikutuksesta
Susi jo syntyessään - vai onko sittenkään?

Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia

Maamme kansainvälisesti tunnetuin ekonomisti, nobelisti Bengt Holmström, on kollegoineen nostanut esille sellaisia asioita jotka EU:n tulisi tehdä, jotta se säilyisi taloudellisesti kilpailukykyisenä. Lista on lyhyt ja mielenkiintoinen, ja sellaisena sen voi toivoa tulevan luetuksi ja ymmärretyksi myös eurooppalaispoliitikkojen piiissä.

"Meidän on vähintäänkin valvottava sisämarkkinasääntöjen noudattamista, estettävä direktiivien pirstaloitumista 'harmonisoinnin' nimissä, helpotettava yrittäjähenkisten yritysten kasvua, keskitettävä unioni prioriteetteihinsa ja rajoitettava liiallista lainsäädäntöä.

Lisäksi he muistuttivat siitä, että "Euroopalle kasvu on olemassaolon, poliittisten tavoitteiden ja selviytymisen edellytys. Liian pitkään se on korvattu muilla prioriteeteilla, vaikka näitä prioriteetteja ei voida saavuttaa ilman kasvua. Yrittäessämme tehdä kaikkea olemme estäneet innovaatioita, investointeja ja vaurautta".

Koska monet eurooppalaiset ovat nykyisin arvoiltaan arvoliberaaleja sosialisteja, muistutti tutkijajoukko meitä siitä, että "viime vuosikymmeninä unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sekoittaneet sääntelyn edistykseen ja byrokratian integraatioon". Voitkos sen paremmin sanoa?

Siksi Brysseliin tarvitaan perinpohjaista ajattelutavan muutosta, sillä – jos EU jatkaa nykyisellä linjallaan – siihen kuuluvat valtiot "eivät pysty ylläpitämään kansalaistensa itsestäänselvyyksinä pitämiä asioita: työttömyysetuuksia, ilmaista terveydenhuoltoa, elinikäisiä eläkkeitä ja kohtuuhintaista koulutusta. Kasvu on välttämätöntä olemassa olevien sitoumusten maksamiseksi ja uusien sitoumusten täyttämiseksi. Pysähtyminen tekee eurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta menneisyyden utopian."

Olin ilahtunut huomattuani asiasta kertovan uutisen. Ja toivon todella, että Homströmin ja hänen kollegoidensa lista otetaan vakavasti Euroopan Unionissa. Ja että myös arvoliberaalit eurooppalaiset – olivat he sitten väriltään pinkkejä tai vihreitä - ymmärtäisivät, että kyse on koko maanosamme tulevaisuuden pelastamisesta eli hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Päivän aiempi merkintä:
Presidentti Zelenskyin virhe vaatii toimia

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaalit osoittivat miksi Viron talous kohenee, mutta Suomen ei
Humanitaarinen paradoksi Holmströmiläisen paradoksin valossa
Bengt Homström, nobelisti

Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet

Blogistikollega Yrjöperskeles kirjoitti eilen EU:ssa suunnitellusta lakiluonnoksesta, jonka perusteella saastuttavat takat, kamiinat ja kiukaat kiellettäisiin vuoteen 2027 mennessä. Kirjoitus oli hyvä, enkä toista siinä mainittuja asioita vaan sen sijaan kehotan teitä - arvoisat lukijani - lukemaan kyseisen tekstin. 

Totean kuitenkin yhtyväni kollegan ilmeiseen näkemykseen siitä, että Suomen on syytä torpata tämä luonnos heti alkumetreillä. Näin siksi, että sen kustannus suomalaisten kotien ja kesämökkien omistajille olisi tolkuton - ja se tekisi saman tien laittomiksi myös yksityisten ihmisten ja Metsähallituksen sähköverkoista kaukana sijaitsevat erämaakämpät.

Sinänsä on kuitenkin kiistatonta, että takkojen ja kaminoiden käytöstä ilmakehään joutuvat pienpartikkelit ovat terveydelle haitallisia siinä missä muutkin henkityselimiin joutuvat mikrohiukkaset. Kansanterveyden ongelmaksi niistä ei kuitenkaan ole muualla kuin suurissa asutuskeskuksissa, joten suunnitellun direktiivin kohdistaminen niiden ulkopuolelle olisi silkkaa rahan tuhlaamista. 

Meidän suomalaisten tulisi myös huomata, ettei puheena oleva direktiivi olisi pelkästään kallista, vaan myös täysin järjetöntä suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamista - sillä sitähän kesämökit, rantasaunat ja erämaakämpät mitä suurimmassa määrin ovat. 

* * *

Suomalainen politiikka on saanut alue- ja kuntavaalien lähestyessä outoja piirteitä. Yksi surkuhupaisimmista oli SDP:n toiminta Kela-korvausten korvaamisasiassa. 

Esimerkiksi demareiden terveydenhuoltoasiantuntija, kansanedustaja Aki Lindén, moitti hallitusta sen takia kirjoittamalla, että "hölmöläisen politiikkaa tämä Orpon-Purran hallituksen terveyspolitiikka". Kansanedustaja Joona Räsänen puolestaan syytti hallitusta siitä, että "on pohjanoteeraus vaatia SDP:ltä selkeää politiikkaa vaalien alla kun samaan aikaan hallitus keskittyy pimittämään tulevia säästöjä kansalaisilta". 

Sen jälkeen puolue kuitenkin kannatti hallituksen esitystä eduskunnassa varmistaen sen läpimenon. Ja puheenjohtaja Antti Lindtman väitti mustaa valkoiseksi kertomalla, että puolueen linja olisi tämän asian suhteen ollut johdonmukainen. 

* * *

SDP aikoo nyt tehdä myös välikysymyksen hallituksen sosiaali- ja terveysalaan sekä koulutukseen kohdistuvista budjettileikkauksista. Puolueen mukaan säästökohteet pitää saada julkisuuteen ennen kunta- ja aluevaalien äänestyksen alkamista. 

Näin siitä huolimatta, että hallitus on pääministeri Petteri Orpon (kok) suulla luvannut tuoda asian julkisuuteen heti kun lista on valmis. Ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on kertonut, että "näitä paraikaa neuvotellaan ja toivottavasti ne alkuviikosta viimeistään saataisiin". 

Itse vaalit järjestetään ensi kuun 13. päivänä, eli aikaa on vielä kolmisen viikkoa. Ja tosiasia on, että mitä lähemmäs vaaleja puheena olleiden budjettileikkausten ilmoittaminen menee, sitä enemmän ne vaikuttavat itse vaalitulokseen - mikä saattaisi hyvinkin olla SDP:n vaalimenestyksen kannalta edullista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU myönsi 2,5 miljardin tukipaketin Syyrian islamistitaustaiselle hallinnolle
Ylen toimitus salasi jälleen SDP:n lapsipornokytköksen
EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Euroopan Unioni on vuosien mittaan rakentanut sellaisen byrokratiakoneiston, että alueen taloudellinen kehitys on jäänyt pahasti muun maailman jalkoihin. Tämä huomio ei ole millään tavalla uusi, mutta nyt siihen on lopultakin herätty ja sen seurauksena EU-komissio aloitti oman yrityksensä sääntelyn keventämiseksi tällä viikolla. 

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jokainen uusi byrokratiaa lisäävä uudistus on tehty hyvässä tarkoituksessa ja sellaisen uskon ajamana, että muutos tekisi maailmasta hiukan aiempaa paremman. Eikä hallintovallan kasvu siitä syystä johdu pahoista aikeista, vaan ymmärtämättömyydestä tai suoranaisesta tyhmyydestä (tässä valaiseva esimerkki).

EU:n keskushallinnon vuosikymmeniä tehtailema direktiiviviidakko ja maailmanparantamisyritykset ovat johtaneet pääsääntöisesti taloudellista yrittämistä vaikeuttaviin, hallintoa kasvattaviin ja ihmisten veronmaksajien elämää vaikeuttaviin kehityskulkuihin. Ja sitä kautta eurooppalaisten elämänlaadun heikkenemiseen. 

Tämä nähdään hyvin selkeästi vertailemalla eri alueiden talouskasvua. Se on viime vuosina ollut erityisesti USA:ssa ja Intiassa voimakkaan nousujohteista, mutta EU:n alueella erittäin heikkoa. Ja poikkeuksellisen lainkuuliaisessa Suomessa suorastaan katastrofaalista.

Siksi on hyvä yhtyä Helsingin Sanomain pääkirjoittajan loppukaneettiin, jonka mukaan "paatunut sääntelykoneisto tarvitsee pysyvän asennemuutoksen, ja siihen tulee nyt tilaisuus, kun EU:n painopiste siirtyy talouskasvuun ja turvallisuuteen". Ja toivoa, että tämä ymmärretään myös Brysselin vallan kammareissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Ville Niinistö haluaa suomalaisille muita tiukempia rajoitteita

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) on päässyt syksyllä mieleiseensä tehtävään eli EU-parlamentin ympäristö­valiokunnan pääneuvottelijaksi hiilinieluja koskevassa, niin sanotussa Lulucf-asetuksessa. Tätä mandaattiaan hän on käyttänyt tekemällä ehdotuksen maankäyttösektorin hiilinielun kokonais­tavoiteen nostamiseksi 490 miljoonaan hiilidioksidi­ekvivalentti­tonniin vuonna 2030. 

Se on 58 prosenttia enemmän kuin komission heinäkuussa antamassa esityksessä, jossa tavoite oli 310 miljoonaa tonnia. Suomen osuus kasvaisi 17,8 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin eli yli 68 prosenttia. 

Niinistö siis haluaisi asettaa Suomelle muita EU-maita tiukemman tavoitteen ja siten vaikeuttavan entisestään metsänhoitoa ja maataloutta täällä pohjoisen ankarissa oloissa. Näin siitä huolimatta, että Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja totesi viime viikolla, etteivät muut toimialat pystyisi korvamaan metsäsektorin alasajoa. n

Uutta tuotantoa ei hänen mukaansa syntyisi riittävän paljon eikä riittävän nopeasti, koska ongelmana ei ole pelkästään metsäsektorin uusien innovaatioiden syntyminen riittävän nopeasti, vaan myös sen arvonlisän aleneminen, jota nykyiset tuotteet synnyttävät. Hänen mukaansa metsäsektorin toimintaedellytysten raju heikentäminen vaarantaisi nykytuotteitakin.

Uusien tuotteiden osaltakin EU on asettanut erilaisia kapuloita suomalaisten rattaisiin. Yhden esimerkin nosti tänä aamuna esille VTT:n tutkimusprofessori, joka kertoi puusta tehtyjen muovia korvaavien tuotteiden tulleen EU:ssa luokitelluksi yhtä haitallisiksi kuin fossiilisista raaka-aineista tehdyt muovit. 

Maatalous on Suomessa puolestaan ruokaturvan tuoja. Ilman toimivaa maataloutta olisimme ruuan osalta tuonnin varassa, ja kuten tämän syksyn sähkön hintojen nousu on osoittanut, sellaisella saattaa olla ikäviä seurauksia.

Nähtäväksi siis jää, miten Ville Niinistön kannattajat reagoivat hänen toimiinsa ja miten suomalaiset ylipäänsä suhtautuvat EU:n edesottamuksiin suomalaisten hyvinvoinnin perustan alasajajana. Jatkammeko entiseen malliin nyökyttelemällä päätämme mitä erilaisimpiin meille haitallisiin direktiiveihin, vai ryhdymmekö jossain vaiheessa puolustamaan myös omaa etuamme? 

Entä kuinka käy vihreän siirtymän, jos kansalaisten elämä siihen liittyvine muutoksineen käy sietämättömäksi? Reagoivatko siihen ainoastaan ranskalaiset, vai nähdäänkö myös Suomessa aiempaa vahvempaa kansalaisaktivismia? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreiden ärhäköityminen on hyvä asia
Suomalaisvastaiset EU-parlamentaarikot
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä

Eduskunnan hallintovaliokunta vaati törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia poistettavaksi Suomesta

Iltalehti uutisoi, että Riikka Purran (ps) johtama eduskunnan hallintovaliokunta vaatii yksimielisesti törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia poistettavaksi nopeasti maasta. Jutun mukaan kyse on EU-direktiivin yhden osan implemetoinnista myös Suomen lakiin. Tämä oli aikanaan jätetty tekemättä, koska sen nähtiin olevan vastoin Geneven pakolaissopimusta. 

Hallintovaliokunnan lausunto menee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn ja siellä toivottavasti läpi. Sen jälkeen hallituksen on ryhdyttävä toimiin lain muuttamiseksi. 

Uutinen oli sikäli mukava, että normaalin loogisen ajattelun perusteella vakavien rikosten tekijöitä ei ole mitään syytä hyysätä maassamme. Eikä etenkään, mikäli he ovat saapuneet tänne oman kertomansa mukaan kotimaassaan uhkaavan vainon takia. 

Sen sijaan on hämmästyttävää, ettei Suomi sisällyttänyt kansalliseen lainsäädäntöönsä tätä EU-direktiivin osaa jo vuosia sitten, vaan on oikein erikseen tahtonut suojella muulle väestölle uhan muodostavia vakavien rikosten tekijöitä. Kysymys tietenkin kuuluu, että ketkä olivat eduskunnassamme keskeisiä vaikuttajia, joiden vaikutuksesta eduskunta on aikanaan päätynyt tähän nurinkuriseen direktiivin pilkkomiseen? 

Valitettavasti tämän aamun lyhyt googlaussessio ei johtanut tämän asian selvittämiseen, joten jätän asian selvittämisen tutkivasta journalismista palkkansa saaville ammattitoimittajille. Omalta osaltani jään puolestaan seuraamaan, kuinka asian käsittely etenee eduskunnassa ja missä vaiheessa edellä mainittu direktiivi saadaan voimaan kokonaisuudessaan - ja ketkä vastustavat sitä mahdollisesti kuluvan vuoden käsittelyssä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uudenvuodenlupauspyyntö valtamedialle, poliitikoille ja virkamiehille
Voidaanko yli 90% kannatusta nauttiva kansalaisaloite hylätä eduskunnassa?
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle

EU kusee omille nilkoilleen

Huomasin aamulla pienen uutisen, jonka mukaan suomalaisissa kaupoissa pitää uuden EU-määräyksen mukaan olla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden nimet latinaksi. Tai oikeammin kalatiskille pitää ilmeisesti präntätä myyntiartikkeleiden tieteelliset nimet, joista muinainen roomalainen tuskin olisi ymmärtänyt sen enempää kuin pöljäläisen maalaistalon vanhaemäntäkään.

Kun EU:ta on syytetty byrokraattiseksi ja todellisuudesta vieraantuneeksi, on usein käytetty esimerkkinä kurkkudirektiiviä, jossa määrättiin tuotteen muoto tarkasti. Riittävän pilkan jälkeen direktiivi poistettiin, mutta vahinko EU:n imagolle ehti jo tapahtua.

Nyt ovat EU:n herrat siis kehitelleet uuden, jos mahdollista vielä kurkkudirektiiviäkin, turhemman määräyksen. Eikö kenenkään kallispalkkaisen virkamiehen tai Eurooppa-poliitikon mieleen tullut, että myös tämä uudistus saattaisi vetää lokaan yhteisen unionimme maineen?

Ja mikä vielä vakavampaa, osoittaa se Brysselin herrojen painiskelevan täysin turhien asioiden kanssa samaan aikaan kun lähialueilla käydään sotaa, joidenkin jäsenmaiden talous on kuralla ja terrorismi nostaa päätään.

Jos EU siis saa kritiikkiä jäsenmaiden asukkaiden parissa on ilmeistä, että sen on syytä katsoa peiliin. Eivät eurooppalaiset ole tyhmiä, vaan ymmärtävät kyllä, milloin heidän elätettävänään on liian monia virkamiehiä. Ainakin jos nämä väsäävät turhia päätöksiä, joiden ainoa seuraus on Unionin legitimiteetin heikkeneminen.

Näyttää siis siltä, ettei EU tarvitse ilkeämielisiä mustamaalaajia, vaan se näyttää kykenevän tuhoamaan oman maineensa ihan itse niin sanotusti kusemalla omille nilkoilleen. Ehkäpä tämän päivän uutisen aiheuttaman vahingon voisi korjata irtisanomalla ne Brysselin virkamiehet, jotka ovat olleet aloitteellisia latinankieliset nimet edellyttävän direktiivin laadinnassa?

Säästyneet rahat voisi käyttää vaikka Kreikan maksamatta jäävien lainojen aiheuttamiin kustannuksiin, terrorismin ehkäisemiseen tai sodasta kärsivien ukrainalaisten humanitaariseen apuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittisia näkökulmia Kreikan vaalien vaikutuksiin Suomessa
EU:lta miljoonia euroja Suomen köyhille
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!