Historiallisia väestömuutoksia

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen ja Hämeen asukkaat olivat varhaiskeski-ajalla eli vielä 1200-luvun alussa geneettisesti yhtenäinen joukko, vaikka heidän välillään tiedetään olleen kulttuurisia eroja. Tilanne muuttui kuitenkin sen jälkeen, koska maahamme suuntautui Ruotsista muuttoliike, jonka vaikutus näkyivät selvästi rannikolla, mutta ei Hämeessä. 

Suomalaisilla oli toki ollut yhteyksiä muualle jo viikinkiajalla ja ihmiset liikkuivat ainakin Ruotsiin, Gotlantiin, Latviaan ja Laatokan Karjalaan. Tämä voitiin osoittaa näillä alueilla kuolleiden ja heidän Suomessa eläneiden sukulaistensa jakamien DNA-sekvenssien perusteella. Erityisesti gotlantilaisista löytyi suomalaista geeniperimää, mikä osoittaa vilkasta yhteydenpitoa.

* * *

Ronan James O’Sullivanin ja kumppaneiden julkaisema tutkimus osoitti myös, ettei Suomi ollut edes varhaiskeskiajalla suinkaan mikään muusta maailmasta eristyksissä oleva takapajula vaan osa Itämeren alueen kulttuurista verkostoa. Ja myöhäiskeskiajalla se veti puoleensa myös muualla syntyneitä ihmisiä, joiden muuttoliikkeen seurauksena maamme rannikolle syntyi vähitellen ruotsinkielistä asutusta. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka Suomi ja sen väestö muuttuvat jatkossa nykyajan muuttoliikeiden seurauksena. Eivätkä pelkästään suomalaiset vaan koko Euroopan väestö. 

Tätä kehitystä kiihdyttää lisäksi se, että suomalaiset – ja suurin osa muistakin eurooppalaisista – hankkii elämänsä aikana vain vähän lapsia. Lapsivaje on varsin suuri, sillä suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,30 eli kaukana väestön uusiutumisen edellyttävästä kahdesta lapsesta per nainen. Tosin tänä vuonna lapsia syntyy hiukan enemmän, mutta edelleen liian vähän väestön uusiutumisen kannalta, joten maamme väestö on nykyajan muuttoliikkeen seurauksena vaihtumassa varsin nopealla vauhdilla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret
Mennyt maailma avautuu vähitellen
Eurooppalaisten ihon, silmien ja hiust

Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret

Verkkouutiset kertoi maailman väestörakenteen muutoksesta. Sen mukaan maailman väestönkasvu keskittyy yhä selvemmin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja osiin Etelä-Aasiaa. Esimerkiksi väestöltään jo nyt suurien Pakistanin, Nigerian ja Etiopian syntyvyysluvut ovat 3,50, 4,30 ja 3,81. 

Vielä huikeampia lukuja löytyy Tšadista, Somaliasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta. Niissä naiset saavat keskimäärin peräti 5,94, 5,91 ja 5,90 lasta. Toisessa ääripäässä ovat Macao, Honkong ja Etelä-Korea syntyvyysluvuilla 0,69, 0,74 ja 0,75.

Suomessa syntyvyys naista kohden oli vuonna 2025 1,3 lasta. Koko Euroopan Unionissa se oli vuonna 2024 keskimäärin  1,34 ja Pohjois-Amerikassa viime vuonna 1,59. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulevaisuuden maailmassa ihmiset ovat geneettisiltä ja kulttuurisilta juuriltaan kehitysmaalaisia eli ennen kaikkea afrikkalaisia, mutta myös islamilaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia aasialaisia, kuten alla olevasta Wikipedia-kartasta ilmenee.

 * * *

Edellä esittämäni tulevaisuudenkuva tuli itse asiassa mieleeni lukiessani Helsingin sanomien Pekka Mykkäsen kolumnia Sudanin sisällissodasta. Siinä moitittiin meitä eurooppalaisia siitä, ettemme ole kiinnostuneet Sudanin sisällissodasta ja sen uhreista. 

Mykkäsen mukaan Maailman ruokaohjelman WFP:n apulaisjohtaja Rania Dagash-Kamara oli kertonut Eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa Sudanissa tapahtuvista raiskauksista siviiliväestöä kohtaan. Niitä tekevät sodan eri osapuolten pyssymiehet, joten kukaan ei ole kiinnostunut pelastamaan uhreja raiskauksilta.

Tilaisuuden jälkeen kansanedustaja Eva Biaudet (ruots) oli näyttänyt YK:n lastenapujärjestön Unicefin raporttia, jonka mukaan raiskauksista on tullut systemaattisesti käytetty sodan ase. Eikä se koske pelkästään naisia, vaan kolmannes uhreista on poikia.

Lisäksi raiskatuista lapsista kuusitoista oli alle viisivuotiaita. Ja neljä heistä vasta yhden vuoden ikäisiä. 

Toistan: vasta yhden vuoden ikäisiä. Siis käytännössä vauvoja! Minkälainen ihminen raiskaa vauvoja?

* * *

Tämän kaiken perusteella jäin miettimään, että minkälainen maailma meillä mahtaa olla sadan tai kahdensadan vuoden kuluttua. Siis ottaen huomioon sen, mitä tämän kirjoituksen alussa sanoin tulevaisuuden ihmiskunnan geneettisistä ja kulttuurisista juurista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miljardi uutta afrikkalaista
Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa
Demareiden esitykset ovat yhtä järkeviä kuin housuihin kuseminen talvipakkasilla

Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan suomalaisten syntyvyys oli viime vuoden lokakuusta tämän vuoden syyskuuhun hiukan korkeampi kuin vuotta aiemmin. Silloin maahamme syntyi 1,25 lasta yhtä naista kohden ja tänä vuonna 1,28. Ero ei siten ole kovinkaan oleellinen, vaan maamme väestö on edelleen supistumassa.

Tiedotteen mielenkiintoisinta antia oli yliaktuaari Juhana Nordbergin kommentti, jonka mukaan "syntyvyys on noussut tänä vuonna vain suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä, vieraskielisillä sen sijaan ei näy muutosta. Kun katsotaan viimeistä 12 kuukautta, suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,46."

Näyttää siis siltä, ettei Suomen väestö ole tänäkään vuonna uusiutumassa luonnollista tietä. Päinvastoin, etenkin suomenkielisen väestön suhteellinen osuus maan asukkaista on suorastaan romahtamassa tulevina vuosikymmeninä.

* * *

Saman tiedotteen mukaan myös maahanmuutossa on tapahtunut muutosta. Yliaktuaari Joonas Toivolan mukaan "maahanmuutto on laskenut, mutta on edelleen korkealla tasolla. Maahanmuuttojen määrä on tammi-syyskuun aikana tilastohistorian kolmanneksi korkein ennätysvuoden 2023 ja viime vuoden jälkeen." 

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttoja oli yhteensä 38 133. Se tarkoittaa, että tulijoiden määrä oli noin 0,59 prosenttia maamme koko väestön koosta.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin paha, kuin yliaktuaari Toivolan lausunnosta voisi päätellä, sillä suurin maahanmuuttajaryhmä oli ukrainalaiset, joiden jälkeen eniten oli Suomen kansalaisten maahanmuuttoja, joita seurasivat Filippiinien, Intian ja Sri Lankan kansalaiset. Kuten arvoisa lukijani havaitsee, tulijoiden kärkijoukosta puuttuvat niin sanotut suuret pakolaismaat, joiden aiheuttamat ongelmat ovat hyvin tunnettuja.  

Siitä huolimatta nyt julkaistun tilastotiedotteen perusteella Suomen väestön etninen rakenne on muuttumassa kohtuullisen nopeasti ja sen myötä myös yhteiskuntaamme tulee epäilemättä uusia piirteitä. Nähtäväksi kuitenkin jää minkälaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomessa on noin 150 000 muslimia ja 19 000 afrikkalaista, entä sitten?
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi
Fertiliteettitilastot ja maahanmuuton tarve