keskiviikko 22. heinäkuuta 2026
0,039 prosenttia valtion tämän vuoden budjetista
tiistai 5. syyskuuta 2023
Demareiden natsista ja kissanrääkkääjästä lehdistön ryhtiliikkeeseen
Hallitus irtisanoutui rasismista, mutta pitäisikö Herlinien suvun julistautua epädemokraattisiksi totalitaristeiksi?
Helsingin sanomat vahvisti maahanmuuttokriittisyyden johtuvan maahanmuuttajista itsestään
Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila
torstai 31. maaliskuuta 2022
Käräjäoikeus ratkaisi Räsäsen tapauksen, mutta Lehtimäen kiirastuli jatkuu
Raija Toiviaisen ristiretki ajoi karille - ja eläkeikäkin lähestyy
Miten uskonnonvapaudesta voitaisiin luopua?
#Metoo-henkiset haistoivat Mika Lehtimäen veren
keskiviikko 11. marraskuuta 2020
Helsinkiä terrorisoi 100 - 150 vaarallista nuorta
Helsingin Sanomat kertoi eilen, että Helsingin seudulla liikkuu 100 - 150 nuorta, jotka ryöstelevät väkivaltaisesti ikätovereitaan ja muita heikossa asemassa olevia. Kyse on lähinnä maahanmuuttajataustaisista henkilöistä, jotka ovat jo olleet yhteiskunnan interventioiden kohteena. Mielenkiintoista kyllä, samassa jutussa mainittiin Itä-Helsinkiin ilmaantuneen maahanmuuttajataustaisia paluumuuttajia, jotka ovat rakentamassa hierarkkista rikollisuutta, mikä tarkoittanee ruotsalaistyyppisiä nuorisorikollisjengejä.
HS:n juttu herätti eilisen päivän aikana mielenkiintoisia reaktioita. Iltalehden pääkirjoituksessa nostettiin poliittisen johtomme ja viranomaisten toiminta valokeilaan toteamalla, että "rankka väkivalta ja huumekauppa eivät ole pelkkää ´oirehtimista´ – poliitikot ja viranomaiset eivät saa hyssytellä huolta jengiytymisestä" - viitaten ennaltaehkäisevää poliisityötä tekevän Jari Taposen sekä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) luonnehdintaan, jonka mukaan kyse olisi viattomalta kuulostavasta "oirehtimisesta".
Pääministeri Sanna Marin (sd) sentään tunnusti ongelman vakavuuden, vaikka ei esittänytkään keinoja sen ratkaisemiseksi. Hänen twiittiään seuranneessa keskustelussa kiinnitin huomioni näyttelijä Salla Lintosen kommenttiin, jossa hän pyysi luotettavaa lähdettä tiettyjen maahanmuuttajien kantaväestöön nähden moninkertaiselle edustukselle väkivalta- ja seksuaalirikoksissa.
Jouduin lukemaan twiitin uudelleen, sillä en voinut uskoa, että joku voisi vielä tänä päivänä olla tietämätön tästä faktasta. Ilmeisesti valtamedian harhaanjohtava uutisointistrategia on toiminut ainakin tämän näyttelijän kohdalla.
IL:n jutussa siteerattiin myös Aseman lapset -järjestöä, jonka mukaan kaikkien nuorten ei enää ole turvallista liikkua myöhään illalla Helsingin keskustassa tai Itäkeskuksessa. Toisin sanoen todettiin se, että turvallinen Impiwaara alkaa olla mennyttä ja tilalle on saatu monikulttuurista värinää. Siitä kertoo myös se, että MTV3:n mukaan poliisin tietoon on tänä vuonna tullut 43 alle 18-vuotiaiden tekemää epäiltyä henkirikosta, kun aikaisempina vuosina luku on ollut "vain" 9-16.
Päivän järkevimmän kommentin taisi antaa - kuinkas muuten - oppositiojohtaja Jussi Halla-aho, joka totesi että olemme tehneet kaikki ne virheet, jotka ovat johtaneet ruotsalaiseen katastrofiin. Hän totesi myös, ettei toimivia keinoja ongelman välttämiseksi edes ole - siis somalialaisen ja lähi-itäläisen maahanmuuton ankaran rajoittamisen lisäksi. Tämänhän osoittaa todeksi jo se, että HS:n jutun mukaan kaikki tässä puheena olevat 100 - 150 nuorta ovat jo olleet yhteiskunnallisten interventioiden kohteena.
Tämän ymmärtäminen lienee ollut liian vaikeaa tavoittaneen pormestari Jan Vapaavuorta (kok), joka arveli ratkaisun löytyvän yhteiskunnallisten interventioiden kautta. Hänen puoluetoverinsa Antti Häkkänen sentään vihjaisi varovaisesti, että Ruotsin tilanne on eskaloitunut, koska "vähän hallitsemattomasti maahanmuuton lukumäärään suhtauduttiin".
Kaiken kaikkiaan juuri nyt näyttää siltä, että kissa on kerrankin nostettu pöydälle ja myös nähty siellä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole syytä huoahtaa, sillä nykyiset punavihreät vallanpitäjämme tuskin ryhtyvät tehokkaisiin toimiin - eivätkä ainakaan rajoittamaan humanitaarista maahantuloa. Siksi seuraavat kolme vuotta jatketaan Ruotsin linjalla, minkä jälkeen jatko määräytyy vuoden 2023 eduskuntavaalien tuloksen mukaan.
Tässä suhteessa oli mielenkiintoista lukea HS:n tänä aamuna julkaisema juttu, jossa oli haastateltu näistä asioista vastaavia henkilöitä. Heistä ensimmäisen mukaan maahanmuuttajien määrällä ei ole väliä. Vain sillä, kuinka montaa heistä ei pystytä integroimaan yhteiskuntaan.
Toinen henkilö puolestaan kertoi, että "Helsingissä ollaan valmiita käyttämään rahaa ja näkemään vaivaa siihen, että kehityskulku ei olisi samanlainen kuin esimerkiksi Ruotsissa. Keinoja löytyy,"
Avoimeksi jäi kysymys siitä, miksi noita keinoja ei sitten ole käytetty, kuten näiden ihmisryhmien heikosti sujunut työllistyminen, näkyvyys väkivalta- ja seksuaalirikoksissa sekä omalta osaltaan myös nyt ilmi tullut 100 - 150 nuoren henkilön joukkio osoittavat? Paitsi että onhan niitä käytetty, kuten edelle kirjoittamastani ilmenee. Ja rahaakin on palanut.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halla-aho esitti loogisesti pätevät ja älyllisesti rehelliset perustelut
Ohisalo ja ruotsalaistyyppisen jengirikollisuuden torjunta
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa
keskiviikko 14. lokakuuta 2020
Laillistettu ryöstö
Helsingin Sanomat analysoi pääkirjoituksessaan sähkön siirtohintoja työntäen ne myrskyn aiheuttamien katkosten paineessa toimineiden poliitikkojen syyksi. Ja totta onkin, että ongelman takana olivat tietenkin päätöksiä tehneet poliitikot, koska heillä on valta.
Analyysi meni kuitenkin pieleen siinä, että pääkirjoittaja totesi ongelmaksi sen kun energiavirasto "halusi edetä sen mukaan, että heikoimmatkin yhtiöt selviäisivät poliitikkojen alulle panemasta urakasta". Pieleen sikäli, ettei perimmäinen syy ollut energiaviraston linjauksessa vaan poliitikkojen sitä edeltäneessä päätöksessä.
Ja se päätös oli ns. luonnollisen monopolin yksityistäminen. Eli ajatusten Säyneenjoen alias Jyrki Kataisen (kok) hallituksen - valmistelijoina Pekka Haavisto (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok) - poliittisesti motivoitunut, mutta sokea linjaus, jonka seurauksista suomalaiset ovat maksaneet raskaan hinnan. Siis linjaus, jonka saattoi tehdä ainoastaan sellaisten poliittisten broilereiden kerho, jonka jäsenten ymmärrys talouden mekanismeista rajoittui poliittisiin iskulauseisiin.
Nähtäväksi jää, onnistuuko Sanna Marinin (sd) nykyinen hallitus korjaamaan asiaa jollakin tavalla. Valitettavasti jo tässä vaiheessa lienee kuitenkin selvää se, ettei valtioneuvosto lähde sosialistisesta luonteestaan huolimatta pakkolunastamaan sähkönsiirtoa takaisin julkiselle sektorille.Näin siksi, että prosessi olisi pitkä ja oikeudellisesti vaikea. Lisäksi sillä olisi negatiivisia vaikutuksia Suomen maineeseen investointiympäristönä.
Siten keinoksi jää sähkönsiirron voittojen kyttääminen ja rajoittaminen, mikä puolestaan johtaa lähes varmasti ainakin ulkomaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä - kuten Carunassa - erilaisiin vippaskonsteihin, joilla pyritään peittämään toiminnan todellisia tuottoja. Se puolestaan vähentää mitä luultavimmin yhtiöiden Suomeen maksamaa verotuottoa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jyväskylä ja luonnollinen monopoli
Markkinatalous Harvardin professorin silmin
Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna
torstai 8. kesäkuuta 2017
HS sondeerasi Vapaavuoren puheita
Vapaavuori korostaa kaupunkien välistä kilpailua ja toteaa, että "olennainen kysymys muun muassa turvallisuuden kaltaisten asioiden ohella on, kuinka virikkeellinen ja moderni kaupunki on". Tavoitteekseen Vapaavuori ilmoittaa sen, että Helsingistä syntyisi asukkaille, turisteille ja yrityksille hauska, turvallinen, viihtyisä ja sujuva kuva.
Asian vahvistaa Vapaavuoren aiempi oma kirjoitus, jossa hän korostaa samoja asioita. Suora lainaus: "suomalaisen startup –skenen vauhti on niin hyvä, että ehkä keskeisimmäksi kasvun esteeksi on muodostumassa osaamisvaje. Siksi meidän on saatava osaajia yhä enemmän myös ulkomailta. Tämä on fiksua senkin takia, että monipuolinen ja monikulttuurinen työyhteisö pystyy yleensä parempaan."
Omituiseksi jutun tekee se, että selvästikin ahkerasti työtä tekevää ja uutta osaamista maahan tuovaa väkeä sekä turvallista elinympäristöä kaipaavan pormestarin ajatusten joukkoon on kirjoitettu tekstinpätkä, jossa kerrotaan Helsingissä jo nykyisin puhuttavan entistä enemmän arabiaa, ja että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan Helsingin suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi vuoteen 2030 mennessä.
Nuo tiedot eivät ole peräisin Vapaavuorelta, eikä tekstissä tai Vapaavuoren omissa kirjoituksissa mikään viittaa siihen, että pormestari ylipäänsä tarkoittaisi ns. haasteellisia etnisiä ryhmiä puhuessaan kansainvälistymisestä.
Hän ei kannata Helsingin suurmoskeijaa, mutta ei myöskään usko burkhakieltoihin muslimien kotouttamiskeinona. Tämä ei tarkoita, etteikö Vapaavuori olisi jossain määrin kritiikitön humanitaarista maahanmuuttoa kohtaan. Mutta ei se tarkoita myöskään sitä, että hän kaipaisi sitä lisää elvyttämään Helsingin taloutta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka paukut tulisi sijoittaa?
Julkaisiko HS laadukasta journalismia vai vihapuhetta?
Jan Vapaavuori ja Jussi Halla-aho
tiistai 14. maaliskuuta 2017
Jan Vapaavuori ja Jussi Halla-aho
Sen sijaan ainakin itse hämmästyin, kun Jan Vapaavuori (kok) ilmoitti, ettei hän halua Kokoomuksen olevan mukana samassa hallituksessa Halla-ahon Perussuomalaisten kanssa. Toisin sanoen, Vapaavuori haluaa kaataa nykyisen hallituksen, mikäli Halla-aho valitaan.
Hämmästykseni johtui siitä, että Halla-aho on ollut monissa poliittisissa linjauksissaan vahvasti kokoomuslaisilla linjoilla. Ja toisaalta Vapaavuorella ei ole ollut mitään sitä vastaan, että hänen puolueensa on ollut samassa hallituksessa esimerkiksi täysin kokoomuslaisten arvojen vastaisten Vasemmistoliiton ja Vihreiden kanssa.
Nykyhallituksen suhteen Halla-ahon linjaus lienee hallitusohjelman noudattaminen myös Perussuomalaisille tärkeissä kysymyksissä kuten maahanmuutossa. On hassua, ettei tämä näyttäisi kelpaavan Vapaavuorelle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halla-aho vaati EU:ta puuttumaan kansalaisjärjestöjen rikolliseen toimintaan
Löyhästi toisiinsa liittyviä uutisia - Halla-aho ehdokkaaksi Perussuomalaisten johtoon
Veronkierto on vasemmiston mielestä hyväksyttävää
lauantai 29. joulukuuta 2012
Hei, me tehdään laivoja!
Tapahtunut vaatii muutaman kommentin.
Ensinnäkin tämä episodi kertoo karua kieltään siitä, kuinka sairas liiketoiminnan ala laivanrakennus on. Jättiyhtiöt etsivät kaikki keinot, jolla ne voisivat siirtää veronmaksajien rahoja omaan käyttöönsä. Telakkayhtiöiden keskittymisen seurauksena olemme siis saapuneet tilanteeseen, jossa jopa saman yhtiön sisäisen kilpailutuksen avulla haetaan lisävoittoja. Tästä huolimatta yhtiö on joutunut pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin.
Toiseksi tapahtuma kertoo myös siitä, ettei osaamisella ollut päätöstä tehdessä ilmeisesti kovin suurta merkitystä, koska välittömästi voiton saatuaan ranskalaiset huusivat suomalaista osaamista avukseen. Jatkossa tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, syntyykö tästä samankaltaisia seurauksia kuin eräästä toisesta ranskalaisvetoisesta suurprojektista.
Kolmanneksi tapahtuma luo mielenkiitoisen näyteikkunan eurooppalaisten valtioiden keskinäiseen solidaarisuuteen. Suomen hallitus käytti asiasta vastaavan ministeri Vapaavuoren mukaan kaikki sallitut keinot laivatilauksen tukemiseksi. Tästä seuraa se looginen kysymys, että käyttikö Ranska myös muita kuin laillisia keinoja, joita ja vain joita sikäläinen ministeri on kertonut käytetyn. On siis hyvä, että asiaa on lähdetty kyselemään.
Neljänneksi on vielä todettava, että tapahtuneen perusteella näyttää siltä, että yhä monimutkaisempien ja vaativampien tuotteiden valmistaminen saattaa olla käymässä taloudellisesti mahdottomaksi Euroopassa. Näin siitä huolimatta, että Ranskakin on Eurooppaa.
Todellinen ongelmahan juontaa telakkateollisuuden vahvistumisesta Euroopan ulkopuolella. Noita maita EU:n tukisäännökset eivät koske, joten kilpailutilanne muodostuu helposti erittäin vääristyneeksi. Tätä tilannetta kärjistää vielä eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden omistuksen joutuminen Itä-Aasiaan, minkä seurauksena yhtiöiden on vaikeuksiin joutuessaan helppo saneerata laivanrakennus kotimaahansa tai muualla maailmassa sijaitseville telakoilleen. Näkymä ei siis ainakaan ole kovin rohkaseva suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuutta ajatellen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU luopui tulevasta talouskasvusta
Innovaatioita 2020-luvun tarpeisiin?
Asiakas on aina oikeassa - vai onko?
