Jyväskylä ja luonnollinen monopoli

Tuskin kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta kuinka rajusti sähkön siirtohinnat ovat nousseet sen jälkeen, kun Fortumin sähkönjakeluverkko yksityistettiin. Toki taustalla on ollut myös sähköverkon laadullista kehitystä, mutta aggressiivinen verosuunnittelu kielii myös asiakkaiden rahastuksesta, kun sampona kerran on käytettävissä luonnollinen monopoli.

Luonnollinen monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhdellä ainoalla tuottajalla. Sähkönjakelussa se tarkoittaa sitä, ettei kenenkään muun kuin valmiin sähköverkon omistavan yhtiön kannata pyrkiä markkinoille uuden verkon rakentamisen vaatimien kustannusten takia.

Kaupunkien vesihuolto on sähköverkon tapainen raskaan infrastruktuurin varassa toimiva palvelu. Siis juuri sellainen toimiala, joka toimii tehokkaimmin monopolina - luultavasti siitä syystä se onkin pysynyt Suomen kaupungeissa julkisessa omistuksessa. Nyt on kuitenkin Jyväskylässä ryhdytty harkitsemaan kauppaa, jossa osuus kaupungin vesihuollosta siirtyisi yksityiseen omistukseen osana energiayhtiötä.

Luulisi, että myös Jyväskylässä olisi huomattu luonnollisen monopolin yksityistämiset riskit kaupunkilaisten kannalta. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, joten kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki muistutti keskisuomalaisia siitä, että "luonnollisia monopoleja ei kannattaisi yksityistää. Ne kannattaisi pitää julkisissa käsissä".

Toki Jyväskylässä on tarkoitus myydä vain osa vesiyhtiöstä ja pitää määräysvalta kaupungilla. Ajatuksena lienee saada myynnistä rahaa akuutteihin tarpeisiin. Tässäkin ratkaisussa osa vedenjakelun voitoista siirtyisi yksityiseksi voitoksi ja olisi tulevina vuosina pois julkisesta rahoituksesta. Eikä yksikään yritys tietenkään osta osaa vesiyhtiöstä, ellei se laske saavansa rahojaan takaisin korkojen kera.

Näin myös tämän ratkaisun pidemmän ajan lopputuloksena on julkisten tulojen väheneminen, ellei vesiyhtiöstä saatuja rahoja sitten sijoiteta vähintään yhtä tuottavasti kuin niiden ollessa vesiyhtiössä. Lisäksi yksityinen osaomistaja epäilemättä loisi yhtiön sisällä painetta liikevoiton kasvattamiseen, mikä onnistuessaan johtaisi jyväskyläläisten vesimaksujen korottamiseen.

Kuoppamäen sanoin: "jos joku yksityinen siihen investoi, niin kaiken todennäköisyyden mukaan sillä on tavoitteena tehdä hyvä sijoitus ja voittoa. Silloin kysymys on, että kasvaako tehokkuus siinä määrin, että pystytään maksamaan isompia marginaaleja."

Nähtäväksi jää, minkälaiseen ratkaisuun keskisuomalaiset päätyvät. Itse toivon joka tapauksessa, että oman kotikaupunkini vedenjakelu säilyy julkisessa omistuksessa. Sen verran karusti on Caruna kohdellut viime vuosina omaa talouttani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Markkinatalous Harvardin professorin silmin
Turvapaikanhakijauutisia Jyväskylästä ja Kauhavalta
Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna