Halla-aho irtisanoutui rasismista ja Helsingin sanomat turkkilaisista apinoista

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) kirjoitti eilen sosiaalisessa mediassa, että "irtisanoudun mielelläni rasismista! Rasismia on mm. se, että kielteisten ominaisuuksien saa sanoa olevan yhden etnisen ryhmän kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre, mutta vastaavaa ei saa sanoa toisesta ryhmästä, esim. somaleista. Toivon, että myös media irtisanoutuu eriarvoisesta kohtelusta, ja että sanomalehti Kaleva pahoittelee väitettään, jonka mukaan ´päissään tappaminen on suomalaisten kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre´".

Tämän ajatuksen Halla-aho ilmaisi aikanaan jo blogissaan juuri siinä kirjoituksessa, jonka perusteella hän sai tuomion (alkuperäinen teksti löytyy täältä). Hänen tarkoituksenaan oli tuossa kirjoituksessa osoittaa niin sanottu kaksoisstandardi eri ihmisryhmien kohtelussa. Minkä suomalainen oikeusjärjestelmä sitten osoitti tuomitsemalla Halla-ahon kirjoituksen siitä huolimatta, että käräjäoikeuden tuomari oli osannut tulkita kirjoituksen oikein. 

Halla-ahon eilinen päätös ilmaista sama asia suoremmin aiheutti jälleen kerran sydämentykytyksiä vihervasemmiston parissa. Niinpä hänen saamassaan palautteessa oli muutamia kommentteja, jotka paljastivat enemmän sanojastaan kuin niiden kohteista. Siksi päätin kopioida niistä mielestäni kaksi raflaavinta tähän. 

697 seuraajan Anna Suova-Hakala arveli, että "ei sinulla ole missään vaiheessa ollut mitään mahdollisuuksia presidenttikisassa, mutta että aikuisen miehen pitää ehdoin tahdoin olla julkisesti vielä rasistin, raiskausfantasistin ja pettäjän päälle tällainen kusimulkku. Senkin haittaisänmaallinen näivettynyt rukoilijasirkka." Mahtaisikohan tämä täyttää vihapuheen määritelmän (vihapuhe on  viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan)?

Yhdeksäntoista seuraajan kmikaeltanninen puolestaan kommentoi, että "tää nöppömunaolmi jauhaa tätä samaa yli 10 vuotta". Nöppömunaolmia ei liene olemassa, mutta olmi on sokea salamanteri, joka elää maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Se on väriltään kalvakka ja siksi niljakkaan näköinen.

* * *

Useampikin kommentaattori pyrki oikeuttamaan Kalevan väitteen sillä, että Duodecim-lehdessä julkaistun tiedon mukaan toistuvaan väkivaltarikollisuuteen kytkeytyy monoamiinioksidaasi A -entsyymiä tuottavan MAOA-geenin vaimentunut muoto. Tämä geenimuoto esiintyi yleisenä suomalaisilla vangeilla, joten some-kommentaattorit arvelivat juuri sen olevan sellainen suomalainen geeni, joka oikeuttaa pitämään väkivaltaa suomalaisena erityispiirteenä. 

Etsin kirjallisuudesta tietoa tämän väkivaltaa aiheuttavan geenimuodon esiintymisestä eri väestöryhmissä. Lopulta löysin tällaisen tilaston, jossa yhtä tällaista geenimuotoa kerrottiin löytyvän 52-59 prosentilta afroamerikkalaisista miehistä, 48-62 prosentilta kiinalaisista miehistä, 62 prosentilta maorimiehistä, 57 prosentilta japanilaisista miehistä, 33-37 prosentilta eurooppalaisista miehistä. Lisäksi toinen vastaavanlainen geenimuoto löytyi 5,2 prosentilta mustista miehistä, 0,1 prosentilta eurooppalaisista miehistä ja 1,3 prosentilta aasialaisista miehistä. 

Tilaston perusteella näyttäisi siten siltä, ettei kyseistä MAOA-geenimuotoa voi pitää erityisesti suomalaisena vaan pikemminkin ei-eurooppalaisena geenimuotona. Siten sitä ei voi myöskään pitää millään tavalla perusteena sille, että Kaleva aikanaan kirjoitti päissään tappamisen olevan suomalaisten kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre. 

Näin ollen Kalevan olisi syytä täyttää Halla-ahon esittämää pyyntö ja lopultakin pahoitella suomalaisiin kohdistuvaa rasistista kirjoitustaan. Voisikohan julkisen sanan neuvosto auttaa Kalevan toimitusta ymmärtämään tämän asian? 

* * *

Kokonaan toinen asia on se, että Helsingin sanomat korjasi lopulta virheellisen uutisointinsa Riikka Purran turkkilaiseen apinaan liittyvästä kirjoituksesta. Se ei kuitenkaan vieläkään kertonut nimityksen ansainneen henkilön tuijotuksesta, munien kaivelusta tai sepaluksen avaamisesta. Olisiko julkisen sanan neuvostolla tähänkin huomautettavaa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin sanomat Riikka Purran kimpussa
Onko ihonvärillä sittenkin väliä?
Maahanmuuttopolitiikan kannalta tärkeä ihmistutkimus