torstai 25. elokuuta 2022

Suuria kuvia ja olemattomia kasvoja

Ihmisen tärkein aisti on näköaisti. Siksi oli mielenkiintoista havaita aiheeseen liittyen parikin tieteellistä julkaisua. 

Niistä ensimmäisessä oli selvitetty kuvien koon ja niiden muistamisen välistä suhdetta. Tutkimuksen tehneiden tutkijoiden hypoteesin mukaan ihmisen päivittäin havaitsemista ohikiitävistä kuvista juuri suurikokoiset jäävät ihmisten mieleen paremmin kuin pienet. 

Tutkijat testasivat tätä hypoteesia 182 osallistujalla, joita pyydettiin katsomaan erikokoisia kuvia kertomatta, että he joutuvat sen jälkeen muistitestiin. Kuvien katselun jälkeen he muistivat suuret kuvat 1,5 kertaa paremmin kuin pienet, mutta esitysjärjestys tai kuvan sisältö eivät vaikuttaneet muistamiseen. Ei myöskään kuvan esikäsittely, skaalaus tekstissä tai sen tietosisältö. Poikkeuksena olivat kuitenkin kuvissa olevat kasvot ja ulkoilmakohtaukset, jotka muistettiin parhaiten ja huonoiten. 

Toisessa vastaani tulleessa tutkimusraportissa oli käsitelty ihmisten eri esineissä havaitsemia illuusiokasvoja. Siis optisia harhoja, joissa katsoja kuvittelee näkevänsä kasvot esimerkiksi kuun pinnalla tai jossain elottomassa esineessä, vaikka niissä ei todellisuudessa sellaisia olekaan.

Tutkijat teetättivät sarjan kokeita valokuvilla luonnollisista ja ihmisen tekemistä esineistä, joissa oli kasvoiksi tulkittavia yksityiskohtia. Niihin osallistui kaikkiaan 3 815 aikuista ihmistä, joiden arvion mukaan vain 19 % kuvitteellisista kasvoista arvioitiin ilmeeltään neutraaleiksi, kun taas 34 % koettiin ilmaisevan onnellisuutta ja 1 % tulkittiin inhoa ​​osoittavaksi. 

Suurinta osaa illuusiokasvoista pidettiin ennemmin nuorina kuin vanhoina. Lisäksi ihmisten mielestä kasvot kuvasivat näkemiään kasvoja neljä kertaa useammin miehiksi kuin naisiksi. Vaikka 80 prosenttia kokeeseen osallistujista noudatti tätä kaavaa, kuitenkin kolme prosenttia kertoi näkevänsä useammin naisten kuin miesten kasvoja. 

Minun nähdäkseni nämä tutkimukset osoittivat mielenkiintoisella tavalla sen, ettemme me ihmiset näe maailmaa sellaisena kuin se on, vaan katselemme sitä jonkinlaisten sääntöjen ja ennakkoluulojen kautta. Ehkäpä tämä osaltaan selittää sitä, miksi eri ihmiset ajattelevat maailmasta niin kovin toisistaan poikkeavasti. 

Onhan niin, että siinä missä yksi näkee vaikkapa hyvin hoidetun talousmetsän taloudellista hyvinvointia tuottavana luonnonvarana, katsoo toinen sitä kauhistuttavana puupeltona. Ja sen seurauksena he käyvät kiivasta sanasotaa siitä, miten suomalaisia metsiä tulisi hoitaa.

9 kommenttia:

  1. Joku näkee Sannassa pääministeriainesta, toinen ainetta.

    VastaaPoista
  2. Tuo oikeanlaisen metsän ongelma on mielenkiintoinen. Suomessahan metsää riittää, ja siitä on suojeltukin aika suuri osa. Luultavasti iso osa suomalaisista on sitä mieltä, että hyvin hoidettu talousmetsä on aivan hyväksyttävää metsää. Siellähän pystyy retkeilijäkin aika mukavasti liikkumaankin, toisin kuin hoitamattomassa ryteikössä. Lisäksi normaali ihminen ymmärtää metsätalouden taloudellisen merkityksen Suomelle.
    Ohisalo ja Vihreät ovat kuitenkin sitä mieltä, että vain koskematon aarniometsä on oikeanlaista metsää, joka heille kelpaa. Siksi metsistä pitäisi suojella suuremmat alat, jopa 30%. Vaatimus on heille tietysti sikäli helppo, että kysymys ei yleensä ole heidän metsistään, vaan aivan muiden. Vihreäthän ovat pääsääntöisesti isommissa kaupungeissa asuvia nuoria naisihmisiä, joilla siten ei ole sen enempää metsiä kuin suurta ymmärrystä eikä empatiaa sille, miten maaseudun ihmiset elävät ja saavat toimeentulonsa. Tuskinpa he kovin paljon oikeasti edes retkeilevät metsissä, vaan se on heille jonkinlainen hyveposeerauksen väline. Kuvaavaa oli jossain lehtijutussa kerrottu Emma Karin ohje opetuslapsilleen, että eri puulajit olisi hyvä tuntea. Eli sitä tasoa on asiantuntemus. Ilmastonmuutoshysteria on tietysti antanut aivan uusia kierroksia hullunmyllyyn.
    Jotenkin järkyttävää on, että tuollaiset ihmiset ovat hallituksessa (kiristysasemassa) päättämässä muiden ihmisten asioista, kuten metsien käytöstä ja turvetuotannosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsät ovat ekosysteemejä, talousmetsät ovat ihan köyhiä ekosysteemejä. Lajien monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa kaikkeen elämään. Niin kuin yksisilmäinen ajattelukin. Metsäkeskustelu toki on ikuisaihe - edellyttäen, että jotain luonnonmetsää jää keskusteltavaksi.

      Poista
    2. Vanhat metsät ne vasta köyhiä ekosysteemejä ovatkin, sillä kuusikon juuressa ei kasva kuin sammal ja muutamat sienilajit.

      Talousmetsistä löytyy marjoja ja sieniä yllinkyllin, kuten hyönteisiäkin.

      Omalta pihaltani olen bongannut tänä kesänä vaivaiset 41 päiväperhoslajia. Useita sudenkorentolajeja, joista yksi on harvinainen ja suojeltu.

      Joten lajikatoa voi havaita lähinnä keskuspuistossa, mutta talousmetsissä luonto on oikeasti vielä hyvin rikasta, kun siellä kävelee silmät auki.

      Poista
    3. Juuri näin. Vanhoissa luonnonmetsissä on "pimeys" eli puute valosta, koska suuret puut varjostavat, jolloin mitään aluskasvillisuutta ei ole, paitsi juurikin sammalta ja harvoja sieniä. Linnutkaan eivät siellä viihdy, koska ei ole syötävää. Kolkko paikka. Toinen tyyppi vanhoja metsiä on lehtipuuvaltainen läpipääsemätön synkkä ryteikkö, jossa liikkuminen on lähes mahdotonta. Ei ole houkutteleva sekään. Hakkuuaukeat oikein pursuavat "monimuotoista" elämää hyvin nopeasti hakkuiden jälkeen. Metsäpalothan ovat aina tehneet aukkoja metsiin.

      Poista
    4. Hakkuuaukeiden uudet taimikot ovat hirvien sapuskaa. Ihmisten puunkorjuu on tällä tavalla runsastanut hirvikantaa. Hirvet taas maistuvat susille ja karhuille ja jäännöspalat ketuille ja linnuille. Paljon hyötyä monille lajeille tulee metsien hoidosta.

      Poista
    5. Hirvelle kelpaa mänty ja koivu, mutta ei kuusi. Siksi kuusi alkaa kai olla uudistuksissa päälaji, jos suinkin kasvupaikka sallii.

      Poista
    6. Kuusi on pioneerilaji.

      Poista
  3. Mitäs mieltä Professori viisaana henkilönä on käytetyistä kielivalinnoista?

    https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/afrikkalaisesta-sikarutosta-varoitetaan-huoltoasemien-rekkaparkeilla-ja-teiden-levikkeilla/

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!