maanantai 29. elokuuta 2022

Menettääkö USA johtoasemansa Kiinalle?

USA:n ja Kiinan suhteet kokivat kolauksen Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin vierailtua Taiwanissa. Eikä tilannetta ainakaan parantanut se, että perään lähti delegaatio USA:n edustajainhuoneesta.

Vierailujen seurauksena oli Kiinan asevoimien pullistelua, mutta ei kuitenkaan sotilaallista iskua. Syy sille on selvä: USA on sitoutunut Taiwanin puolustamiseen ja on sotilaallisesti - ja erityisesti sotilasteknisesti - idän jättiläistä vahvempi. Eikä Kiinan johtaja Xi Jinping ole yhtä tyhmä kuin Venäjän Vladimir Putin, joka tuhosi oman tulevaisuutensa hyökkäämällä Ukrainaan. 

Kysymys kuitenkin kuuluu, että kuinka kauan voimme olla varmoja sotilasteknisen ja muun ylivoiman säilymisestä länsimailla? 

Kirjoitin jo yksitoista vuotta sitten kiinalaisten pyrkimyksestä tieteensä tason kohottamiseen. Ja uudelleen vuonna 2017 maan tieteen ja talouden välisen synergian merkityksestä tässä pyrkimyksessä.

Siksi oli mielenkiintoista lukea Amerikan johtavasta tiedelehdestä analyysi kiinalaisen tieteen ja tutkimuksen tämänhetkisestä tilasta. Siinä kerrottiin japanilaisen tutkimuslaitoksen havainneen Kiinan nousseet yhdellä tärkeällä tieteen mittarilla Yhdysvaltain ohi. 

Tuo mittari on eniten siteerattujen tieteellisten julkaisujen lukumäärä: siinä mukana ovat vain artikkelit, joiden viittausmäärä on yhden prosentin joukossa. Koska viittausten määrä korreloi vahvasti tutkimusraportin löydösten merkityksen kanssa, tarkoittaa tämä, että kiinalaiset ovat nyt pystyneet tuottamaan amerikkalaisia enemmän erityisen tärkeitä tutkimustuloksia. 

Ainakin toistaiseksi amerikkalainen tiede kuitenkin johtaa Kiinaa muilla kriteereillä arvioituna, kuten esimerkiksi tohtorintutkintojen määrällä. On kuitenkin selvää, ettei kiinalaisen tieteen nousu pääty tähän hetkeen. Nähtäväksi jää siten, milloin maan tieteellinen taso näkyy myös sen sotilasteknologiassa ja missä vaiheessa se uskaltaa - tai ainakin sen pelätään lännessä uskaltavan - uhmata myös amerikkalaisten sotilasmahtia.

Tällöin maailma saattaa jälleen muuttua kaksinapaiseksi paikaksi, jossa kaksi sotilaallisesti tasaveroista blokkia elävät kauhun tasapainossa ja ehkäpä käyvät jopa Korean tai Vietnamin sodan kaltaisia rajoitettuja taisteluita maapallon eri kolkkien hallinnasta. Tällöin Taiwanin tilanne kävisi entistäkin tukalammaksi - etenkin kun USA:n sitoutuminen sen puolustamiseen saattaisi käydä nykyistä heikommaksi, koska taistelujen lopputulosta ei voitaisi ennakoida.  

13 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista nähdä pääsevätkö kiinalaiset ja millä tavalla eroon lockdowneistaan ennen kuin sikaruton seuraava kierros on käsillä. Luulenpa, että kummastakin tulee valtava katastrofi.

    Tiedemiesten ja -naisten ponnistuksilla tuskin ehtii olla vaikutusta siihen, mitä Kiinassa seuraavaksi tapahtuu. Varsinkin kun Suuri Perämies jo tietää oikean politiikan.


    VastaaPoista
  2. Maon nimitys oli aikoinaan Suuri Ruorimies. Stalin oli taas Isä Aurinkoinen. Hitler taisi olla vaan Johtaja. Kuopion tori katsottiin aikoinaan muuttuneen kansainväliseksi, kun sieltä löytyi maon syömä omena.

    VastaaPoista
  3. Eiköhän USA säilyttäne sotilaallisen ja teknologien johtoasemansa vielä pitkään, sillä kiinalaisilla on länkkäreihin nähden ratkaiseva heikkous:
    häpeäkulttuuri.

    Sinä missä USAlainen kysyy kun ei tiedä, kiinalainen mieluummin tekee päin seiniä vaikka kuinka pahasti, koska mieletönkin mokaaminen on pienempi paha kuin menettää kasvonsa myöntämällä ettei tiedä tai osaa.

    Kun kiinalaisia verrataan japanilaisiin, molemmat tekevät kovasti töitä mutta japanilaiset tekevät tulosta;
    heillä ei ole "Mieluummin Mokaamisen" kulttuuria.

    Rasittaa se häpeäkulttuuri toki heitäkin:

    Fukushiman ydinkatastrofi johtui paljolti siitä, että voimalaa rakentaneet General Electricsin insinöörit sijoittivat dieselvaravoiman voimalan ja merenrannan väliin, siis alttiiksi mahdolliselle tsunamille paikallisista luonnonoloista tietämättöminä.

    Japanilaiset näkivät tämän kohtalokkaaksi käynen mokan mutta katsoivat etteivät voi huomauttaa asiasta;
    USAlaisethan olisivat silloin menettäneet kasvonsa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei se mikkään katastrofi ollut, se Fuckusima

      Poista
    2. Mutta kiina ei elä kolmenkuukauden kvartaalikapitalismissa, kuten Yhdysvallat, jossa tuijotetaan vaan lyhytnäkösesti ..

      Poista
  4. Kiinan vahvuus ja heikkous on totalitaristinen pakkokollektivisvi, jossa yritykset joutuvat tahtomattaankin jakamaan kehityksensä hedelmät valtion kanssa.
    Toisaalta Kiina on myös totalitaristinen paskareikämaa, joka kulttuuri-imperialisminsa(arvot, taide, viihde, kulttuuri, media, ihmisoikeudet, vapaudet, demokratia jne) suhteen on jenkkeihin ja länteen nähden edelleenkin vapaudeton ankara vankileiri, siinä missä taas jenkit ja länsimaat ovat eräänlainen tavoiteltava sateenkaaren pää tässä suhteessa. Tätä resurssia ei kannata aliarvioida.

    VastaaPoista
  5. Kiina ei noudata kansainvälisiä patenttioikeuksia eikä muita oikeuksia, vaan kopioi surutta länsimaisen tekniikan tuotteita. Länsimaisen oikeuksien omistajan on aivan turha mennä sinne vaatimaan oikeuksiaan, turpiin tulee vuorenvarmasti. Tuotteet tehdään sitten pilkkahinnalla orjatyövoimalla, ja vallataan maailmanmarkkinat.
    Kuuluu kategoriaan roistovaltiot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki näinkin, mutta uskon kyllä, että korkealuokkainen tiede johtaa aikanaan myös omaan korkeatasoiseen teknologiaan.

      Poista
  6. No joo. Tehdään edelleen länkkäreiden kuvilla, mutta nyt paremmista raaka-aineista, eli ei enää rihkamaa, niin kyllä, kyllä se tekninen laatukin alkaa täsmätä länkkäreiden tavaroihin. Ja jos ja kun 30 v kopioitu niin kaipa sielläkin joku insinörtti ajan myötä saa ahaa-elämyksen, että ei perhana, miksi ei tehtäisi noin, niin olisi parempi kuin alkuperäinen. Vaan se vaatii kyllä melkoisen muutoksen kulttuuriin.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  7. Kiinasta ei kannata ostaa kyllä juuri mitään, ihan täyttä romua ja totaalista sekundaa - heikompilaatuista jopa kuin se kuuluisa venäläinen päristin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. esimerkiksi xiamoni tai huawei tuotteet ?

      Poista
  8. Kiinan strategia on avattu erinomaisesti Kiinan tuntija Michael Pillsburyn kirjassa ”One Hundred Year Marathon” (2015). Viiltävä ja asiantunteva analyysi. Suosittelen!

    Anokas

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!