sunnuntai 22. elokuuta 2021

Maahanmuuttopolitiikan kannalta tärkeä ihmistutkimus

Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on useampia jälkeläisiä. Niinpä tiedän erittäin hyvin sen, kuinka erilaisia lapset voivat olla. Jotkut ovat villejä kuin viidakon apinat eivätkä malta odottaa hetkeäkään kun tiedossa on jotain mukavaa - ja vaikkapa suklaalevyn saatuaan ahmivat sen parissa minuutissa loppuun. Toiset taas ovat hyvinkin rauhallisia ja harkitsevaisia, ja saattavat suklaalevyn saatuaan syödä sen hitaasti jakaen herkun jopa usean päivän ajaksi. 

Niinpä oli mielenkiintoista lukea tutkimusta, jossa seurattiin isoa ihmisjoukkoa 45 vuotta ja analysoitiin näiden lapsena osoittaman itsehillintäkyvyn vaikutusta elämän laatuun sen myöhemmissä vaiheissa. Jo aiemmin oli selvitetty, että lapsena hyvän itsehillinnän omaavat ihmiset elävät pidempään.

Parempaa itsehillintää lapsena osoittaneiden henkilöiden aivot vanhenivat hitaammin, mikä näkyi siinä, että tutkimuksessa mm. magneettikuvien perusteella määritellyt aivojen ikäpisteet olivat alhaisemmat. He myös kävelivät nopeammin, mikä viittaisi siihen, että heidän kehonsa vanheni hitaammin. Lisäksi he näyttivät nuoremmilta ulkopuolisille testihenkilöille näytetyissä kasvokuvissa.

Lapsena hyvin itsensä hillinneillä oli myös paremmat valmiudet hallita erilaisia aikuiselämän terveys-, taloudellisia ja sosiaalisia vaatimuksia. Tätä osoittivat kyselyt, joiden perusteella heillä oli enemmän käytännön terveystietoa, optimistisempia mielipiteitä ikääntymisprosessista ja he olivat luottavaisempia elämäänsä jatkumiseen vähintään 75-vuotiaaksi. 

Hyvän itsehillinnän lapsena omanneilla oli myös enemmän käytännön taloudellista tietoa, heidän taloudenpitonsa oli suunnitellumpaa ja heillä oli vähemmän taloudellisia ongelmia kuin heikosti halujaan hillinneillä. Lisäksi he olivat luoneet elämänsä aikana paremman sosiaalisen tukiverkoston, tunsivat itsensä vähemmän yksinäisiksi ja olivat ylipäätään tyytyväisempiä elämäänsä. 

Nämä lapsuusajan itsehillinnän vaikutukset nähtiin myös silloin, kun huomioitiin tutkittavien sosiaalinen luokka ja älykkyys. Mielenkiintoista kyllä, aikuisuuden itsehillinnän taso voitiin tutkimuksessa erottaa osin lapsuudesta ja sillä oli samankaltaisia vaikutuksia ihmisten elämään kuin lasten itsehillintäkyvyllä. Tutkijat arvelivatkin, että erilaiset huonosti tunteitaan hillitsevien lasten ja myös aikuisten elämään tehtävät interventiot voisivat parantaa näiden elämää.

Edellä kuvaamani tutkimus oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja siksi päätin jaksaa sen kanssanne, arvoisat lukijani. Omalta osaltani jäin kuitenkin miettimään tuota interventiokysymystä. 

Erityisesti jäin pohtimaan sitä, että jos itsehillintä määräytyy pelkästään elämänaikaisten kokemusten (kuten kasvatuksen, kavereiden tai koulutuksen vaikutuksen) perusteella, ovat intervention mahdollisuudet saavuttaa hyviä tuloksia luonnollisesti erinomaiset. Sen sijaan, jos lapsuuden ja/tai aikuisuuden aikainen itsehillintä ovat vahvasti perinnöllisiä ominaisuuksia, lienevät onnistumisen mahdollisuudet oleellisesti heikommat. 

Erityiskysymyksenä mieleeni nousivat myös erilaisten ihmisryhmien välisen itsehillinnän erot. Jos sellaiset ovat yhteisöjen kulttuuriin liittyviä, voisi sen manipulointi tuottaa erinomaisia tuloksia. Jos kyse on taas eri yhteisöihin kuuluvien ihmisten erilaisesta genetiikasta, lienevät interventioiden mahdollisuudet hyvin rajallisia myös ihmisryhmien tasolla. 

Nämä kysymykset liittyvät oleellisesti jälleen akuutiksi muuttumassa oleviin maahanmuuttokysymyksiin. Joihinkin ihmisryhmiin kuuluvilla henkilöillähän tiedetään olevan keskimäärin hyvin erilaisen itsehillinnän tasot. Siten sen asian selvittäminen, onko kysymys kulttuurisesta vai perinnöllisestä ilmiöstä olisi mitä tärkein asia pohdittaessa erityisesti humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia – ja tietenkin etsittäessä ratkaisuja monikulttuurisuuden tuomiin negatiivisiin ilmiöihin seksuaalirikollisuudesta jengiytymiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Varastelevat apinat käyvät vaihtokauppaa temppelissä
Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa
Taikatemppu ja sähköshokki

14 kommenttia:

  1. "Elämä on lyhyt eikä huomisesta tiedä. Elämästä kannattaa nauttia nyt heti eikä odottaa huomiseen." Epävakaissa yhteiskunnissa tuo on tosi järkevä ajattelutapa. Tulevaisuuteen ei kannata juurikaan panostaa, kun sitä tulevaisuutta ei voi ennustaa vähääkään.

    Me vakaissa yhteiskunnissa voimme paremmin panostaa tulevaisuuteen, siirtää tyydytystä ja elää sitku-elämää.

    Yhteiskunnan vakausaste vaikuttaa ihmisten itsehillintään, joka sitten vaikuttaa yhteiskunnan vakausasteeseen. Kierre jompaan kumpaan suuntaan on valmis.

    VastaaPoista
  2. Käytännön kokemusten perusteella puhutaan esimerkiksi "latinalaisesta temperamentista". Tämä viittaisi siihen, että joillakin ihmispopulaatioilla on jonkinlaisia, suorastaan geneettisiä, taipumuksia heikkoon itsehillintään.

    VastaaPoista
  3. Tuhka muistelee että tässä on myös syy siihen epäkorrektiin tietoon, älykkyysosamäärään, ne joilla on korkea Äo osaavat yleensä pohtia tilannetta pidemmällä aikavälillä ja itsehillintä on parempi.

    Pistää hakupalveluun IQ ja country niin se selittää melkoisesti tilannetta. Agfanistanissa kesimääräinen Iq on 84 ja joidenkin arvioiden mukaan demokratia on mahdotonta maassa joss Iq on alle 90 pisteen.

    Älykkyysosamäärä on se Voldermorth vastauas josta ei saa puhua.

    VastaaPoista
  4. Eläköön sitten naisille ja vanhoille mummoille.
    Olen jo aikaa miettinyt neandertalinihmisen vaikutusta esimerkiksi älykkyysosamäärään, käyttäytymiseen tms. Kun meillä eurooppalaisilla ihmisillä on hänen dnataan noin 2-4%.
    Vaalea iho, punainen tukka, vihreät silmät jne perintönä. Onko koskaan päätelty/tutkittu tuon perinnön vaikutusta aivoihin ja aivotoimintaan?

    VastaaPoista
  5. Neanderthalien aivokoppa ja niin ollen aivot olivat huomattavasti suuremmat kuin nykyihmisellä, silloin tai nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siitä ollut kyse, vaan millaista dna- perimää aivojen toimintaan on siirtynyt neandertalinihmisestä nykyihmiseen. Perimää ei ole siirtynyt afrikkalaisille ja osin siirtymättä mm. Lähi-Itään. Ja voisiko tämä olla syynä itsehillinnän puutteeseen ja muuhun käyttäytymiseen ja jopa alkukulttuuriin...

      Poista
    2. ei se ny ihan niiinkään ole..esim. pienikokoiset koirarodut voivat olla keskimäärin älykkäämpiä mitä paljon isommat.. kuten ny vaiks Yorkshiren terrierit verrattuna johonkin dalmatialaisiin

      Poista
    3. Kuinka koirien Äo mitataan?

      Poista
    4. Tietysti niin, että mitä paremmin hyppii perse taivasta kohti käskiessä sen älykkäämpi.. Joten auktoriteetti uskovaiset ihmiset ovat kaikkein älykkäimpiä.

      Poista
  6. Viime vuosisadan ehkä kommentoiduin tiedonfilosofi Wittgenstein totesi, että "psykologia on nuori tiede, jossa vallitsee yhtä aikaa käsitesekaannus ja empiristinen metodi". Luulen, etä hän -- kielifilosofina, joka paneutui nimenomaan kielen, ajattelun ja totuuden suhteisiin -- tarkoitti nimenomaan sitä eroa, joka luonnontieteiden ja ihmistieteiden välillä tieteenfilosofisesti on.

    Tutkittaessa fysikaalisia, "ihmisestä riippumattomia" ilmiöitä, meille on mahdollista kehittää päteviä, ilmiöitä kuvavia käsitteitä, joiden varassa empiristinen koettelu voi edetä. Sen sijaan ihmistieteissä jo lähtökohtaiseen kuvailevaan käsitteistöön sisältyy eläytymistä, tulkintaa ja selitystä, joten jo ilmiöiden kuvailu on liikkuvalla pohjalla.

    Se "kartesiolainen" rationaalisuus, joka on kaiken "tieteellisen" ajattelun perustana, syntyi eurooppalaisella uudella ajalla, jonka vahvin ajatuksellinen kehitystrendi on ollut jatkuvasti vahvistuva inddividualismi. Psykologia on varsinaisista ihmistieteistä viimeisin, ja juuri sille ominaisen yksilölähtöisen ihmiskuvan varaan on sitten rakennettu kaikki ne tyhjää käsiterealismia edustavat "ismiviritelmät", jotka postmodernissa maailmassa nyt pelkän avainkäsitteistönsä näennäisen pätevyyden ansiosta nauttivat tiedollista ja totuudellista auktorisointia.

    Olisi aika varovainen tuollaisia, jo lähtökohtaisilta kuvailevilta käsitteiltään empiristisesti täsmentymättömiä käsitteitä -- kuten vaikkapa "itsehillintä" -- käyttäviä "tutkimuksia" kohtaan. Toki ne voivat antaa jotain viitteellistä osviittaa jonkin ihmiskuvan raamituksessa, mutta ei niistä mitään yleisesti ihmislajia koskevia johtopäätöksiä kannattaisi vetää.

    Mikä ei sitten tietenkään tarkoita sitä, etteiukö nimenomaan ihmispopulaatioiden välillä olisi huomattavia tai paremminkin sanottuna ylikäymättömiä eroja. Noita eroja pitäisi jäljittää sosiologia, ei psykologian keinoin. Juuri sosiologia autonomisena tieteenä voi tarjota paljon luotettavampaa faktista havaintomateriaalia kuin yksittäisen ihmisen käyttäytymisen kuvailu ja selitys -- josta sitten kaiken lisäksi vielä ekstrapoloimalla tehdään laajennettuja johtopäätöksiä.

    Ihminen on lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen laji, ja kaikki "ihmisyys" on nimenomaan kulttuurista ihmisyyttä. Jos ymmärtäisimme tämä perusasian -- sosiologian perusteet -- paremmin, meidän ei olisi tarvinnut kehittää itsellemme esimerkiksi täydellistä käsitesekaannusta merkitseviä "ihmisarvo- ja -oikeusideologioita", joista sitten esimerkiksi oma syyttäjäviranomaisemme yrittää epätoivoisesti tehdä oikeuslaitoksen kautta "totuuksia" -- ja jopa käyttämällä laintulkintaa jonkinlaisena täydellisesti vääristyneenä empiristisenä metodina sillä verukkeella, että hän yrittää selvittää missä pykälissä käytettyjen epäselvien käsitteiden rajat ja määrittelyt kulkevat.

    De facto, de jure, de röda, de gröna"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KAIKkkien eläinten, kuten ihmisten..olemus on nimenomaan biologinen eikä mikään pseudo tieteellinen sosiologinen

      jokainen rotu kehittaää oman biologiansa mukaiseesti sosiologiansa ja uskomuksensa joissa on mukava viihtyä, kuten talipääät vaiks nyt afganistanissa

      Poista
  7. Kerron tämän taas kerran, miksi veljekset ja sisarukset ovat ja voivat olla varsin erilaisia... siksi koska lapsi edustaavain yhtä neljännes osaa isästään tai äidistään, eikä suinkaan puolta, niinkuin kuvitellaan


    sukusoluun..eli siittiöön tai munasoluun tulee vain puolet vanhemman geeneistä tai kromosomeista

    ja kun toisesta vanhemmasta myös, niin 0,5 kertaa 0,5 on O,25 IDIOOTIT

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kun 0.5+0.5=1 ja sitten ihmettelen mihin ne puolet DNAsta häviää isän munasolusta.
      Onhan siskosten 1/4x1/4 oikeasti 1/16. Ilmankos tuttavalla syntyi kolmoset joista yhdellä oli vain pää, muun ruumiin puuttuessa. Tästä irtopäästä tuli vanhempana oikea IDIOOTTI

      Poista
  8. Minulle ovat Paremmat Ihmiset kertoneet tutkimusten osoittaneen, että köyhyys aiheuttaa heikkoa impulssikontrollia, eikä sille voi tehdä muuta kuin antaa lisää rahaa taikaseinästä.

    Olen itse kuvitellut, että noiden asioiden välillä on korrelaatio, ja kausaliteetti menisi toisin päin...

    Mutta eihän nykyään ole sallittua ajatella, että aikuinen ihminen olisi itse mitenkään vastuussa mistään. Kaikki huonous on jonkun muun syytä, mutta kaikki hyvä on ansaitsematonta etuoikeutta. Tavallaan tietysti ihan loogista, mutta miksi edes elää, jos ei ole itse vastuussa mistään?

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!