torstai 5. elokuuta 2021

Ilmastohyödyt katosivat savuna ilmaan

Nyt kävi niin, että Kalajoen maastopalo johtui ilmastonmuutoksesta. Asiasta ei ole epäilystä, sillä se lähti liikkeelle tuulivoimalan rakennustyömaalta. Tuulivoimaloita puolestaan rakennetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asiasta ei siis ole epäilystä.

Avoimeksi kuitenkin jäi, kuinka kauan Kalajoen uusien tuulivoimaloiden lapojen pitää pyöriä, jotta ne ovat kuitanneet tulipalon takia aiheutuneet hiilipäästöt. Puhumattakaan niistä taloudellisista menetyksistä, jotka tulipalo metsänomistajille aiheutti. 

Nykyaikaisten tuulivoimaloiden historia osoittaa, että niihin liittyy melkoinen tulipalojen riski. Siitähän ei ole kuin neljä vuotta, kun Haminassa paloi tuulivoimala - silloin ei tosin syttynyt metsäpaloja.

Myös suuressa lännessä eli Yhdysvalloissa on tänä kesänä roihunnut melkoisia tulipaloja. Yksi niistä tuhosi metsän, jonka tarkoituksena oli kompensoida sellaisten suuryritysten kuin Microsoftin ja British Petroleumin kasvihuonekaasupäästöjä. 

Jälkimmäisen osalta avoimeksi jäi, pitääkö yritysten nyt kompensoida tulen takia kompensoimatta jääneet päästönsä. Vai tyydytäänkö siihen, etteivät päästöt nyt sitten oikeasti tulleetkaan kompensoiduiksi? 

Tartuin tähän aiheeseen, koska tapaukset osoittavat, etteivät ilmakehän kasvihuonekaasuja alentavien toimien nettotulokset ole laskettavissa huomioimatta niihin liittyviä riskejä. Kysymys siis kuuluu, että ollaksemme älyllisesti rehellisiä, tulisi hiilikompensaatioiden ja metsien keskelle rakennettavien tuulivoimaloiden hiilitaseessa huomioida myös niihin liittyvät metsäpalo- ja muut tuhoriskit.

Nähtäväksi jää, syntyykö yhteiskunnassa laajempaa keskustelua näistä riskeistä. Oma arvaukseni on, ettei synny, sillä nykyinen ilmastonmuutoksen torjuntamenetelmäkirjo kaikkine kompensointeineen ja uusine teknologioineen tarjoaa alalla toimiville ja sitä tukeville tahoille tutkijoista ympäristöjärjestöihin aivan liian suuria taloudellisia ja muita palkkioita, jotta niistä haluttaisiin luopua. 

Ja siksi jatkossakin ajatellaan eli kuvitellaan, että hiilinielut vastaisivat yksi yhteen fossiilisten päästöjen vähentämistä. Ja siksi Suomessakin vaaditaan myös tulevaisuudessa taloutemme yhden selkärangan muodostavan metsätalouden vähentämistä, vaikka EU-komissio ymmärsikin pyörtää idioottimaisimmat ajatuksensa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kalajoen metsäpalojen historiallinen viitekehys
Kanadan rajut metsäpalot ovatkin tavanomaisia
Ilmastopaneelin puheenjohtajan suloisenpunaisia ajatuksia

11 kommenttia:

  1. "Sähköautot eivät kaada sähköverkkoja" otsikoi Hesari juttunsa, jossa haastatellaan sähkötekniikan emeritusprofessoria(=pukki kaalimaan vahtina?), ja ensi alkuun todetaan, että ongelmia ei ole. Mutta kun juttua lukee eteenpäin, selviää että aika monenlaisia ongelmia sitten kuitenkin on. Itse asiassa juttu on pitkä listaus ongelmista, jotka kuitenkin ovat hyvin helposti ratkaistavissa, ja blaa blaa blaa. Lopuksi vielä todetaan, että sähköautoilu ei tuota päästöjä ollenkaan, unohtaen autuaasti sen, että ei se sähkön tuottaminenkaan reaalimaailmassa päästötöntä ole. Että sitä rataa... Hesarista, tuosta laatulehdestä, ei nykyisellään totuutta löydä, löytää vain Kaiuksen agendan.

    VastaaPoista
  2. Toimittaja Pentti Rönkkö kertoi Facebookissa, että "sähkön tuottaminen ruskohiilellä ja kivihiilellä on kasvanut Saksassa tämän vuoden alkupuoliskolla. Ruskohiilen käyttö lisääntyi noin kolmanneksella ja kivihiilen käyttö lähes neljänneksellä. Syynä on ollut energiankulutuksen kasvu, johon ei ole pystytty vastaamaan tuulivoimalla".

    VastaaPoista
  3. Rönkön lähde on der Spiegel.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulivoiman ongelma on tietysti se, että se on sattumavoimaa, joka on täysin riippuvainen tuulioloista. Tämänhän pitäisi olla itsestään selvää kaikille aivojen omistajille. Kun unelmien vastaisesti aina ei tuule tasaisesti, sähkö on tuotettava jollain muulla tavalla. Ja Saksassa se on hiili ja maakaasu, koska Merkel, tuo ajatusten Tonava, lopetti ydinvoiman käytön.

      Poista
    2. Vuonna 2017 Vihreä Lanka pohdiskeli Saksan tilannetta seuraavasti:
      "Mikä Saksassa on mennyt pieleen? Suurin ongelma on, ettei poliitikoilla ole ollut rohkeutta sulkea hiilivoimaloita. Elinkeinopolitiikka on ajanut ilmastopolitiikan edelle.

      ”Prosentuaalisesti pienellä osuudella elinkeinoelämästä ja työvoimasta voi olla poliittisesti erittäin vahva asema yhteiskunnassa. Sehän ei ole Suomessakaan mitenkään outo asetelma. Saksassa muu yhteiskunta on voitu ottaa panttivangiksi niin, ettei hallitus uskalla hyväksyä kunnianhimoista suunnitelmaa hiilivoimaloiden sulkemiseksi”, Sitran ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen sanoo."
      Tämä antaa aika lohduttoman kuvan vihreiden ajattelun tasosta. Siis pitäisi olla "rohkeutta" sulkea hiilivoimalat, kun ydinvoimaa ei saa käyttää ja tuuli- ja aurinkovoima ovat täydellistä sattumavoimaa. Millähän se häiriintymätön sähköntuotanto sitten Tynkkysen mielestä hoidetaan, kun realimaailmassa sitä sähköä vaan on jostain saatava. Uskomattomia energia-asiantuntijoita on Sitran suojatyöpaikoissa.

      Poista
  4. Yksi ihmeellinen asia tuulivoimaloiden tuputtamisessa on niiden ympäristöhaittojen täydellinen aktiivinen unohtaminen. Tuulimyllyjä rakennetaan sisämaassa suurten metsäalueiden keskelle ja mahdollisimman korkeille paikoille. Sieltä ne näkyvät kymmenien tuhansien hehtaarien alueelle tuhoten kerralla muuten luomumaisen maiseman. Omat juttunsa ovat tuulimyllyjen lintusilppuritoiminta sekä meluhaitat. Ja kuka lopulta hoitaa loppuun käytettyjen myllyjen jälkien siivoamiset? Tuulen hyödyntämiseen luulisi löytyvän uudempaakin tekniikkaa kuin tuhansia vuosia vanha systeemi.

    Vihreiden arvopohja on arvaamaton ja heidän energiaratkaisunsa ovat vailla mitään suhteellisuudentajua. Oras Tynkkynen on aito politrukki, jonka mielestä mahdottoman pitää olla mahdollista, kun kerran marksilainen teoria niin sanoo. Mutta mitäpä tuolla on väliä, kun ääniä tuntuu luotettaviksi mainostetuissa vaaleissa järjestyvän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ruutuun sopimattomat ruumiit-lihavien representaatio tv-sarjoissa". Tämä oli ilmastoasiantuntija Tynkkysen gradun aihe.
      Vihreiden henkilögalleria on kuin jostakin Monty pythonin sketsistä karannut.

      Poista
  5. Pohjimmainen syy, jonka vuoksi useimmat ihmisen isommassa mittakaavassa runnaamat yritykset tehdä maailmasta parempi paikka surkeasti epäonnistuvat, on se, että päämäärärationaalinen järki hajoaa kun ajattelu kokonaisuudessaan muuttuu tunnustukselliseksi. Kun "arvot" ovat vahvasti pelissä mukana, eurooppalaisen uuden ajan kartesiolaisella rationaalisuudella -- teorioilla, malleilla, empiirisellä koettelulla -- ei ole enää ratkaisevaa roolia.

    "Totuudellisuus" ei näet koskaan ole ollut vain tiedollinen määre. Läpi ihmisen ajatushistorian siihen on aina sisältynyt myös tunnustuksellinen tekijä. Ja nyt, näitä omia aikalaisajattelun ympyröitä koskien voidaan satavarmasti sanoa, että koko keskustelu "ilmastonmuutoksesta" on vain suoranaista jatkoa niin sanottuun "vihreään liikeeseen" sen syntyhetkistä saakka kuuluneeseen eskatologian tarpeeseen.

    Tuulimyllyt taitavat olla aika naurettava yritys ratkaista puhtaan energian ongelma. Sähköautoihin siirtyminen tuonee myös mukanaan enemmän haittaa kuin hyötyjä. Sokeimmillaan vihreän ajattelun kognitiiviset dissonanssit lienevät suhtautumisessa kehittymättämistä kulttuureista liikkeelle lähtevään kansainvaellukseen, jota vihreät itselleen ominaisen narsistisen uhriajattelun pohjalta sympatiseeraavat, ja sen hirvittävän kulutuskasvun yhteensovittamattomuudessa, jota tuo vaellus Eurooppaan käytännössä tarkoittaa.

    Mutta lapsi on onnellinen leikkiessään ja vihreä idealisti saadessaan pysytellä omassa lapsenomaisessa maailmassaan.

    VastaaPoista
  6. Miksi propellit ei pyöri?

    Eräässä keskeisen Suomen merenrantakaupungin saaressa ja tulevassa kylttyyripääkaupungissa on Winwindin vuonna 2001 rakentama tuulimylly. Se on rikkoontunut ja omistaja on ilmoittanut 2013, että se puretaan ja tilalle rakennetaan uusi mylly. Tämä siksi, koska vanhoihin tuulimyllyihin tai oikeammin luulivoimalaan ei saa valtion tukea, mutta uusiinpa saa.

    Siis tuulivoima kannattaa kun sille maksetiin (Mauri Pekkarisen, kesk., ajamaa) syöttötariffitukea. Vieläköhän tämä tuki on voimissaan vai joko on kaikki saatavat lypsetty?

    Läheisen Perämeren suurimpaan saareen ja sinne menevän manterenpuolen lossirannan pengertien varressa on myös toinen tuulimylly, vuonna 2005 rakennettu. Tämä myöskin seisoo pyörimättä, koska sen sähkökaappi paloi. Omistaja ei ole toistaiseksi ilmoittanut mitä se tekee myllyn kanssa, mutta eipä ole sitä korjannutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö se pekkarisen vävy ole näitä tuulimyllyfirman "miehiä"? Allahu kaikaa pekkarisen vävyn kammarissa ehkä?
      Huru-ukko

      Poista
  7. 3 ja 4 kappaleissa on sama Haminan linkki.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!