Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Javier Milei. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Javier Milei. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. syyskuuta 2026

Petteri Orpon hallituksen budjetti muistuttaa Huittisten hullun miehen taloutta

Petteri Orpon hallitus sai budjettiriihensä valmiiksi, eikä lopputulos ollut kovin kaksinen. Pikemminkin se muistutti Huittisten hullun miehen taloutta, jossa rahaa käytetään enemmän kuin tienataan: Orpon kabinetin viimeisen tulo- ja menoarvion lopputulos on peräti 12,4 miljardia alijäämäinen. 

Valtion menoja on toki leikattu sieltä ja täältä, mutta minkäänlaista pohdintaa tarpeellisista ja tarpeettomista menoista ei näytetä tehdyn. Selkein esimerkki tästä on se, että kehitysapuun aiotaan edelleen syytää rahaa, vaikka sen avulla ei yksikään köyhä valtio ole koskaan noussut taloudellisesta alhostaan – vaikka toki niiden hallitsijoiden sveitsiläiset pankkitilit ovatkin lihoneet.

Positiivista nyt nähdyssä budjettiriihessä oli sinänsä on se, että kansalaisten työntekemisen motivaatiota edes yritettiin kohottaa pienillä veronalennuksilla, mutta nekin olivat lähinnä kosmeettisia. Ja lasku tulee perässä, koska nämäkin alennukset joudutaan viime kädessä kattamaan julkisella lainanotolla, koska kokonaisuutta ei ole edes yritetty saada tasapainoon, vaan se jäi 12,4 miljardin euron päähän. Näin valtio päätti ottaa korollista velkaa – entisten vastattavien lisäksi – jokaisen suomalaisen maksettavaksi 2 192 euroa per suomalainen. Siis vajaan kymppitonnin per nelihenkinen perhe.

* * *

Toki on tavallaan ymmärrettävää, että hallituspuolueiden on vaalivuonna ajateltava tulevaisuuttaan. Ja koska kansalaiset ovat sellaisia kuin ovat, ei edes Riikka Purran (ps) rohkeus riittänyt tekemään tasapainoista budjettia. Eikä sellainen olisi mennyt budjettiriihessä läpikään, koska koalitiohallituksen muilla jäsenillä ei ole sitäkään vähää uskallusta.

Näin siitä huolimatta, että viime vuodet ovat tarjonneet maapallon toisella puolella rohkaisevan esimerkin. Tarkoitaan Javier Milein Argentiinan talouteen – niin sanotusti moottorisahalla – tekemää kertakorjausta. Sen seurauksena maan köyhien määrä on laskenut 53 prosentista 28 prosenttiin ja 200 prosentin vuotuinen inflaatio pudonnut 33 prosenttiin – toki molemmat luvut ovat edelleen suomalaisittain korkeita, mutta eipä Milei ole vielä ollut vallassakaan kuin kolme vuotta. 

Tulevaisuuden kannalta edellä mainittuja lukuja oleellisempaa on kuitenkin se, että samalla Argentiinan talouskasvu on kääntynyt jälleen nousuun. Ja työllisyyskin on säilynyt entisellä tasollaan huolimatta julkisen sektorin voimakkaasta supistamisesta.

* * *

En toki tarkoita, että Suomen hallituksen olisi pitänyt lähteä samanlaiseen shokkihoitoon kuin toivottoman konkurssipesän edeltäjiltään perinyt Milei, koska sellaiseen ei täällä ole – ainakaan toistaiseksi – edes tarvetta. Ei kuitenkaan olisi ollut kohtuutonta, jos hallitus olisi tehnyt tässä vaiheessa tasapainoisen budjetin, jossa menoja olisi supistettu siten, ettei sen loppusumma olisi noussut vuoden takaisesta. Siis jätetty tekemättä inflaatiokorjaukset julkisiin menoihin, minkä seurauksena niiden loppusummaa kasvatettiin kuluvan vuoden budjetista 0,8 miljardilla eurolla, joka on otettava velaksi.

Tämä kaikki herättää vakavan kysymyksen. Jos edellä kuvaamani todellisuus on se, mihin oikeistohallitus kykenee, niin mitä on odotettavissa ensi kevään vaalien jälkeen, jos tuleva hallitus on demareiden vetämä. Onhan SDP ollut (ja on edelleen) läpi historian nimenomaisesti jakopolitiikan harjoittaja, jonka rahankylvölle tuskin löytyy mitään rajaa tilanteessa, jossa Suomen talous on mitä todennäköisimmin juuri lähtenyt vahvaan kasvuun?

sunnuntai 14. joulukuuta 2025

Tutulta kuulostavia vaaliteemoja

Tänä aamuna luin valtiosta, jossa on viime vuosina ollut vasemmistovalta. Sen seurauksena siellä on noussut huoli turvallisuudesta, maahanmuutosta ja rikollisuuden kasvusta. 

Kyseiseen valtioon on viime vuosina ilmaantunut naapurimaista tulleita rikollisjengejä.  Tämän seurauksena oppositiossa ollut oikeisto on vaatinut toimia maahanmuuton kitkemiseksi ja laittomasti maassa olevien siirtolaisten karkottamista. 

* * *

Maassa käydään presidentinvaaleja, jonka toisella kierroksella ovat vastakkain laitaoikeiston ja laitavasemmiston ehdokkaat. Ennakkosuosikkina on oikeiston ehdokas.

Oikeiston ehdokas on kampanjoinut tiukemman turvallisuuspolitiikan puolesta sekä luvannut karkottaa paperittomia maahanmuuttajia. Lisäksi  hän aikoo lisätä poliisin resursseja ja on uhannut lähettää armeijan rikollisuuden riivaamille alueille sekä rakentaa muurin naapurimaansa rajalle.

Laitavasemmiston ehdokas on puolestaan kampanjoinut pikemminkin maltillisen vasemmiston kuin oman kommunistisen aatteensa teemoilla. Se tarkoittaa lupauksia minimipalkan nostamisesta ja ihmisten jokapäiväisen toimeentulon varmistamisesta - siis veronkorotuksista. Lisäksi hän on sanonut torjuvansa laitonta maahanmuuttoa ja yrittävänsä parantaa turvallisuutta, mikäli tulee valituksi.

* * *

Niin, arvoisat lukijani. Kuulostaako kovin tutulta?  

Kyseessä ei kuitenkaan ole Suomi vaan Etelä-Amerikassa sijaitseva Chile, jossa näyttää olevan samankaltaisia ongelmia kuin Suomessa. On kuitenkin selvää, etteivät ne ole identtisiä. 

Esimerkiksi Chilen maahanmuuttajien lähtöseudut eivät ole Lähi-idässä tai Afrikassa vaan etenkin Venezuelassa, mutta myös Perussa, Haitissa, Boliviassa ja Argentiinassa. Eikä sikäläinen immigraatio suinkaan ole napeilla pelaamista, sillä vuonna 2024 Chilessä eli noin 1.6 miljoonaa muiden maiden kansalaista, mikä tarkoittaa 8.8 prosenttia koko väestöstä. Sen seurauksena maa on muuttunut – Wikipedian mukaan – "etnisesti monimuotoisemmaksi".

* * *

Nähtäväksi jää, nouseeko Chilessa tämän kaiken seurauksena valtaan laitaoikeistolainen presidentti. Tämä olisi melkoinen uutinen ottaen huomioon 1970-luvulta 1990-luvulle jatkuneen Augosto Pinochetin verisen valtakauden. 

Suomalaisen wikipedian mukaan laitaoikeiston ehdokas, Jose Antonio Kast, "kannattaa vapaita markkinoita, konservatiivisia perhearvoja ja kovempia otteita maan sisäiseen turvallisuuteen sekä vastustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia". Toisaalta tänä aamuna lukemani artikkelin mukaan hän "on laitaoikeistojohtaja, mutta hän on chileläinen laitaoikeistojohtaja. Hän tuntee instituutiot erittäin hyvin ja on varautuneempi."

Lisäksi lienee syytä huomata se, että Chilen viimeisen reilun vuosikymmenen talouskasvun kehitys muistuttaa ikävällä tavalla Suomea, joskaan ei ole aivan yhtä ankea. Ja siinä mielessä voi hyvinkin olla niin, että maapallon eteläisen – ja köyhemmän – vuonomaan kansalaiset ovat huomanneet Argentiinan nousun Javier Milein aikana, ja päättäneet siksi nostaa presidentikseen saman aatesuunnan edustajan.

maanantai 27. lokakuuta 2025

Toistaako Orpon hallitus Milein ihmeen ja korjaa suomalaisen arvopohjan?

Argentiinassa presidentti Javier Milei on pannut maan taloutta kuntoon kovalla kädellä. Sen seurauksena hänen puolueensa kärsi syyskuussa tappion Buenos Airesin alueen maakuntavaaleissa. 

Tänä aamuna saimme sitten lukea, että presidentin puolue on siitä huolimatta voittamassa parlamentin välivaalit – ja vieläpä huomattavalla erolla oppositioon. Näyttäisi siis siltä, että myös Argentiinassa pääkaupunkiseutu poikkeaa poliittiselta "ilmastoltaan" muusta maasta – aivan kuin Suomessa.

Argentiinalaisten tapauksessa välivaalin tulos on epäilemättä hyvä asia, sillä talousreformin kesken jättämien olisi mitä todennäköisimmin johtanut heidän kotimaansa uuteen syöksykierteeseen, jollaisesta Milei on sen juuri onnistunut nostamaan. Nyt hänellä on kansalaisten valtakirja viedä talouden tervehdyttämisohjelmansa loppuun.


* * *

Vaikka Argentiina on kaukana Suomessa, on sen talouspoliittinen tilanne meikäläisittäin kaikkea muuta kuin yhdentekevä. Onhan myös meillä on hallitus, joka on pyrkinyt supistamaan – vaikkakin äärimmäisen varovaisesti – valtion menoja. 

Eikä siinä kaikki, sillä tehtävää jää myös seuraavalle hallitukselle, mikäli sen jäsenillä on hiukkaakaan vastuullisuutta. Onhan Suomen julkinen talous velkaantunut kroonisesti vuodesta 2008 alkaen, ja nykyisin pelkkä korkojen maksaminen vie budjetista jo noin kolme ja puoli miljardia euroa vuodessa. 

Nähtäväksi jää, toimiiko Suomen kansa argentiinalaisten tavoin vuonna 2027 pidettävissä eduskuntavaaleissa. Sen suhteen Suomen talouden kehittyminen tulevien puolentoista vuoden aikana on aivan keskeinen kysymys. 

Tässä suhteessa oleellista on se, että mikäli maan talous ja työllisyysaste kääntyy hallituksen toimien seurauksena kasvuun ja velkaantuminen saadaan sitä kautta taittumaan, on nykyisellä Orpon kabinetin koalitiolla hyvät mahdollisuudet uusia maan johtamisen valtakirjansa Milein tavoin. Ja sen seurauksena viedä Suomen talous jälleen terveelle pohjalle. 

* * *

Samalla voidaan jatkaa myös yhteiskuntamme arvopohjan korjaamista kohti realismia. Tässä suhteessa maahanmuuttopolitiikka on yksi merkittävä osa kokonaisuutta. 

Siinä suhteessa oli mielenkiintoista lukea Helsingin sanomien tämän aamun artikkelista, että vuonna 2015 Suomeen tulleista humanitaarisista maahanmuuttajista parhaiten olivat pärjänneet ne, jotka tulivat alaikäisinä ja yksinään. Sen sijaan vanhempina maahamme tulleet ovat jääneet yksiselitteisesti yhteiskunnan raskaaksi taakaksi. 

HS:n jutussa arveltiin, että yksin tulleet nuoret olisivat muita nokkelampia poikkeusyksilöitä ja siksi menestyneet Suomessa muita humanitaarisia pakolaisia paremmin. Tämä voi selittää osan heidän pärjäämisestään, mutta minulla on vahva epäilys, että tässä suhteessa kyse on myös kulttuurista. 

Tarkemmin sanottuna kulttuurin siirtymisestä vanhemmilta lapsille. Onhan selvää, että kehitysmaalaiset arvot omaavan perheensä kanssa elävät nuoret säilyttävät oman kulttuuritaustansa paremmin kuin yksin elävät. Ja siksi he omaksuvat yhteiskunnalliseen menestykseen johtavia länsimaisia asenteita ja tapoja huomattavasti heikommin kuin yksin saapuneet.
 
Tätä taustaa vastaan voisikin olla järkevää tehdä nykyiseen pakolaispolitiikkaamme täyskäännös ja linjata suomalaista humanitaarista maahanmuuttoa – ainakin kiintiöpakolaisten suhteen – siten, että etusijalle asetettaisiin yksinäiset nuoret. Samalla voitaisiin luopua kokonaan perheenyhdistämisistä, koska myös niillä on epäilemättä haitallisia kulttuurisia seurauksia. 

perjantai 27. kesäkuuta 2025

Ylen vastuuttomuus ja kansan ymmärrys

Suomessa ei ole juurikaan puhuttu Argentiinan taloudesta. Näin siitä huolimatta, että maa oli Javier Milein noustessa valtaan lievästi sanottuna konkurssin partaalla. Siitä esimerkkinä julkisen talouden velan suuruus, joka oli vuonna 2023 peräti 155 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. 

Samana vuonna myös maan talouskasvu painui miinukselle ja inflaatio nousi tammikuun 98 prosentista joulukuuhun mennessä peräti 211 prosenttiin. 

Milei nousi valtaan joulukuun 10. päivänä vuonna 2023 ja aloitti reippaalla kädellä talouden remonttitoimet. Ne herättivät runsaasti vastustusta, jota esiteltiin varsin näyttävästi myös Suomen Yleisradiossa.

* * *

Lueskelin eilisiltana sosiaalista mediaa ja huomasin suomalaisten talousasiantuntijoiden keskustelevan siellä Suomen talouden mahdollisuuksista.  Ja siksi päätin vilkaista mitä Argentiinalle kuuluu tänä päivänä. 

Ensin katsoin maan talouskasvun tuoreita lukuja. Milein hallinto on näköjään kääntänyt Argentiinan negatiivisen kehityksen hulppeaksi 5,8 prosentin talouskasvuksi tämän vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen mennessä. Siis jopa nopeammaksi kuin Kiinan kasvu.

Entäpä sitten inflaatio? Se on edelleen korkea, mutta kuitenkin laskenut noin 43 prosentin tasolle. Eli pudotusta on Milein valtaannoususta tullut käsittämättömät 168 prosenttiyksikköä puolessatoista vuodessa. 

Ja vielä maan velka, jonka kääntäminen on asia, joka pitäisi pystyä tekemään myös Suomessa. Sekin on Milein lyhyen hallintokauden aikana laskenut 155 prosentista 83 prosenttiin BKT:stä. Tämä tarkoittaa, että Argentiinan valtionvelka on - kyllä - edelleen erittäin korkealla tasolla, mutta kehityssuunta on kuitenkin oikea ja muutoksen nopeus suuri. 

* * *

Tarkastelua voisi - ja pitäisikin - jatkaa toki pidemmälle, mutta minusta jo nämä luvut osoittavat, että suomalaisten medioiden, erityisesti Yleisradion, tulisi nykyisen täysin vastuuttoman salailun ja suoranaisen mustamaalaamisen sijaan tuoda  erittäin vahvasti esille Argentiinan viimeisen parin vuoden aikaisia saavutuksia. Ja kyseenalaistaa niiden valossa opposition epä-älyllinen kritiikki Petteri Orpon (kok) hallituksen - Suomen talouden tilaan nähden - turhan varovaisista uudistuksista julkishallinnossa ja talouspolitiikan alueella. 

Ehkäpä sitä kautta voitaisiin saada myös Suomen kansa ymmärtämään, että taloutta voidaan kohentaa nopeastikin, kunhan vain valtiojohto uskaltaa ja osaa tehdä riittävän voimakkaita ja oikeita ratkaisuja. Sekä lopettamaan nillittämisensä niistä peräti vähäisistä muutoksista, joita Riikka Purran (ps) johtama valtiovarainministeriö on tähän mennessä onnistunut viemään läpi valtioneuvoston sisällä ja eduskunnassa. 

torstai 12. kesäkuuta 2025

Muistutus Vasemmistoliiton äärivasemmistolaisista ja antisemitistisistä yhteyksistä

Vasemmistoliitto kuuluu Euroopan parlamentin vasemmistoryhmään GUE/NGL. Samaan ryhmään kuuluu myös ranskalainen europarlamentaarikko Rima Hassan, joka oli Greta Thunbergin mukana kerjäämässä mediahuomiota mediaspektaakkelissa, jossa he olivat menevinään auttamaan palestiinalaisia pienellä laivalla.

Tällä hetkellä Hassan on Israelissa eristysselissä. Yhtenä syynä siihen saattaa olla se, että - Wikipedian mukaan - "Hassanilta... evättiin helmikuussa 2025 pääsy Israeliin. Hassan oli muun muassa edistänyt Israeliin kohdistuneita boikottikampanjoita."

On tietenkin hyvä, että Israel huolehtii omasta, mutta edelle linkittämäni uutisen luettuani - sekä etsittyäni vielä tämän, tämän ja myös tämän artikkelin - jäin ihmettelemään, miksei Hassanin yhteyttä Suomen Vasemmistoliittoon ole tuotu millään tavalla esille. Erityisesti jäin pohtimaan sitä, että onko syynä se, etteivät suomalaiset journalistit halua muistuttaa lukijoitaan siitä, että Suomen Vasemmistoliitto istuu edelleen samassa europarlamenttiryhmässä, johon kuuluu äärivasemmistolaisia ja antisemitistisiä aineksia?

* * *

Argentiinan Javier Milein hallituksella on hiukan toisenlainen asenne Israeliin. Se aikoo nimittäin siirtää Israelin suurlähetystönsä Jerusalemiin. 

Näin Argentiina siirtyy muun muassa USA:n, Paraguayn, Guatemalan ja Hondurasin kanssa siihen joukkoon, jotka tunnustavat sen tosiasian, että Israelin pääkaupunki on Jerusalem. Suomessa asiasta ei tiettävästi ole käyty keskustelua, vaan meidän edustustomme sijaitsee edelleen tukevasti Tel Avivissa. 

tiistai 10. syyskuuta 2024

Ruotsalainen veroale ja argentiinalainen inflaatio

Elinkienoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila kertoi sosiaalisessa mediassa, että "Ruotsin sosiaalidemokraattihallitus kevensi hyvätuloisten verotusta reilusti poistamalla tuloveroasteikon ylimmän portaan v. 2020. Yli 65000€ vuositulojen vero aleni 5 %-yksikköä."

Sekä edelleen, että "Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto Riksrevisionen on julkaissut analyysin tuloksista. Sen mukaan veronkevennyksen myönteiset vaikutukset toteutuivat hienosti: uudistus rahoittaa itsensä pitkällä aikavälillä 120-prosenttisesti."

Ja jatkoi, että "Ruotsin tarkastusviraston mukaan julkinen talous on pitkällä aikavälillä yli miljardi kruunua vuodessa VAHVEMPI, kun ylimpiä marginaaliveroja alennettiin tuntuvasti."

Viestiketjunsa lopuksi Urrila teki johtopäätöksen, jonka mukaan "Suomenkin verokeskustelussa kannattaisi siis muistaa dynamiikka. Kaikilla veroilla on käyttäytymisvaikutuksensa, ja oikein valitut veronkevennykset voivat rahoittaa itseään merkittävästi: 🇸🇪 viranomaisarvion mukaan ylimpien marginaaliverojen lasku jopa >100-prosenttisesti."

Nähtäväksi jää, millä tavoin ruotsalaisten rikkaiden veroalen erinomaiset tulokset vaikuttavat suomalaiseen verotuspolitiikkaan. Itse toteaisin ihan suoralta kädeltä, että Petteri Orpon (kok) johtaman porvarihallituksen kannattaisi ainakin kokeilla, toimisiko ruotsalaisdemareiden esimerkin mukainen hyvätuloisten veroalennus myös meillä. 

Ja mikäli näin tapahtuisi, voisivat myös Antti Lindtmanin johtamat demarit elvistellä, kuinka heitä lämmittää, kun porvaritkin noudattavat veroasioissa sosiaalidemokraattien esimerkkiä. Tosin ruotsalaisten sellaisten.

* * *

Kun nyt taloudesta innostuin kirjoittamaan, niin päätin katsoa mitä talousliberaalin presidentin, joulukuussa 2023 - eli vajaa vuosi sitten - valtaan nousseen Javier Milein, talouspolitiikka on saanut tapahtumaan Argentiinassa. Suomalaismediathan eivät juuri puhu aiheesta, mutta minäpä etsinkin espanjankielisen lehtijutun, jossa kerrottiin seuraavaa.

"Vuokrien hinnat ovat laskeneet Buenos Airesissa ja sen ympäristössä 26,6 %. Tämä päätti vuosien 2021 ja 2023 nähdyn nousutrendin, jolloin neliöhinta jopa kaksinkertaistui. Vuokralain" - siis vuokrien säännöstelyn - "kumoaminen vuoden 2024 alussa on mainittu käännekohtana".

"Vaikutus oli välitön. Joulukuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana vuokrahinnat laskivat jo keskimäärin 6,7 %, ja laskusuunta jatkui kunnes hinnat vakautuivat tämän vuoden puolivälissä. Tähän hintojen alenemiseen liittyi kiinteistönvälitysliiton tietojen mukaan myös ennennäkemätön kiinteistöjen tarjonnan kasvu peräti 195 prosentilla."

Samalla "inflaatio, joka on ollut yksi Argentiinan suurimmista ongelmista, on alkanut hidastua, ja kuluttajahintaindeksi nousee nyt 90 prosenttia hitaammin kuin ennen Milein valtaantuloa. Tarjonnan kasvun ja alhaisempien hintojen yhdistelmä on auttanut vakauttamaan taloutta ja parantamaan argentiinalaisten ostovoimaa."

Näyttäisi siis tämänkin perusteella siltä, ettei sosialistinen säätelytalous tuota edes Etelä-Amerikassa niitä hyötyjä, joita siltä toivotaan. Tosin - toisin kuin Ruotsissa - siellä tässä puheena olleen taloutta korjaavan muutoksen teki oikeistopoliitikko eivätkä sosiaalidemokraatit. 

Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - myös meillä kannattaisi poliitikkojen oikealta vasemmalle muistaa tämäkin esimerkki tehdessään ihmisten asioihin vaikuttavia päätöksiä. Etenkin nyt, kun valtiovarainministerinä on poikkeuksellisen jämäkkä nainen.

perjantai 16. elokuuta 2024

Natsilla olikin afrikkalaiset juuret

Yleisradio selvitti viime viikolla, että Iso-Britannian äskettäisiä "mellakoita on suunniteltu erityisesti Telegram-sovelluksessa toimivissa ryhmissä. Yhdessä tunnetuimmista ryhmistä toimi ylläpitäjänä suomalainen mies."

Alkuperäisessä jutussa "Yle ei julkaise miehen nimeä, sillä häntä ei ole tuomittu eikä Ylen tietojen mukaan epäillä mistään vakavasta rikoksesta", eikä verorahoitteinen mediamme kertonut hänestä paljon muutakaan.

Sen sijaan se mainitsi, että "suomalaismies jakoi ryhmän muille jäsenille muun muassa ohjeita tuhopolttoon" sekä kertoi tämän siivonneen juutalaiset ryhmästä ja kehottanut "tuhoamaan kirotut juutalaiset". Hän oli myös julkaissut Hamasin propagandavideoita.

Jostain syystä Ylen toimitus päätti eilen astua askeleen kohti avoimempaa uutisointia ja kertoi, että mielenosoittajia yllyttänyt henkilö "on kertonut sosiaalisessa mediassa, että hänellä on toisen vanhempansa puolelta afrikkalaisia sukujuuria". Siksi on syytä kysyä, että onko kyseessä henkilö, joka on ajatusmaailmaltaan sekä natsi että fanaattinen muslimi. 

Onhan hyvin tunnettua, että Palestiinan muslimit olivat jo toisen maailmansodan aikana hyvissä väleissä Adolf Hitlerin johtaman Saksan kanssa, joten näillä kahdella ihmiskunnan kannalta haitallisella aatteella on pitkä yhteinen historia ja vihollinen. Joskin olen itse kuvitellut tähän asti, että tämän päivän länsimaiset uusnatsit vihaavat muslimeita vähintäänkin yhtä paljon kuin juutalaisia. 

Tämä on tietenkin pelkkää arvelua, koska Yle ei maininnut sanallakaan miehen uskonnosta tai tarkentanut edes tämän "afrikkalaisen taustan" lähtömaata. Enkä siksi ryhdy tässä spekuloimaan enempää.

Sen sijaan palaan vielä siihen, miksi Yle vastoin aiempia tapojaan otti esille natsimiehen maahanmuuttajataustan. Voisiko taustalla olla viime aikojen kritiikki yhtiötä kohtaan? Ja sen budjettiin kohdistuva paine? Eli pyrkimys lieventää kumpaakin?

* * *

Lopuksi saatan arvoisan lukijani tietoon Argentiinan presidentin Javier Milein kannanoton Ison-Britannian tapahtumista. Hänen mukaansa "Britannian hallitus vangitsee nyt ihmisiä sosiaaliseen mediaan kirjoittamisen vuoksi. Se, mitä Britanniassa tapahtuu, on esimerkki sorrosta, jota kansalaiset kohtaavat sananvapautta rajoittamaan pyrkivien hallitusten alaisuudessa."

Hyvin ja todenmukaisesti sanottu, mutta tulee tuskin koskaan kerrotuksi suomalaisessa valtamediassa. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvitse Suomessa pelätä virkavaltaa näiden kirjoitusteni takia ja uskallan siksi saattaa asian teidän tietoonne, arvoisat lukijani.

perjantai 7. kesäkuuta 2024

Sosiaalinen oikeudenmukaisuuden ajatus perustuu vihaan, epätasa-arvoiseen kohteluun lain edessä ja varkauteen

Argentiinan presidentti Javier Milei antoi haastatelun amerikkalaismedialle. Se kannattaa toki lukea kokonaisuudessaan, mutta päätin kääntää tähän kuitenkin vain siihen sisältyvän vertauskuvallisen selityksen siitä, mitä sosialismi on ja miksi se saavuttaa suosiota poliitikkojen ja äänestäjien parissa. Olkaapa siis hyvät, arvoisat lukijani.

"Oletetaan, että juoksemme kilpaa. Meitä on 20, mutta kuinka moni voi voittaa? Vain yksi. 

Mitä sosialismi siis tekee? Se keskittyy jäljelle jääviin 19 juoksijaan, puhuen salajuonesta, jonka mukaan joku voitti ja alistaa muita. Se ruokkii ja vaalii kaunaa ja vihaa. On helpompi uskoa, että kyseessä oli salaliitto kuin hyväksyä, että toinen oli parempi. 

Juuri tästä on kyse kulttuuritaisteluissa. Osoittaa, että nämä moraaliset arvot ovat vastenmielisiä ja että ne johtavat hirvittäviin instituutioihin, ja että kun näitä instituutioita toteutetaan, valtiot romahtavat ja vajoavat kurjuuteen."

Näiden sanojensa jälkeen Milei otti esimerkin omasta kotimaastaan: "Argentiina omaksui vapauden ajatukset vuonna 1860 oltuaan barbaarien maa. Ja 35 vuodessa siitä tuli maailman rikkain kansakunta. 

1900-luvun alussa Argentiina omaksui sosialistiset ideat ja siitä tuli kurja maa, joka tuottaa ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle, mutta verorasitus on 70 prosenttia kyseisellä sektorilla. Tätä roskaa sosialismi on. 

Ja miten he tekivät tämän? Istuttamalla 'sosiaalisen oikeudenmukaisuuden' ajatuksen, joka perustuu vihaan, epätasa-arvoiseen kohteluun lain edessä ja varkauteen. Ja tämä moraalisten arvojen rappeutuminen johtaa lahoamiseen. 

Meidän on siis taisteltava sekä taloudellisella, poliittisella että kulttuurisella rintamalla. Jos epäonnistut jollakin näistä osa-alueista, sosialismi hiipii sisään ja voittaa."

* * *

Arvoisat lukijani: edelle kääntämäni teksti avaa erinomaisesti sitä, mitä sosialismi on ja miksi se on suosittua. Mutta kertoo myös sen, miten siitä voidaan päästä eroon. Ja miksi se on välttämätöntä, mikäli haluamme Suomen ja Euroopan olevan hyvä paikka asua ja elää myös tulevaisuudessa. 

Ja jotta tämä ei jäisi pelkäksi sanahelinäksi, muistutan siitä, mihin Suomen historiallinen nousu 1800-luvun aikana ja jälkeen perustui. Ensin Johan Snellman johdolla ja valistuneen keisarin suostumuksella ja tuella luotiin suuriruhtinaskuntaan liberalistinen lainsäädäntö, joka salli vapaan taloudellisen toiminnan, mutta sitoi hallinnon ja lainkäytön lakiin. Ja lopulta vuonna 1879 toteutettiin elinkeinovapaus. 

Näin Suomen talous kasvoi nopeasti ja saavutti ja jopa ohitti 2000-luvun alkuvuosina entisen emämaan, kunnes lopulta tukehtui omien hallitusten - erityisesti Jäätteenmäen, Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen/Stubbin - sekä Euroopan Unionin johdolla rakennettuun keskusjohtoiseen ja yhä byrokraattisempaan taloudenpitoon, jossa poliittista suosiota ostettiin yhä hulppeammilla verovaroin kustannetuilla palveluilla. 

Ja kuten tiedämme, ei Suomi ole vieläkään pystynyt nousemaan siitä suosta, johon se ajettiin. Päinvastoin, vuosina 2019-2023 hallinnut Rinteen/Marinin kabinetti käänsi Sipilän hallituksen aloittamien oikeansuuntaisten toimien vaikutukset uudeksi ja entistä vaikeammaksi stagnaatioksi, jonka seurauksena suomalaisten taloudellinen toimeliaisuus ja rahavirrat ovat suurelta osin suuntautuneet Suomesta muuhun maailmaan.  

Tässä työssä kauniin ex-pääministerimme työtä auttoi samaan suuntaan puhaltanut Ursula von der Leyenin johtama brezhneviläistä byrokratiaa ilmeisenä esikuvanaan pitänyt "greenpeace-komissio". Ja siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että myös tuleva europarlamentti ja komissio lukisivat ja ymmärtäisivät edelle kääntämäni Javier Milein ajatuksen sosialismin syistä ja vaaroista. Ja että ne palauttaisivat Euroopan Unionin kansallisvaltioiden hyvinvointia tukevaksi vapaan kaupan liitoksi sen sijaan, että se toimii brezhneviläisen stagnaation sylttytehtaana.  

maanantai 19. helmikuuta 2024

Talous kuntoon kolmessa kuukaudessa ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta

Suomen raunioituneen talouden pelastamiseen tähtäävän Petteri Orpon (kok) hallituksen taistelu paremman tulevaisuuden puolesta on ollut tuskaista nähtävää. Hallitusohjelmassa on kyllä oikeansuuntaisia toimenpiteitä, mutta ammattiyhdistysliike kampittaa järjestämällä lakkoja ja lisäksi harhaanjohdettu kansakin vastustaa tulevaisuutensa pelastamista. 

Tästä syystä oli mielenkiintoista palata katsomaan viime vuoden lopulla esille nostamani Argentiinan - jonka taloudellinen tilanne on ollut vielä Suomeakin karmeammassa tilassa - tuoreimpia uutisia. Ja tuttuja ovat totisesti sielläkin muutaman kuukauden vallassa olleen presidentin Javier Milein johtamien talouden tervehdyttämistoimien vastustajien keinot - mielenosoitusten lisäksi käytössä on ollut jopa yleislakko.

* * *

Eilen julkaistiin Argentiinasta tuoreita virallisia talouslukuja. Niiden mukaan maan julkinen sektori kirjasi 518 408 miljardin Argentiinan peson ylijäämän. Se oli ensimmäinen sellainen sitten vuoden 2012.

Niinpä presidentti Milei juhli onnistumistaan X:ssä kirjoittamalla vapaasti käännettynä "HURRAAAAAA TOTO...!!! Tasapainoista alijäämää ei neuvotella. ELÄKÖÖN VAPAUS, PERKELE" hän ilmoitti. 

Argentiinan hallitus on sitoutunut talouden tasapainottamisen lisäksi taltuttamaan maata vaivaavan inflaation. Sekin tavoite on etenemässä sillä perusteella, että hintojen nousu hidastui tammikuussa hieman ja laski 20,6 prosenttiin. Mutta toki siinä suhteessa on edelleen paljon tekemistä.

* * *

Kuten arvoisa lukijani muistaa, ilmoitti Milei joulukuussa joukosta taloudellisia uudistuksia, joiden tarkoituksena on taloudellisen sääntelyn purkaminen eli yhteiskunnallisen sosialismin vähentäminen. Siis aivan kuin Suomessa - mutta tuloksia on tullut aivan käsittämättömän nopeasti verrattuna meidän yli puoli vuotta vatuloineen hallituksemme tavoittelemaan suunnanmuutokseen. 

Yhtäläisyydet Argentiinan ja Suomen välillä eivät rajoitu pelkästään maiden hallitusten toimintaan. Argentiinan tärkein ammattiliitto on nimittäin uhannut uudella kansallisella lakolla sen jälkeen, kun neuvottelut ammattiliittojen, työnantajien ja hallituksen välillä päättyivät ilman sopimusta. 

Sikäläisten ay-pamppujen mukaan "työvoimaministeriön osoittama sosiaalinen vastuuttomuus vain vahvistaa hallituksen täydellistä välinpitämättömyyttä argentiinalaisten sosiaaliseen hätää". 

Toisin sanoen - aivan kuin Suomessa - argentiinalainen ay-liike käyttää sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä oman valtansa pönkittämiseen silloinkin, kun hallituksen harjoittama politiikka on onnistunut kääntämään maan talouden katastrofaalisen suunnan kohti parempaa. Siksi uskon, ettei myöskään Suomen hallitus saa ay-pampuilta rauhaa, vaikka onnistuisi kääntämään maamme talouden tasapainoon ja sitä kautta turvaamaan myös kaikista heikko-osaisimpien hyvinvointipalvelut. 

Ja siksi hallituksen tuskin kannattaa kauheasti välittää vastuuttomasti räksyttävästä ay-liikkeestä tai sitä tukevasta sosialistisesta vasemmisto-oppositiosta. Sen sijaan pääministeri Orpon, Riikka Purran (kok) ja Arto Satosen (kok) kannattaa viedä talousuudistuksensa läpi joko yksin eduskunnan kautta tai yhdessä työmarkkinajärjestöjen  kanssa, mikäli ay-liikkeeltä yllättäen löytyisi tahtoa edistää Suomen ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuutta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Björn Wahlroos ja Javier Milei - kuin kaksi marjaa
Viivyttely julkisen sektorin tervehdyttämisessä tulee kalliiksi
Hallituksen verotuskiima nosti kansliapäällikön kapinaan



lauantai 23. joulukuuta 2023

Björn Wahlroos ja Javier Milei - kuin kaksi marjaa

Verkkouutisissa oli juttu Björn Wahlroosin näkemyksistä. Se sisälsi melkoista ruoskaa viime aikojen suomalaisille päättäjille. Suosittelen lukemaan koko jutun, mutta kopioin tähän herkullisimmat palat. 

Taloustilanteesta. "Pidän tämänhetkistä taloustilannetta vakavampana kuin 1990-luvun alun talouskriisiä... Ei budjettitasapaino koskaan leikkauksilla korjaannu, vaan se korjaantuu talouskasvulla. Suuri probleema on, että meillä ei ole ollut talouskasvua 15 vuoteen."

Hallituksesta. "Meillä on nyt porvarihallitus, joka ensimmäistä kertaa vuosiin ymmärtää, että tilanne on vakava ja ymmärtää myös osin, miksi se on vakava ja suunnilleen, mitä pitäisi tehdä".

Ay-liikkeestä. "Yksittäiset ay-johtajat ymmärtävät, että tässä tarvitsisi tehdä jotain, mutta kun ne pannaan kaikki samaan huoneeseen, niin se johtava yhteinen näkemys on sitten jotain aivan muuta".

Perussuomalaisista. "Osa Perussuomalaisten johdosta on intellektuelleinta poliittista johtoa, mitä pystyt tänään suomalaisesta puoluekentästä löytämään. Perussuomalaisten johto on erittäin raikas tuuli ummehtuneessa suomalaisessa poliittisessa debattihuoneessa."

Euroopan Unionista. "Eurooppalainen regulaatiohulluus on kilpaillulle taloudelle kymmenen kertaa vaarallisempi kuin amerikkalaiset monopolit".

Liian korkeasta verotuksesta. "Kun joku varakas perhe tai yksilö alkaa suunnitella perintöään ja muuttaa ulkomaille, siinä ei mene pelkästään perintövero vaan siinä menevät pääoma- ja ansioverot samalla, jos henkilö on vielä töissä. Perintövero tuottaa sen efektin, että häipyy paljon muutakin verotusta."

Verokilpailusta. "Irlanti on vetänyt puoleensa valtavan määrän amerikkalaisia yhtiöitä ja niiden eurooppalaisia holdingyhtiöitä, joka on tuottanut Irlannille valtavan renessanssin... verokilpailu on entisestään koventunut. Suomi ei näytä edes ymmärtävän, että kilpailu on käynnissä."

Vihreästä siirtymästä. "Suurin osa tästä niin sanotusta vihreästä siirtymästä ja siihen liittyvistä investoinneista on täyttä huuhaata... Se tulee johtamaan katastrofiin tuulivoiman liian rakentamisen ja konkurssien kautta."

Talouselämän tukemisesta. "Lupaus siitä, että aletaan tukea osaa talouselämästä, kuten vihreää siirtymää, on kuin kärpäspaperi. Se tuo puoleensa kaikkein nopeimmin mutta myös kaikkein epäluotettavimmin toimivat kansainväliset sijoittajat."

* * *

Kun nyt sitten pääsin sitaattien makuun, niin otanpa vielä muutaman mehevän lainauksen Argentiinan tuoreelta presidentiltä Javier Milein puheesta, joka aiheutti sikäläisessä oppositiossa nikottelua. Suosittelen katsomaan koko edellä olevassa linkissä olevan englanniksi tekstitetyn videon, mutta tässä muutama herkkupala englannista vapaasti suomeksi käännettynä ja järjesteltynä loogisemmin kuin itse puheessa. 

Tästä hetkestä. "Vuosikymmenten epäonnistumisten, köyhtymisen, rappion ja anemian jälkeen aloitamme virallisesti jälleenrakennuksen polun".

Ideologiasta. "Ne ideat, jotka epäonnistuivat Argentiinassa, ovat samoja ideoita, jotka ovat epäonnistuneet koko planeetalla, koska kaikkialla missä niitä on kokeiltu, ne ovat olleet taloudellinen epäonnistuminen, sosiaalinen epäonnistuminen ja kulttuurinen epäonnistuminen. Lisäksi ne ovat vaatineet miljoonien ihmisten hengen. Sen opin jotkut voisivat nimetä vasemmistolaiseksi sosialismiksi, kommunismiksi, fasismiksi, mutta me kutsumme sitä kollektivismiksi. Se on ajattelutapa, joka laimentaa yksilön valtion vallan hyväksi... ja perustuu oletukseen, että valtio on tärkeämpi kuin kansakunnan yksilöt."

Uskomuksista. "Epäonnistumisen keskeinen osa on ollut valtion puuttuminen kansalaisten elämään. Tästä uskomuksesta, että poliitikot ovat ylemmän olennon asemassa ja heidän on hallittava jokaisen kohtaloa, nousee esiin institutionaalinen tukiranka, joka tekee mahdottomaksi työskennellä, käydä kauppaa, liikkua tai saada koulutusta ilman heidän lupaansa".

Historia. "Viimeisen 100 vuoden aikana poliitikot ovat olleet kiireisiä laajentamaan valtion valtaa argentiinalaisten kustannuksella. Tämä valtion laajeneminen on liittynyt historian suurimpaan valtion tuhoamiseen. Maassamme, joka oli 1900-luvun alussa vauraudessaan maailman ensimmäinen, on viimeisten 100 vuoden aikana ollut loputon kriisien kierto, joiden kaikilla juurilla on sama syy: valtion talousvaje."

Lopputuloksesta. "Tuloksena on maa..., joka tuhlaa niin paljon, ettei edes maailman korkein verotaakka riitä kattamaan kustannuksia."

* * *

Minulle jäi sellainen käsitys, että nämä kaksi herraa ovat kuin kaksi marjaa. Ja heillä molemmilla on meille kerrottavana vakava viesti. 

Kuten Wahlroos edellä kuvasi, on Suomi on viimeisen viidentoista vuoden aikana ajettu samaan pisteeseen kuin Argentiina oli ehkä joskus 1940-luvulla. Siis edelleen varsin vauras valtio, joka on holtittoman taloudenpidon seurauksena luisumassa taloudelliseen syöksykierteeseen. 

Siksi täällä Pohjantähden alla ei kannata enää jatkaa samojen virheiden tekemistä kuin Etelän ristin alla on tehty viimeisen sadan vuoden ajan. Lopputuloshan olisi epäilemättä täsmälleen samanlainen kuin presidentti Milein johtoonsa saamassa konkurssipesässä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kreikan talous, maahanmuuttokriittinen vasemmisto ja houkuttelevasti pukeutuva adonis
Vaalit osoittivat miksi Viron talous kohenee, mutta Suomen ei
Järki voitti oudossa näytelmässä

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!