Kreikan talous, maahanmuuttokriittinen vasemmisto ja houkuttelevasti pukeutuva adonis

Brittiläinen lehti the Economist sijoitti Suomen viimeiseksi vertaillessaan 35 maan talouden tilaa. Listauksen kärkeen ylsi Kreikka, mikä kertoo siitä, että mitattavana ei ollut talouden absoluuttinen tila, vaan pikemminkin sen suhteellinen asema. 

Aiheeseen tarttui myös Yleisradio, joka avasi vertailua toteamalla Kreikan yllättävän sijoituksen perustuvan ennen kaikkea valtionvelan hallintaan. Maa on nimittäin onnistunut pienentämään massiivista velkavuortaan jo vuodesta 2021 lähtien. 

Hintana maan sijoittumiselle on 30 prosentin työttömyys, taloudellinen ja sosiaalinen kurjuus sekä maan nettotulojen siirtyminen luotottajille vielä vuosikymmenien ajan - ja pikanttina yksityiskohtana alistuminen kuljettamaan venäläistä öljyä, johon muut eivät tahdo koskea Ukrainan tapahtumien takia. Niinpä meidän suomalaisten tulisi ymmärtää se, ettei Kreikan tilanne ole edelleenkään millään tavalla kadehdittava. 

Sen sijaan se toimii edelleen varoittavana esimerkkinä siitä, mihin holtiton julkinen kulutus johtaa ennemmin tai myöhemmin. Ja sen takia tukee Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen näkemyksiä Suomen julkisen talouden supistamisesta. 

* * *

Ylen nettisivuilla oli tänään myös juttu siitä, kuinka "Euroopan vasemmistopomot kalastelevat äärioikeiston ääniä". Se tapahtuu artikkelin mukaan haukkumalla maahanmuuttoa ja sukupuolivähemmistöjä. 

Jutussa oli haastateltu tutkijaksi opiskelevaa Riku Löfiä Helsingin yliopistosta. Tämän mukaan Suomen perussuomalaiset eivät enää edes yritä perustella leikkauksia hyvinvointivaltion suojelemisella, vaan vihjaavat haluavansa purkaa sen kokonaan. 

Väite on lievästi sanottuna outo, sillä Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtionvarainministeri Riikka Purran, mukaan hänen puolueensa ja hallituksen politiikan tarkoituksena on nimenomaisesti pelastaa suomalainen hyvinvointivaltio siltä kohtalolta, johon Kreikassa jouduttiin valtiontalouden romahdettua. 

Tämä ei näyttäisi kuitenkaan häiritsevän tutkijakoulutuksessa olevaa Löfiä, joka arveli Ylen jutussa hallituksen tekevän niin "oikeistolaista politiikkaa, että perussuomalaisten kannattajakunnassa on ´pakko vähän rytistä´". Ongelmaksi tälle rytinälle Ylen artikkelissa nähdään kuitenkin se, ettei Suomessa ole tällä hetkellä merkittäviä vasemmistokonservatiivisiksi laskettavia puolueita, joten vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa kaipaaville perussuomalaisia äänestäville ei näyttäisi olevan vaihtoehtoa.

Sellainen saattaisi muodostua eurooppalaisen esimerkin mukaisesti joko nykyvasemmiston maahanmuuttopoliittisella täyskäännöksellä tai uuden maahanmuuttokriittisen vasemmistopuolueen syntymisen kautta. Tosin Ylen jutussa jäi mainitsematta, että tällainen tällainen puolue saattaisikin syödä pikemminkin wokellukseen kyllästyneiden vihervasemmistolaisten  puolueiden ääniä, kuten Saksassa näyttäisi käyvän. Mutta voisi se myös herättää vasemmistolaisesti ajattelevia nukkuvia äänestäjiä. 

Haastateltu jatko-opiskelija ei - ehkä juuri siksi - näekään uudenlaisen vasemmistopuolueen mahdollista syntymistä hyvänä asiana, vaan arvelee, ettei suomalaisen vasemmiston tarvitse alkaa vastustaa maahanmuuttoa vedotakseen perussuomalaisten äänestäjiin, vaan se voi houkutella äänestäjiä myös viestinnällisin ja imagollisin keinoin, kuten poliitikkojensa ulkonäöllä ja pukeutumisella.

Nähtäväksi siis jää, millä tavalla suomalainen vasemmisto muuttuu tulevaisuudessa. Selvää kuitenkin on, että Perussuomalaiset on sekä maan suurin työssä käyvien puolue, että eduskunnan suurin yrittäjäpuolue. 

Siis sellaisten ihmisten puolue, joka edustaa ahkeruuteen ja yrittelijäisyyteen perustuvaa yhteiskuntaa, jonka rakentaminen perustuu terveeseen markkinatalouteen. Ja siksi on vaikea nähdä, miten marxilaiseen tasapäistämiseen ja himoverotukseen pohjautuva poliittinen vasemmistopuolue voisi viedä heidän kannattajiaan, vaikka suhtautuisikin kielteisesti maahanmuuttopolitiikkaan tai rekrytoisi houkuttelevasti puheutuvia adoniksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansa haluaa Suomen talouden kuntoon veroja laskemalla
Frontexin ja Kreikan tuomiot on hyödynnettävä juuri nyt
Kreikkalaisilta odotetaan nyt työtä, työtä ja työtä