Järkyttävää puhetta ja kehitysapua

Yleisradio on kertonut mikä on sen mielestä järkyttävää. Yhtiö nimittäin otsikoi juttunsa sanoilla "Teemu Keskisarja puhui järkyttäviä asioita, mutta välttyi rikostutkinnalta".

Itse jutussa Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kertoi, että "lausumat ovat sinänsä olleet yleistäviä, mutta niitä ei ole esitetty solvaavassa tai eriarvoistavassa tarkoituksessa, eikä Keskisarja ole kiistänyt maahanmuuttajien ihmisarvoa. Keskisarja on lisäksi ilmaissut tuntevansa lähimmäisenrakkautta kaiken värisiä ja kaiken uskoisia ihmisiä kohtaan".

Onko tästä siis pääteltävä, että Ylen toimitus pitää ei-järkyttävinä lausumia, jotka on esitetty solvaavassa tai eriarvoistavassa tarkoituksessa sekä kiistävät maahanmuuttajien ihmisarvon ja vieläpä lähimmäisenrakkauden kaikenvärisiä ja -uskoisia ihmisiä kohtaan? Mikäli näin on, niin onhan se aikamoista verorahoitteisen mediayhtiön "suusta" kuultuna.

* * *

Sivumennen sanoen oli mielenkiintoista huomata Ilta-Sanomien juttu, jonka mukaan Suomen ulkoministeriö oli myöntänyt naisen johtamalle yhdistykselle 1,12 miljoonaa euroa hanketukea Sambian hankkeeseen ja 440 000 euroa Ghanan hankkeeseen. Yhdistykselle maksettiin avustuksia lähes miljoonan euron verran.

Nainen oli maksanut rahoilla yhdistykselle kuulumattomia maksuja ja nostanut tileiltä käteisvaroja yhteensä noin 225 000 euroa. Käry kuitenkin kävi ja nainen sai palkakseen vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen plus 30 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Nainen velvoitettiin myös korvaamaan ulkoministeriölle 403 043 euroa väärinkäytettyjä valtionavustuksia viivästyskorkoineen sekä maksamaan yhdistykselle 225 000 euroa taloudellisesta vahinkoa viivästyskorkoineen. Lisäksi hänen tulisi korvata myös konkurssipesän oikeudenkäyntikulut.

Lienee äärimmäisen epätodennäköistä, että nainen maksaisi ulkoministeriölle tai yhdistykselle mainittuja rahasummia, tuskin edes oikeudenkäyntikuluja. Hyvä kuitenkin, että hänen toimintansa uutisoitiin esimerkkinä siitä, mihin kehitysavuksi kutsuttu ilmainen raha johtaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tanskalainen todellisuus ja Teemu Keskisarja
Vastuutonta rahankäyttöä EU:ssa ja Tampereella
Mustamaalausta liike-elämässä ja eduskunnassa

Vastuutonta rahankäyttöä EU:ssa ja Tampereella

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps) kertoi käyneensä Ghanassa tutustumassa rokotetehtaaseen, jonka rakentamiseen oli käytetty kymmeniä miljoonia euroja EU:n varoja. Hänen mukaansa "näky paikan päällä oli lohduton. Rokotevalmistuksesta ei ollut tietoakaan. Paikan päällä ei ollut edes valmista rakennusta, saatikka työmiehiä mailla halmeilla."

Ghanalaiset olivat vuonna 2023 kertoneet, että projekti saataisiin valmiiksi vuonna 2024 ja ensimmäiset rokotteet saataisiin valmistettua tämän vuoden aikana. Näin ei tule käymään, mutta europarlamentaarikolle oli vakuutettu, että kaikki asiat ovat hyvin, kunhan vain EU:sta saataisiin lisää rahaa. 

Kyseessä on EU:n Global Gateway -strategian niin sanottu lippulaivahanke, joten sitä on pidetty erityisen tärkeänä osana kehitysyhteistyötä. Valitettavasti näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että toivottujen tulosten sijaan lopputuloksena näyttäisi olevan korruption kukkasen kukoistus. 

Tämä ei tietenkään ole mitään uutta Afrikassa eikä muissakaan kehitysmaissa. Sen sijaan kyse on pikemminkin vakiintuneista toimintatavoista, jotka ovat yksi tärkeä syy sille säännönmukaiselle ilmiölle, jossa kehitysmaihin viety ilmainen raha johtaa pikemminkin eliitin rikastumiseen kuin kansan elinolosuhteiden paranemiseen. Lahjoittaja puolestaan saa palkakseen hyvän omantunnon – jos saa.

Ikävintä on, ettei tämä ole mitenkään uusi asia – tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Uusi tieto ei ole myöskään se, ettei kymmeniä vuosia jatkununut kehitysapu länsimaista Afrikkaan ole nostanut siellä ensimmäistäkään valtiota kukoistukseen. Eli kyse on ollut pikemminkin veronmaksajien varojen vastuuttomasta käytöstä kuin humanitaarisesta avusta.

* * *

Toki julkista rahaa käytetään vastuuttomasti myös Suomessa. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että Joakim Vigelius (ps) kertoi sosiaalisessa mediassa kovia leikkauksia varojensa käyttöön tehneen Tampereen lähettävän pormestarinsa Ilmari Nurmisen (sd) päätöksellä 50 000 euroa Gazaan. 

Kokoomuslaisen valtuutetun Mats Uotilan mukaan avustus maksetaan pormestarin harkinnanvaraisesta määrärahasta, jonka käytöstä pormestari tekee viranhaltijapäätöksen. Hänen mukaansa "avun myöntäminen Gazaan luo ennakkotapauksen kaupungin toiminnan laajentumisesta humanitäärisen avun antamiseen. Tämä toiminta ei kuulu kaupunkien vastuulle, vaan on vakiintuneesti Suomen valtion tehtävä, jollaisena se tulisi pitää."

50 000 euroa ei tietenkään ole mitenkään merkittävä summa suuren kaupungin varainkäytössä. Toisaalta se on summa, joka vastaa suunnilleen yhden kaupungin äskettäin irtisanotun työntekijän vuosipalkkaa. Jäin vain miettimään, että mitähän irtisanotut mahtavat tästä ajatella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskottavantuntuista propagandaa
Poliittinen peli
Hyvän omantunnon ostamisesta

Onko Ghanalla malttia vaurastua?

Kirjoitin aikanaan tekstin siitä, onko vasta itsenäistyneellä Etelä-Sudanilla malttia kehittyä. Ei ollut, vaan uuden valtion kehitys on ollut surullista seurattavaa, kuten olen jo ehtinyt toteamaan ja minkä myös Desmond Tutu on vahvistanut. 

Tätä taustaa vasten on ollut mielenkiintoista seurata että juuri nyt suomalaisessa mediassa puhutaan Ghanasta tähtenä, joka osoittaa että myös mustaan Afrikkaan voi syntyä hyvinvointia. Tarkastellaan siis hiukan maan tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä.

Kuten Etelä-Sudan, on Ghanakin luonnonvaroiltaan erittäin rikas ja omaa kaikki edellytykset nousta taloudellisesti riippumattomaksi ja vauraaksi kansakunnaksi. Valitettavasti rikkaus ei aina ole ollut onneksi, kuten nyt vaikka mainitsemani Etelä-Sudanin esimerkki osoittaa. 

Öljyvarojen varaan näyttäisi kuitenkin olevan muodostumassa vauras Ghanan valtio. Porausten alkamisen seurauksena on yhteiskuntaan virrannut rahaa ja ainakin osa väestöstä on vaurastunut. Rauhattomuuksia ei kuitenkaan ole syntynyt, ehkä siksi että Ghanassa on ainakin tällä hetkellä toimiva demokratia, jossa toteutuu myös sananvapaus. 

Sananvapaus tarjoaa mille tahansa maalle aivan erinomaiset lähtökohdat. Niinpä myös ghanalaisten on syytä vaalia sananvapauttaan aivan erityisesti, sillä afrikkalaisilla demokratioilla on ollut valitettava taipumus ajautua epädemokraattisiksi. Toivotaan siis kovasti, että ghanalaiset onnistuvat säilyttämään sananvapautensa myös siinä tilanteessa, kun rikastuvaa kansanosaa aletaan julkisesti arvostella. 

Afrikassa yksi suurimmista ongelmista on aina ollut valtioiden monikulttuurisuus. Myös Ghanan väestö koostuu useista etnisistä ryhmistä. Yksi niistä, akanit, on kuitenkin niin selvästi muita suurempi, ettei mikään muu ryhmä voi tosissaan haastaa sitä. 

Silti akanienkin osuus on alle puolet koko väestöstä, mikä tarjoaa kyllä mahdollisuuden kansankiihottajille. Afrikkalaisittain helppo väestörakenne tarjoaa kuitenkin Ghanalle poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat etnisten konfliktien välttämiselle.

Ghanan väestörakenteen kannalta lienee edullista myös kristittyjen selvä enemmistö ja erityisesti viime aikoina monissa paikoissa vaikeuksia aiheuttaneiden muslimien pienehkö määrä, noin 15%. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, että radikalisoituessaan näinkin pieni vähemmistö voi aiheuttaa melkoisia paikallisia ongelmia, kuten esimerkiksi Ranskan kymmenen prosentin muslimiväestö on osoittanut.

Sivistys on ensimmäinen edellytys sille, että matka hyvinvointivaltioksi voi onnistua. Siten ghanalaisten tulevaisuuden valoisuuteen viittaa myös se, että maan kansalaiset ovat ainakin afrikkalaisittain poikkeuksellisen sivistyneitä: käytännössä kaikki yli 15-vuotiaat osaavat lukea. 

Samaan hengenvetoon on todettava, että maa on alkanut houkutella myös muualla korkeampaa sivistystä hankkineita paluumuuttajia. Heidän mukanaan maahan tulee uutta osaamista, joka toivottavasti realisoituu talodelliseksi yrittelijäisyydeksi. Todellinen hyvinvointi ei nimittäin synny raaka-aineiden viennistä, vaan korkeasta jalostusasteesta - ja siihen tarvitaan runsaasti kärsivällisyyttä ja osaamista.

Lopuksi on pantava merkille, että Ghana ei ole nousemassa kehitysavun turvin, vaan omien kansallisten vahvuuksiensa varassa. Myös tämä on nähtävä vahvuutena, sillä ainakaan toistaiseksi maailmassa ei ole yhtään maata, joka olisi noussut hyvinvointiin kehitysavun varassa. Syynä tähän lienevät kehitysavun varaan rakennetun talouden korruptoiva ja markkinavetoista taloutta passivoiva vaikutus.

Kaikkiaan on tietenkin todettava, että vain aika näyttää, onnistuuko Ghana tiellään afrikkalaiseksi hyvinvointivaltioksi. Lähtökohdat sillä ovat poikkeuksellisen hyvät, mutta kaiken hyvän edellytyksenä on korruptoituneen, heimo-orientoituneen, uskonkiihkoisen ja aikaansaamattoman afrikkalaisen tradition pitäminen marginaalissa. 

Jos tässä onnistutaan, saamme nähdä todellisen Afrikan tähden, joka näyttää suuntaa koko mustalle maanosalle. Mutta siihen tie on vielä pitkä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Auta siinä sitten
Pelko palasi Afrikkaan - mutta voiko se palata Eurooppaan?
Varokaa demokratian kasvattamia diktaattoreita!