Burkini, hygienia ja naisten alistaminen
Tyttöjen katselu ennen ja nyt
Miksi vihervasemmisto kannattaa musliminaisten huivittamista
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Kirjoitin pari päivää sitten suomalaisnuorten - mukaan lukien ja ehkäpä nimenomaisesti maahanmuuttajataustaisten - heikoista matematiikan kyvyistä. Tänään sain sitten lukeakseni Helsingin sanomien mielipidekirjoituksia suomalaisen koulun nykytilasta.
Ensimmäisen mukaan "opetushallitus on nyt laatinut arvosanalle viisi kriteerit, joita pitäisi ensi keväänä noudattaa. Omista oppilaistani yhdeksän kymmenestä olisi joka vuosi pitänyt saada ehdot matematiikasta, jos kriteerejä noudatettaisiin. Pelkään pahoin, että armovitoset tulevat edelleen olemaan normi sen sijaan, että resursseja suunnattaisiin perusasioiden opettamiseen."
Kirjoittaja on siis opettaja, jonka oppilaista lähes kaikki jäävät vaille sitä osaamista, joka heidän pitäisi saavuttaa. Syynä voi tietenkin olla opettaja, oppilaat tai koulujen johtamisen virheet.
Toinen mielipiteensä ilmaissut opettaja kertoi, että "ratkaisuksi tarjotaan entistäkin yksilöllisempää opiskelua, eli yhä useammalle räätälöidään oma opintopolku. Vaatimustason jatkuva laskeminen ei kuitenkaan hyödytä, koska nuori tottuu siihen, että aina joku pelastaa ja hoitaa työt hänen puolestaan. Pahimmassa tapauksessa kasvatamme luovuttajien sukupolvea."
Tämä on omalta kannaltani aika pelottavaa, koska olen jo eläkeikää lähestyvä ihminen, jonka vanhuuden turva on nouseva sukupolvi. Eikä sen tehtävä tule onnistumaan ilman, että nykyiset koululaiset tarttuvat toimeen ja hoitavat yhteiskuntaa seuraavina vuosikymmeninä samanlaisella menestyksellä kuin oma sukupolveni on tehnyt.
Kolmas kirjoittaja - myös opettaja - sitten levittikin eteemme karmivan todellisuuden. Hänen mukaansa "on hirveää tuhlausta menettää nykyisiä ja tulevaisuuden osaajia sairauslomille ja -eläkkeille. Voitaisiinko hieman hidastaa tahtia ja uudistuksia sekä antaa kouluille työrauha oppimiseen ja opettamiseen?"
Tällä kommentillaan hän valaisi myös ensimmäisen mielipidekirjoittajan avoimeksi jättämää kysymystä koulumme epäonnistumisen syistä. Niitä ovat eittämättä koululaitoksen johtamisessa tehdyt virheet.
Siksi juuri nyt maan hallituksen tulisi tarttua koulujen ja opetuksen tilanteeseen laaja-alaisesti. Pitäisi panostaa tosiasioiden tunnustamiseen - kuten oppilasaineksen muuttumiseen - eli keskittyä opettamisen perusasioihin ja siihen resurssien saamiseksi luopua poliittisesti motivoituneiden agendojen ajamisesta kouluihin.
Toisin sanoen Suomen hallituksen opetusministeri Li Anderssonin (vas) johdolla tulisi varmistaa, että opetushenkilökuntaa ei rasiteta liiaksi perustyön - siis opettamisen - ulkopuolisella hankehumpalla. Ja että heille annetaan toimivat työkalut hallita yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa kakarakatrasta, jotta siitä saisi kasvatetuksi entisiä sukupolvia osaavamman joukon vastaamaan yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan maailman haasteisiin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaiskoulujen karu todellisuus: 15-vuotialla voi olla 9-vuotiaan osaaminen
Tanskan malli on johtanut positiivisiin tuloksiin
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi
Kunnallisvaalien lähestyessä alkavat puolueet tuoda esille omia ohjelmiaan. Eilisen päivän aikana niistä kaksi herätti median huomiota.
Perussuomalaiset oli ottanut lehtimainokseensa Taloustutkimuksen luvun, jonka mukaan hallitusohjelman toteuttamiseksi tulisi polttoaineiden hintoja nostaa 30 sentillä. Keskustelua syntyi sitten siitä, että aikooko hallitus nostaa veroa tällä summalla vai ei - olihan Antti Kurvinen (kepu) jo ilmoittanut, ettei veroa nosteta ja samoilla linjoilla oli myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).
Syntynyt keskustelu on sikäli absurdi, etten ole huomannut kenenkään tehneen sitä loogista johtopäätöstä, ettei tässä tilanteessa oleellista ole se, nostetaanko polttoaineen veroa 30 sentillä vai ei. Sen sijaan merkittävää tässä on hallituksen piiristä tullut vakuuttelu, jonka mukaan sen hiilineutraaliusohjelmaa ei tältä osin edes aiota toteuttaa.
Erityisen epäselvää on se, että tarkoittaako tämä sitä, mitä edelle kirjoitin. Vai pelaako Kurvinen kuntapolitiikkapeliä, jossa äänestäjille valehdellaan ikävästä hallitusohjelman kohdasta päin näköä ennen vaaleja ja niiden jälkeen tehdään kyseinen päätös vakuutteluista huolimatta.
Vaalivalehteluun viittaa vahvasti sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) näkemys muutaman kuukauden takaa eli sen jälkeen kun ensimmäinen polttoaineveron korotus oli tehty. Silloin hän linjasi, että "koska liikenteen päästöjen puolittaminen vaatii niin suuren muutoksen, on kaikki kivet käännettävä toimivien keinojen löytämiseksi. Kukaan ei voi valikoida vain itselleen mieluisimpia vaihtoehtoja."
Ohisalon mukaan hallitus ei pääse tavoitteeseensa, jos fossiilisten polttoaineiden hintaa ei koroteta. Siksi hän toteaa, että "tämä voidaan toteuttaa joko suorilla veronkorotuksilla ja esimerkiksi sitomalla polttoaineverot indeksiin tai tutkijoiden ehdottamalla päästökauppamallilla, jossa päästöoikeuksien vähentyessä polttoaineiden hinta nousisi automaattisesti riittävälle tasolle".
Toinen esille noussut tuore vaaliasia on Vasemmistoliiton ohjelma, jossa luvataan hoitaa koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhoitoasiat kuntoon eli päivähoitopaikat jokaiselle, koulut turvallisiksi ja opetusryhmät pieniksi. Lisäksi puolue lupaa järjestää kaikille ilmaisen lääkärin viikossa sekä alhaisempia hammaslääkärimaksuja. Sekä maksuttoman ehkäisyn lempiville alle 25-vuotiaille.
Hyviä asioita kaikki, mutta rahoitus jäi sikäli auki, että samaan aikaan pitäisi ohjata energiapolitiikka vihreisiin ratkaisuihin sekä ajaa alas metsätaloutta - lisäkustannuksia veronmaksajille nekin.
Toivottavasti Suomesta löytyy joku media, joka muistaa kysäistä vaikkapa puolueen varapuheenjohtajalta Jussi Saramolta laskelmia, jotka osoittaisivat kuinka edelle kirjaamani kovasti epäyhtälöä muistuttava vaaliohjelma rahoitettaisiin. Kalkyylin voisi tilata vaikkapa taloustutkimukselta, jonka laskelmiin edellä kuvaamani Perussuomalaisten vaalimainos perustui.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä
Uusi vero vaatii kompensaation
Matti Vanhasen uusi vero
Jussi Halla-aho (ps) sanoi viikonloppuna, että "me uskomme vakaasti, että maaseudulla asuvilla ihmisillä on luja halu tulla toimeen omalla työllään, eikä ketkutella kepulaisella tukipolitiikalla. Kepu ajaa tosiasiallisella politiikallaan ajaa maaseudun elinvoimaa alas ja sen jälkeen esiityy tukihanan valvojana: Äänestäkää keskustaa, tai muuten tukiaiset loppuvat."
Tämä herätti Keskustassa vahvan reaktion. Esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kutsui Halla-ahoa "Helsingin tulevaksi pormestariksi" ilmeisenä tarkoituksenaan vähentää tämän suosiota puolueelleen tärkeällä maaseudulla.
Samaan rakoon iski myös Mikko Kärnä (kepu), jonka mukaan "kaikkien on nyt syytä ymmärtää, että #perussuomalaiset vastustaa kaikkia maatalous- ja aluetukia. Kuka äänestää maaseutua vihaavaa helsinkikeskeistä puoluetta muualla kuin Helsingissä?"
Halla-aho itse kuittasi tyylilleen uskollisesti tähän Twitterissä: "Halla-aho: - Maaseudunkin ihmiset varmasti haluavat ensi sijassa pärjätä omalla työllä eivätkä kitkutella kepun säännöstelemien tukiaisten varassa... Kurvinen: - Se on aika halventavasti sanottu maaseudun ihmisistä... Kepulainen käsitys maalaisista."
Tähän vastasi Kurvinen, että "voisitko tämän jälkeen kertoa, mitä "kepulaisia tukiaisia joilla kituutellaan" haluat leikata? Luuletko maanviljelijöiden pärjäävän paremmin ilman nykyisiä maataloustukia? Haluatko viedä pk-yrittäjältä investointituet pois?"
Tosiasiassa sanailu kertoo siitä, että nyt käydään kovaa taistelua maaseudun johtavan puolueen asemasta. Halla-ahon kommentin tosiasiallinen tarkoitus oli nimittäin EU:n budjettiesityksen ja koronatukipakettien vastustaminen eli suomalaisen päätösvallan entistä suuremman Brysseliin ulkoistamisen pysäyttäminen.
Lisäksi hän totesi sen itsestäänselvyyden, että "meidän lähtökohtamme on se, että koko maa täytyy pitää asumiskelpoisena" ja sanoi siihen tarvittavan maan sisäisiä tulonsiirtoja. Kyse ei siis ollut kepulaisten maalailemasta maaseudun tukien lopettamishalusta, vaan tukipolitiikan päätösvallan pitämisestä omissa käsissä.
Nyt onkin jännittävä nähdä, miten sanailu etenee tämän päivän aikana. Erityisesti kaipaisin kotimaisen journalismin raportoivan sen etenemisestä kohta kohdalta siten, että molempien puolueiden sanoma tulisi todenmukaisesti välitetyksi kaikelle kansalle.
Juuri nyt asia ei näyttäisi olevan näin vaan keskustelu näyttäytyy julkisuudessa aivan väärän akselin suhteen polarisoituneelta. Ja sen seurauksena media tulee ajaneeksi - joko tarkoituksella tai tahtomattaan - Keskustan asiaa Perussuomalaisia vastaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?
Feministinen olkinukke vai valeuutinen?
Keskustan linja pitää