Yle teki suomalaisia kovin sanoin syyllistävän jutun siitä, kuinka maahanmuuttajataustaiset nuoret menestyvät kantaväestön jälkeläisiä heikommin kansainvälisissä PISA-testeissä. Se on tietenkin ikävä juttu, eikä kenenkään kannalta hyvä asia - kaikkein vähiten tavallisen suomalaisen veronmaksajan, joiden kontolle jää kaikkien niiden maahanmuuttajien elättäminen, jotka eivät pysty hankkimaan omaa elantoansa.
En tässä ala referoida seikkaperäisesti kaikki jutussa esitettyjä näkemyksiä ja väitteitä, koska arvoisa lukijani löytää ne Ylen nettisivulta. Haluan kuitenkin nostaa esiin muutaman seikkan.
Ensinnäkin kaikki jutussa haastatellut asiantuntijat ja ilmeisesti myös maahanmuuttajat olivat naisia. Avoimeksi jäi, miksi näin oli nykypäivänä, jolloin puhutaan niin paljon tasa-arvosta. Kuin myös se, että olisivatko miespuolisten asiantuntijoiden tai edes maahanmuuttajien näkemykset tuoneet juttuun erilaista näkökulmaa?
Toiseksi jutussa puhuttiin maahanmuuttajista yhtenä joukkona, eikä heidän menestystään eritelty etnisen taustan tai edes maahamme tulosyyn perusteella. Ainakin itse epäilen, että nämä tekijät selittävät suuren osan PISA-testeissä nähdyistä eroista suhteessa kantaväestöön.
Onhan nimittäin kiistatonta, että kaikista maahanmuuttajista heikoimmin ainakin työelämässä menestyvä kansanryhmä on Suomessa muihin OECD-maihin verrattuna suhteettoman suurilukuinen. Toisaalta maamme vetovoima etnisesti länsimaalaisten ihmisten joukossa on ollut varsin heikko, joten myös niistä saapuneiden maahanmuuttajien määrä on varsin pieni.
Tarkalleen ottaen epäilen, että humanitaaristen kehitysmaalaisten ja työperäisten länsimaisten maahanmuuttajien välinen suhdeluku on merkittävä selittäjä maahanmuuttajien PISA-tuloksille - ja että se on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Lisäksi jutussa mainittuun maahanmuuttajien menestykseen suhteessa kantaväestöön vaikuttaa jälkimmäisen väestönosan menestys, joka Suomessa on tunnetusti huippuluokkaa.
Noin yleisesti ottaen olisi myös Ylessä syytä huomata, että minkä tahansa mahdollisen selitystekijän pois jättäminen esimerkiksi poliittisen korrektiuden nimissä on kelvotonta analysointia. Siten Ylen jutussa nähty ihmisryhmien mahdollisten geneettiseen ja kulttuuriseen kyvykkyyteen liityvien selitysten "unohtaminen" vesittää koko jutun.
Lopuksi haluan vielä kiinnittää arvoisan lukijani huomiota jutussa mainittuun ilmeisesti itäeurooppalaista etnistä taustaa edustavaan ja koulussa erinomaisesti menestyneeseen henkilöön, jolle opettaja oli suositellut lähihoitajaksi ryhtymistä, vaikka tämä itse oli kertonut haluavansa lääkäriksi. Jos opettaja on näin tehnyt, on se tietenkin väärin ja lisäksi tyhmää. On kuitenkin syytä huomata, etteivät tällaiset epärelevantit opettajien "suositukset" mitenkään rajoitu maahanmuuttajiin - tästä asiasta minulla on kokemusta jopa aivan lähipiiristäni.
Kiinnitin myös huomiotani siihen, että mainittu henkilö ei koulumenestyksestään huolimatta hankkiutunut lääkäriksi. Sen sijaan hän opiskelee nyt 28-vuotiaana maisterintutkintoa sosiaalisesta syrjäytymisestä ja toimii EU:n parlamentissa Heidi Hautalan (vihr) harjoittelijana.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Liiankin ruotsalaista
Se on laatu eikä määrä - mutta miten lasku maksetaan?
Miksei poliittisen korrektiuden hinnasta keskustella?
Tekstit
-
Jos YLE olisi henkilö -- jos siis laitos, jolla on rajoittuneet persoonallisuuspiirteet ja vielä valikoidumpi koppikatseinen moraali käsitettäisiin henkilönä ihan vastaavalla tavalla kuin laki "kansanryhmää vastaan kiihottamisesta samaistaa "ryhmän" ja yksittäisen henkilön -- kyllähän YLE olisi epäilemättä todellinen syyllistämisen maailmanmestari. Tarkemmin sanottuna aiheettoman, ilman katetta olevan syyllistämisen maailmanmestari.
VastaaPoistaJa YLE joutaisi tämän toistuvasti päällimmäiseksi nousevan pakko-oireensa vuoksi psykoanalysoitavaksi. Että mikä ihme tätä tyyppiä vaivaa, kun ei mistään asiasta pysty puhumaan päätymättä jo muutaman lauseen päästä syyllistämään suomalaisia.
Kaukana on se terve syvänäkö, joka YLE:lle kertoisi että uhrirooleihin samaistuminen ja eläytyminen oikeuttaa syyllistämisen ja johtaa omankädenoikeuteen, jonka seurauksia näemme nyt ympäri maailmaa kun joukkomielenosoitukset ovat muuttuneet pelkäksi riehumiseksi ja kulttuuristen statusesineiden tuhoamiseksi. Siellä palavat nyt nimenomaan YLE:nkin ymmärtämättömän yllytyksen seurauksena iloiset uhritulet.
Mitä PISA-menestyksiin tulee, toki tulevaisuudessa kantaväestön ja kansainvaeltajien jälkeläisten ero tulee kavenemaan lähinnä syystä, jota voisi nimittää vaikkapa Harrison Bergeron -efektiksi. Eli oppiminen nykyisissä koululuokissa käy myös kantaväestön lapsille yhä mahdottomammaksi, joten tämä potentiaalisten kykyjen leikkaaminen tasoittaa eroja suhteessa kansainvaeltajien lapsiin.
Mitä kouluun ja opettajiin tulee, siinä yksi psykoanalyysia tarvitseva systeemi. Sieltä on liian monilla huonoja kokemuksia, ja taitaa olla niin, että elämässä hyvin pärjänneet ovat menestyneet pikemminkinkin koulusta ja opettajista huolimatta kuin heidän ansiostaan.
"Intersektionaalisen feminismin" opiskeleminen on tietysti kuin syyttäjähenkilön ammattitutkintoon valmistautumista. Tervetuloa vain taloon, siis YLE:lle töihin.
Aiheesta kirjoitti tällä samalla alustalla seikkaperäisesti myös Hannele Al-Hamzawi (YLE: Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien syynä rasismi). On koko lailla vaikea hahmottaa, ettei jakeluun mene se, että helpotusten, ohituskaistojen jne järjestämisellä ja käyttämisellä tehdään pelkkää haittaa näille lapsille ja nuorille. Puhumattakaan koko koulupudokkaista ja syrjäytyneistä koituvan lystin maksajille. Jos lähdetään siitä, että nämä maahanmuuttajalapset ovat geneettisesti kognitiivisilta kyvyiltään suomalaislasten kanssa keskimäärin samalla tasolla, niin ongelman syytä on etsittävä paljon laajemmalta ja kauempaa kuin koulun penkiltä. Eikä asiassa päästä eteenpäin ennen kuin se ajattelutapa osataan hylätä, että syy on aina jossain muualla kuin maahanmuuttajissa itsessään.
VastaaPoistaRatkaisua onnettomalle tilanteelle ei voida löytää, kun haukutaan väärää puuta, eli syytetään suomalaisten (todellisuudessa olematonta) rasismia ja syrjiviä rakenteita. Suvaitsevaisille on kuitenkin liian tuskallista tunnustaa, että todelliset syyt menestymättömyyteen ovat nuo kulttuurilliset ja geneettiset (kognitiiviset) syyt. Silloinhan ainoa järkevä ratkaisu olisi lopettaa näiden ihmisten maahanmuutto Suomeen.
VastaaPoistaAikoinaan eräs perustelu maahanmuuton lisäämiseksi oli hoitoalan työvoimatarve. Suuret ikäluokat olivat jäämässä eläkkeelle ja tekeviä käsipareja tarvittiin heitä korvaamaan hoitoalalla ja heitä hoitamaan tulevaisuudessa. Kun lähihoitajan työ ei ollut monenkaan nuoren haaveammatti, toivottiin humanitaarisen maahanmuuton korjaavan tätä ongelmaa. Maahanmuuttajien kulttuurissahan vanhoja ihmisiä arvostetaan ja he siis ovat ilman muuta soveliaita alalle.
VastaaPoistaSe, että maahanmuuttajataustaisille oppilaille jo heidän taustansa vuoksi suositellaan lähihoitajaopintoja johtunee tuosta maahanmuuton lisäämiseksi käytetystä perustelusta, jonka opinto-ohjaajat ovat omaksuneet.
Olen lopen kyllästynyt maksamaan YLE-veroa omasta aivopesustani
VastaaPoistaJos maahanmuuttajat olisivat jääneet kotiinsa rakentamaan omaa maataan, olisivat nämä maat ohittaneet jo eurooppalaisen hyvinvoinnin. Ainakin YLEn toimittajien mielestä, koska maahanmuuttajat ovat ylivertaisia suomalaisiin verrattuna. Ruikuttavat maahanmuuttajat voisivat edes hetken miettiä, mitä olisi ollut elää omassa kotimaassaan. Esimerkiksi siellä sarvessa, jossa naiset elättävät perheet ja miehet haikailevat aikaa, jolloin orjat tekivät työt, eivätkä ehdi töihin mennyttä aikaa muistellessaan.
Jos nämä ihmiset olisivat tulleet Suomeen 1960-luvulla, ei olisi ollut opettajia ohjaamassa heitä vääriin ammatteihin. Ei, silloin lapset tekivät kesät ja joululomat töitä saadakseen opintoihinsa varten rahaa. Itse piti miettiä, mitä alkaisi tekemään isona. Ja tehtiin töitä, joita saatiin, eikä haikailtu ilmaista opiskelua, opintorahaa ja asuntotukea.
Liian helppo elämä on pilannut kaikki nuoret, myös suomalaiset. Kun olin Salon Kauppaoppilaitoksen perustamisen vuosikymmenjuhlassa, oli paikalla vielä opettajia omasta lapsuudestani (lapsiahan me alle 18-vuotiaat olimme – ainakin nykytiedon mukaan). He sanoivat, että nyt on opettajia ja avustajia joka lähtöön, on tietokoneet jokaisella, on sitä ja tätä yltä kyllin, mutta ei ole yhtä lahjakkaita ja oppimishaluisia oppilaita, joita 1960-luvulla oli. Kun saa kaiken vastikkeetta osaa vain vaatia lisää. Kun joutuu tekemään töitä opiskelunsa eteen, osaa sitä arvostaa.
Tärkeintä on nähdä, ettei opiskelemalla tule osaajia työelämään, sillä vain työelämässä oppii sen, mikä on tärkeää. Saa haaveilla vaikka kuninkaan ammatista, mutta jos ei ole lahjakkuutta eikä intohimoa, ei elämässä pääse sosiaalipalvelujen käyttöä pitemmälle.
No kantasuomalaiset ovat niin toinen toisiaan kahtiajakavaa ja kateellista kansaa, että heidän keskuudessaan se että on lahjakkuutta ja intohimoa tarkoittaa, ettei saa sosiaaliluukultakaan apua. Juuri tämä oma kansanpsyykemmehän on myös toiskulttuuristen palvomisenkin takana. Itsemme syyllistäminen ja mitätöinti ja samaistuminen "uhreiksi" koettuihin vastuunpakolaisiin sekä oikeaksi koettu projektiivinen viha niitä kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti -- "rasistit!!!" -- siinäpä suomalaisen kansanpsyyken hengeneväät.
PoistaYksi tapa saada parasta vertailukelpoista dataa on käyttää kokeissa ns. monivalintatehtäviä. Ne kuulemma eivät kuitenkaan esimerkiksi Osmo Soininvaaran mielestä ole "kovin valideja". Rohkenen olla eri mieltä ja samaa mieltä kuin amerikkalaiset, jotka käyttävät menetelmää lähes yksinomaan. Myös ns. SAT tehdään monivalinnalla. Syykin on yksinkertainen. Suuria määriä voidaan arvostella ilman, että pärstäkerroin tai ihonväri vaikuttaa tulokseen. Tottahan toki voidaan käyttää esseitä ym. lisäksi, mutta tärkeintä olisi saada korjattua vinouma, jossa eri puolilla maata sama osaamisen taso antaa eri arvosanan tai kääntäen jossain päin huono osaamisen taso antaakin liian hyvän arvosanan. Myös suhteellisesta arvostelusta pitäisi vihdoin päästä eroon. Pakonomainen tarve saada kellokäyriä arvosteluun on tuo vääristymän, joka vaikuttaa jatko-opintoihin. En tiedä onko mainittu henkilö osallistunut lääkiksen pääsykokeisiin, mutta ainakin aikaisemmin helpommin pääsi maaseutukorkeakouluihin, mutta eivät nekään helppoja kohteita ole olleet. Nykyisin taitaaa olla valtakunnallinen koe kaikkiin lääkiksiin.
VastaaPoistaLuin tämän YLEn jutun eilen ja olin menettää yöuneni.
VastaaPoistaProfessori toikin jo joitakin hyviä näkökohtia esille tutkimuksen puutteellisuudesta.
Minusta tässä toteutuu aina sama kaava, vain eri ympäristöihin tuotuna.
Kun hallintoa ja opetushallintoa ja -virastoja ei voida syyttää epämääräisistä, aliresurssoiduista ja pilvien reunoihin piirrellyistä yhteiskuntasuunnitelmista, jotka liittyvät maan monikultturistamiseen, kun oppilaiden perhetaustoihin ei voida viitata selittävinä tekijöinä (ei lukemisen tai kielen osaamisen kulttuuria), ja kun varsinkaan oppilailla ei ole vastuuta omasta oppimisestaan, jää ainoaksi mahdollisuudeksi osoittaa syyttävällä sormella opettajaa.
Siis opettajaa, joka on jo muutoinkin voimiensa äärirajoilla ja toteuttaa kaikkia virastojen oikkuja ja ottaa jokapäiväisessä työssään huomioon vaikka millaisten ryhmien ja oppilaiden erityistarpeita. Ja mikä törkeintä: yhden oppilasryhmän huonon koulumenestyksen syyksi saadaan opettajien rasismi ja rodullistavat rakenteet!
Tämä on aivan törkeää. Mitä tällä syyllistämispelillä tahdotaan saada aikaan?
YLEn jutussa puhuttiin jostakin 80- ja 90-luvuilla opintonsa käyneiden opettajien (oletettujen rasistien) uudelleenkoulutuksesta!
Eikö tämän kaiken pitäisi herättää jo ihmiset?
Pelkään kuitenkin, että muutama vaikutusvaltainen poliitikko, muutama lisä"tutkimus" ja joukko tietyn aseman omaavia kokemusasiantuntijoita vetävät opettajat ja kouluinstituution polvilleen ja todellakin alkaa uudelleenkoulutus ja rasististen ja rodullistavien tekijöiden jahti ja karsinta.
Toivon, että nyt saataisiin järki päähän, katsottaisiin, missä on epäkohtia ja tehtäisiin asiassa se, mikä voidaan, mutta ennen kaikkea: käännettäisiin syyllistävä ja osoittava sormi pois opettajista ryhmänä. Minusta tämä on niin uskomattoman törkeää, että en löydä asialle sanoja.
Vielä kun puhutaan rodullistavista rakenteista ja piilorasismista, asiaa voidaan vatvoa loputtomiin ja syyllistäminen jatkuu maailman tappiin. Pelkoni on, että tämä vain rampauttaa muutoinkin lujilla olevaa koulutusjärjestelmää, jos aletaan isoon remonttiin siksi, että yhteiskuntasuunnittelu on niin poskellaan.
Se vielä, että kuinka moneen ihmisryhmään, paitsi vammaisiin ja sosiaalisin perustein sijoitettuihin lapsiin ja jälkihuollossa oleviin nuoriin, on panostettu yhteiskunnassamme yhtä lailla kuin maahanmuuttajalapsiin ja -nuoriin?
PoistaTodellakin on panostettu. Kouluissa opetusta eriytetään taitotason mukaan. Jos tämä ei riitä, on aika alkaa vetää johtopäätöksiä. Siihen emme kuitenkaan voi mennä, että kaikki julkinen opetus romutetaan siten, että mennään heikoimpien mukaan.
Voi koittaa sekin päivä, että joku poliittinen taho suuressa viisaudessaan määrää kaiken eriyttävän opetuksen purettavaksi rodullistavana ja rasistisena, mutta miten käy sitten normaalin luokkaopetuksen ja varsinkin erityisoppilaiden, jotka saavat tukea lähinnä pienryhmissä?
Minä en ainakaan näe asianomaisessa Ylen jutussa suomalaisten syyllistämistä, joten kaipaisin Ajattelevalta Professorilta tarkempaa erittelyä näistä "kovista sanoista". Esimerkiksi kohdassa, jossa opettaja sanoi jutun otsikkoonkin päätyneen lauseensa "en olisi odottanut tätä sinulta," ei mainittu, että opettaja olisi ollut suomalainen. Emmehän voi lähteä siitä oletuksesta moniarvoisessa yhteiskunnassa?
VastaaPoistaJutussa on muuten niin paljon huomautettavaa, etten jaksa kaikkea eritellä tähän. Luotan siihen, että medialukutaitoinen pystyy ne kyllä huomaamaan ja tulkitsemaan siten kuin niiden arvolle sopii.
Siinä olet oikeassa, ettei syyllistettyjen opettajien etnistä taustaa ole mainittu. Suurin osa jutun lukijoista assosioinee heidät kantaväestöön.
PoistaLisäksi jutussa kritisoidaan suomalaista koulu- ja kotouttamisjärjestelmää. Sen sijaan maahanmuuttajista itsestään ei Ylen jutun perusteella löydy vikaa, joten sen on löydyttävä meistä suomalaisista.
""Emmehän voi lähteä siitä oletuksesta moniarvoisessa yhteiskunnassa?""
PoistaOletan että nimetön nimikerkki tarkoittaa tässä monikultttuurisuuta, ei moniarvoisuutta, joka todellisuudessa on jotain mikä monikulttuurisessa yhteiskunnassa ei ole mahdollista. Nuo käsitteet siis sulkevat toisensa pois tavalla, josta enemmän jutussa johon pääsee nimeäni klikkaamalla.
Minusta tässä perusvirhe on, että opettajat, olivatpa nämä etnisesti keitä hyvänsä, asetetaan ainakin jollain tasolla ongelmaksi, kun ongelmia on vähintään seuraavissa: aivan kohtuuton tilanne koulujen resurssien ja tavoitteiden suhteen sekä oppilaita kulttuureista joissa ei ole suomalaista vastaavaa lukutaitoa ja yleiset kulttuuriset taidot aivan toiset. Näistä kummastakin johtuvat moninaiset ongelmat, jotka heijastuvat niin opiskelijoiden taidoissa kuin itse koulun ja kotien tilanteessa laajemminkin. Opettajat varmasti voivat kehittää vuorovaikutustaitojaan ja miettiä asenteitaan, mutta rasismi ja rodullistaminen ovat aivan huttua isoina syinä tavallista heikompaan koulumenestykseen, kun katsotaan isoa kuvaa.
PoistaJuttu edusti surkeaa sitä ajattelua ja epärehellisyyttä, joista on tullut Ylen tavaramerkki. Samaa, jota edusti myös se juttu, jossa Suomesta yritettiin maalata rasistista siirtomaavaltaa. Tarinoiden sanoma on määrätty etukäteen. Se on tietysti rasismi. Sitten vain täytyy keksiä tälle rasismille perusteluja, olivatpa ne perustelut kuinka paikkansa pitämättömiä tahansa tai asiaan liittymättömiä tahansa.
VastaaPoistaTietenkään huonojen oppimistulosten syyksi ei saa esittää heikkoa oppilasainesta, kulttuuria tai kiinnostuksen puutetta. Ei saa myöskään todeta sitä, että tutkimusten mukaan arvostelussa suositaan jo nyt näitä maahanmuuttajia. Ei saa todeta sitä, että heidän opettamiseensa suunnataan jo nyt ylimääräisiä resursseja, jopa varsin runsaasti. Eikä saa analysoida oppimistuloksia lähtömaan perusteella. Se kun paljastaisi, että venäläistaustaisten ja kauko-itätaustaisten oppimistulokset ovat varsin kelvolliset, jopa hyvät.
Kiintoisa on myös se tapa, jolla Yle toimittaa näiden juttujensa kommentointia. Olen nimittäin hiukan testaillut sitä. Päällisin puolin näyttäisi siltä, että myös kriittisiä kommentteja hyväksytään, mutta ainakin kaksi piirrettä on tullut selväksi. Ensinnäkin, toimittajaa tai kolumnistia kritisoivat kommentit eivät mene läpi, olipa kritiikki esitetty kuinka korrektissa muodossa tahansa. Toiseksi, palstalle pyritään sen avaamisen jälkeen laskemaan aluksi vain tendenssiä myötäileviä kommentteja. Ilmeisesti tällä pyritään synnyttämään jonkinlaista myötäilevää laumavaikutusta. Tämä oli aluksi satunnainen epäilys, mutta muutaman kokeilun jälkeen näyttää vahvasti siltä, että menettely on enemmän tai vähemmän systemaattinen, sillä kommentti, joka juuttuu sensuuriin heti jutun ilmestymisen jälkeen, ja joka siis olisi tullut palstan kärkeen, menee läpi vasta muutamaa tuntia myöhemmin vaikka vain paria kirjainta olisi muutettu.
Oma peruskouluni ja toisen asteen opinnot osuivat 2000-luvun vaihteen molemmille puolille. Joten tuo aika on vielä joten kuten muistissakin. Erinäisistä syistä johtuen opiskelu ei tuolloin kiinnostanut liikaa. Artikkelia lukiessani mietin monesti, että kyllähän ihan vastaavia tapauksia tuli vastaan sekä itselleni että opiskelutovereille. Pääsääntäisesti syy oli laiskuudessa, yleisessä perseilyssä, alisuorittamisessa ja muissa vastaavissa itseaiheutetuissa. Olen ihan henkilökohtaisesti kuullut nämä sanat: "En olisi odottanut tätä sinulta".
VastaaPoistaEllei pedagokiikan opintoihin ole sisällytetty erillistä rotusyrjinnän alkeet kurssia, luulisi negatiivisten kommenttien ja suhtautumisen kumpuavan edelleen oppilaan omasta asenteesta ja kyvyistä.
Toisaalta nykytiedon valossa taidan kuulua useampaankin väärään ryhmään, joten kokemukseni eivät ole relevantteja.