keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Brexit uudessa valossa

Helsingin sanomat kumosi tänään aiemman juttunsa, jonka perusteella Britannian EU-ero olisi johtanut taloudelliseen katastrofiin. Näin ei siis ole käynyt.

HS:n uudemman jutun mukaan "tavaravienti EU:hun lisääntyi edelliskuukauteen eli tammikuuhun verrattuna peräti 46,6 prosenttia. Taustalla oli etenkin koneiden, liikennevälineiden kuten autojen sekä kemian alan tuotteiden kuten lääkkeiden vienti."

Sen sijaan EU:lle Britannian lähtö näyttäisi edelleen aiheuttavan harmaita hiuksia, sillä "tuonti EU:sta Britanniaan toipui lievemmin eli 7,3 prosenttia tammikuusta. Tuonti kasvoi 1,2 miljardia puntaa eli 1,4 miljardia euroa". Näin Britannian ja EU:n kauppatase muuttui yhdessä kuukaudessa varsin paljon.

Viime aikoina olemme saaneet lukea toisestakin Brexitin aiheuttamasta erosta EU:n ja Britannian välillä. Saarivaltio on nimittäin koronarokotusten edistymisessä aivan eri tasolla kuin Unioni - siis jälkimmäisen tappioksi. 

Näistä Britannian kannalta hyvistä uutisista huolimatta emme vielä pysty sanomaan oliko EU-ero maalle hyvä vai huono toimi. Iso kysymys sen kannalta on varsinkin maan yhtenäisyyden säilyminen uudessa tilanteessa: lähteekö Skotlanti omille teilleen ja ratkeaako Pohjois-Irlannin tilanne rauhanomaisesti?

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, ettei Brexit ollut Britanniassa asuville sellainen katastrofi kuin suomalaisessa mediassa ennen EU-eroa annettiin toisinaan ymmärtää. Niinpä jää nähtäväksi millä tavoin Brexit vaikuttaa jatkossa EU:n yhtenäisyyteen.

* * *

Helsingin sanomat uutisoi myös tropiikin metsäkadosta. Sen mukaan EU:ssa on nyt pyrkimys kieltää metsiä tuhoavien tuotteiden myynti.

Ensinnäkin EU:n huoli on aiheellinen siinä mielessä, että tropiikin metsäkato on todellinen ongelma sekä maapallon hiilinielun että monimuotoisuuden katoamisen kannalta. Ja juuri siihen keskittyvillä toimilla on suurin vaikutus pyrittäessä tasapainoon talouden, ilmastotoimien ja biodiversiteetin kesken.

Toiseksi, tässä maailmanparantajien ajassa oli mielenkiintoista huomata, kuinka ongelma halutaan ratkaista. Suunnitelmissa on nimittäin - ei enempää eikä vähempää kuin - brasilialaisen lihan ja soijan, indonesialaisen palmuöljyn sekä länsiafrikkalaisen kaakaon tuontikielto Euroopan Unioniin.

Avoimeksi kuitenkin jäi, että miten noiden maiden ja alueiden nopeasti kasvavan väestön muutenkin hauraasta taloudesta sen jälkeen huolehdittaisiin. Lisättäisiinkö kenties noihin maailmankolkkiin menevää kehitysapua vai kutsuttaisiinko sieltä kenties leivättömiksi jääneitä maanviljelijöitä elintasopakolaisiksi Eurooppaan?

Ratkaisujen osalta lienee selvää, etteivät ne enää koskisi Britanniaa. Ellei mukaan lasketa sitä, että se hyötyisi edellä mainittujen tuotteiden ylitarjonnasta aiheutuvasta hintojen pudotuksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
EU:n hyödyllisyydestä suomalaisille
Wille Rydman paljasti ja Britannia erosi


  

16 kommenttia:

  1. Onhan EU käsittääkseni ainakin Afrikan tasolla rokottamisen edistymisessä. Huonomminkin voisi olla, mutta ei paljon.

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa juuri Macron aloitti maailmanlaajuisen medialiikehdinnän Amazonin sademetsistä vain muutama päivä ennen isännöimänsä G7-kokouksen alkua. Macron sanoi, ettei Ranska ratifioi merkittävää kauppasopimusta, ellei Brasilian presidentti tee jotakin metsäkadon pahenemiselle. Forbesin taloustoimittaja Dave Keating raportoi EU:n Brysselin päämajasta, että Ranskan ja Irlannin hyökkäys Brasiliaa vastaan ”nostatti kulmakarvoja. Nämä sattuvat olemaan kaksi eniten Mercosur-sopimusta vastustavaa maata oman maataloutensa protektionistisilla perusteilla.”64 Keatingin mukaan ”Nämä maat ovat huolissaan, että heidän viljelijänsä tekevät konkurssin, jos eteläamerikkalaiset tuotteet kuten liha, sokeri, etanoli ja kana pääsevät vapaasti EU:n markkinoille. Neuvotteluissa pihviliha on ollut kaikkein vaikein kysymys, sillä se on yksi Argentiinan ja Brasilian tärkeimmistä tuotteista. Etenkin irlantilaisille viljelijöille odotetaan tulevan ankarat ajat, jos he joutuvat kilpailemaan tuontilihan kanssa.”65 Eräs EU:n kaupan asiantuntija kertoi: ”En epäile Macronin vilpittömyyttä suojella Pariisin ilmastosopimusta. Mielestäni on kuitenkin epäilyttävää, että juuri nämä kaksi maata vastustavat kauppasopimusta. Se saa miettimään, josko Amazonin tulipaloja käytetään savuverhona omalle protektionismille.”
    -Lähde: Michael Shellenberger: "Apocalypse never".
    Elikkä EU:n suurilla mailla on aina ketunhäntä kainalossa, oli sitten kyse maataloudesta tai "koronaelvytyksestä". Kateeksi käy Englantia.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  3. Brexitin iso vaikutus on sillä, ettei Britannia enää ole EU:n rahantuhlailun maksajana eikä joudu koronarahaston ja lisääntyvien EU-velkojen maksajaksi. Kaukaa viisaina Britannia ei koskaan liittynyt euroon. Britannia voi myös laittaa humanitääriselle maahanmuutolle stopin, mitä se ei EU:n jäsenenä voisi tehdä. Skotlannin eroaminen Britanniasta olisi vain oikeudenmukainen asia, eikä sen perussyy olisi EU-ero, koska itsenäistymistä on laajalti haluttu jo vuosikymmenet.

    VastaaPoista
  4. Menestymisen mittaritkin kaipaisivat jonkinlaista rukkausta. "Nationalismia" kammoksutaan "historiallisista syistä" -- mutta jos historiaa ymmärrettäisiin paremmin, olisi pakko tunnustaa että nimenomaan kielellis-kulttuuriset kansallisvaltiot ovat "luonnollisia" ihmisyyden yksikköjä, ja vain niissä voi sekä sosiaalinen että aineellinen hyvinvointi optimaalisesti toteutua.

    "Nationalismia" ajatellaan kammotuksena, pahana "isminä", joka viime vuosisadalla johti kahteenkin maailmansotaan. Itse asiassa ei kuitenkaan johtanut. Maailmansotiin johti nimenomaan internationalismi ja sen taustalla vaikuttavat sosiopsyykkisen taantumisen voimat.

    Sanoisin näin: uhriajattelu, siis uhrirooleihin samaistuminen, on ollut kaikkien taantuneiden totalitarismien tosiasiallinen käyttövoima. Esimerkiksi Hitler kasvatti kannatuksensa nimenomaan hyväksikäyttämällä uhriajattelua. Se vetosi kansaan.

    "Nationalismi" oli vain tietoisuuden opillinen kulissi sille mitä massojen alitajunnassa tapahtui. Saksalaisten loukatut kansalaistunnot olivat se todellinen maaperä, jossa totalitarismi iti.

    Miettikääpäs nyt, mitkä ideologiat meillä -- itse omaa tilaansa ymmärtämättä -- samaistuvat uhrirooleihin. Sitä kautta se kaiken "maailmanparantamisen" kannatus tulee. Eikä koko EU-vouhotus ole muuta kuin yksi kulissi maailmanparannukselle. Ihanteelliset arvot ja tavoitteet kätkevät alitajunnan tunkioon todelliset vaikutteet, jollainen on nimenomaan uhriajattelun voimaannuttava vaikutus.

    No, tokihan tuollaiset kulissit sitten tarjoavat myös hyvän suojan kaikenlaiselle taloudelliselle välistävedollekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Maailmansotiin johti nimenomaan internationalismi"

      Ei tietysti tee koskaan täyttä oikeutta irrottaa lause kokonaisesta kyhäelmästä, mutta tämä on siinä määrin radikaalin yksisilmäinen pelkistys, että pitää vähän älähtää.

      Minä näin opiskeluaikoina saksan laitoksella julisteen "60 vuotta rauhaa Ranskan kanssa". Tajusin vasta tuolloin, että he kokevat sen oikeasti ihmeenä. Samoinhan tuosta väitteestä nyt sitten implikoituisi vähän sekin, että nyky-Venäjä olisi rauhan tyyssija. Kun todellisuudessa se on koko postkristillisen piirin nationalistisin ja miltei ainoa aidosti militaristinen maa.

      Poista
    2. Jos uhriajattelun joukkomittaisista vaikutuksista puhutaan -- jollaisena näen myös sen, miten yleiksäsitteelisyys valtaa taantuvan ajattelun, kuten "internationalismin" aatteessa tapahtuu -- niin itseäni ehkä eniten järkyttävä seikka on se tosiasia, etteivät annetut uhrit koskaan muuta arvoja tai ajattelua.

      Mitä enemmän on uhreja syntynyt, sitä varmempia jäljelle jääneet ovat siitä ettei uhreja annettu turhaan.

      Myös koronapandemian jäljiltä tullaan näkemään, etteivät kuolleet merkitse muuta kuin silmien yhä tiukempaa ummistamista siltä, että paljon määrätietoisempiin toimiin olisi pitänyt ryhtyä. Esimerkiksi Ruotsissa ei koskaan tulla yleisetsi myöntämään miten typeriä he heti alusta alkaen taudin suhteen olivat.

      Viime lauantaina Teema-kanavalla nähtiin Truman Capote -ohjelmia, jotka olisivat voineet opettaa jotain siitä, miksi oma, omantunnonetiikkaan pohjaava yhteiskuntamoraalimme ei kannata kuolemanrangaistusta. -- Siis siksi, että siinä de facto tuomitaan joku panemaan tämä rangaistus käytäntöön. -- Mutta koronapandemian suhteen me näköjään pystymme ohittamaan oman vastuumme ja sälyttämään pyövelin roolin "ammattilaisille". Emme kysy haluavatko he sen ottaa tai ole huolissamme siitä mihin se johtaa.

      Poista
    3. Niin, kaikesta tästä taas samaa mieltä, vain tuo 1900-luvun oloista ilman adaptaatiota siirtyneen puolenvalinnan kytkynä tuleva kannan tietty poliittisuus (!) särähti.

      Eli siis maailmassa, jossa kristityt vielä kokoontuvivat kirkkoihin ja kommunistit kellareihin, eli joka oli tosi erilainen kuin tämä jossa kukaan ei kokoonnu muualle kuin Tinderiin, nationalismi oli paitsi jälkikäteen käytettävä yleisnimi ko. ajan normaalille/normatiiviselle ilmapiirille, myös itse siinä ajassa annettu ilmeisen väärä aktiivinen vastaus sisäiseen jännitteeseen.

      Taloushan ei edes määritelmänsä nojalla voi olla koskaan täysin lokaalia. Postmodernit talousharhat nimenomaan perustuvat pitkälti siihen että tiet ja sen myötä esim. tullit ovat poistuneet hahmotuksesta digitalisaation myötä, vaikka informaation topografia piirtää ilman poliittisia muutoksia samat ongelmat uudestaan kartalle.

      Eli ei voi johtaa tietenkään, että pitäytyminen romanttisissa puolitotuuksissa olisi ikinä pelastanut ketään miltään. Pikemminkin voisi melkein pelkistää niin päin, että sotien jälkeinen rauha oli seurausta joka tapauksessa vallitsevat realiteetit sentään jossain määrin tunnustaneesta modernisaatiosta - ja nykyiset levottomuudet taas ovat seurausta siitä, ettei tarpeellisia modernisointeja (tiedon yksityisomistamisen kieltäminen jne) suostuta näkemään ja tekemään.

      Poista
  5. Ei onnistu, kaakaoteollisuus on todella tärkeä osa nimenomaan Ranskalle. Liha ja jopa soijan suhteen voisi onnistuakin, mutta kaakaon suhteen ei.

    VastaaPoista
  6. Pienen Suomen kannattaa erota heti EU:sta. Päästäisiin hyödyntämään Venäjän mittaamattomia luonnonvaroja. Sitä paitsi venäläiset ovat mukavaa porukkaa, toisin kuin keskieurooppalaiset vasalliherrat. Ovat pohjimmiltaan samanlaisia turvenuijia kuin mekin. Yhtä paskoja myös johtajiensa valitsemisessa, mutta ehkä kaupanteko onnistuisi leppoisasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hauskasti muotoilusta ja asiapitoisesta kommentistasi. Helppo kompata!

      Poista
  7. Indonesian palmuöljyhommaa on. Mikko Paunio käyttänyt esimerkkinä viherhulluudesta eli fossiilivihasta: kun biopolttoaineita ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, niin sillä on saatu esimerkiksi palmuöljyn kysynnälle, vaikka palmuöljyn käyttö sademetsät huomioiden on ympäristölle kokonaisuudessa paljon huonompi ratkaisu kuin fossiiliset moottoripolttoaineet.

    Mikko Paunio on myös usein kirjoittanut, että Afrikan metsien suuri tuhoaja on alkeellinen puunpoltto avotulella ruuanvalmistuksessa. Asia voitaisiin helposti korjata nestekaasun pohjautuvilla keittiöratkaisuilla. Sama avotuliongelma heikentää siellä ilmanlaatua. Mutta taas se fossiiliviha.

    Brasilialainen nautahan kasvaa vapaana laitumella ja myös ruokitaan laitumen anneilla (vs. ahtaat navetat). Eikös se olekaan hyvä asia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin 1980-luvulla tutkimuksen, jossa kerrottiin perinteisen ruuanvalmistustavan tuhoavan Senegalin metsiä. Sikäläinen keittiöteknologia käsitti kolme isohkoa kiveä, jotka kuumennettiin polttamalla puuta niiden välissä. Suomesta alueelle vietiin kaminoita, joilla sapuska valmistui murto-osalla puutavaraa. Hienoa.

      Kun kaminat ajanoloon paloivat puhki, väki siirtyi vanhaan kivikauden tapaan. Ilmeisesti he eivät pitäneet ongelmana sitä, että naisten aika kului puiden hankkimiseen ja maa autioitui. Kehitysapu varmaan takasi sapuskan ja miehille oluen, jota kenties särpivät kylän ainoan puun varjossa.

      Mitä tästä taas voisimme oppia muutakin kuin sen, ettei kannettu vesi kaivossa pysy? No, kehitysapu on turhaa, koska moisessa kulttuurissa arvostetaan eri asioita kuin täällä - jos nyt edes mitään arvostavat. Voimme käyttää ne rahat oman maamme hyväksi ilman vassareiden luomia turhia tunnontuskia.

      Poista
  8. Brexit oli jättimenestys.Sen voi päätellä tukemiesi ja mainostamiesi punafasististen valhemedioiden "uutisista".Vielä paremmin sen voi päätellä heidän järjestelmällisestä uutisten puutteesta.Jos Brexit olisi ollut huono asia Briteille toimittajina esiintyvien politrukkien EU-ylistämiselle asiasta ei tulisi loppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brysselin Pravdan toimittajina on myös varsinaisia kommunistisia punapolitrukkeja, jotka koettavat lievittää neuvostobolsevikki-tyrannian kaipuutaan EU-dikatatuurin ihannoinnillaan.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    2. Näin on näppylät. Kommunisteilla on kummallisen romanttinen käsitys ajasta, jolloin tehtiin vallankumousta, jossa riistäjät korvattiin entistä pahemmilla riistäjillä.

      Poista
    3. Naulan kantaan. Melkein mitä tahansa sen porukan ylistämää asiaa kannattaa vastustaa, tai ainakin suhtautua siihen epäluulolla.

      Googlatkaapa: "britit katuvat" ja katsokaa minkälaista kampanjaa n. 3.5 v:n ajan käytiin brexit-äänestyksen mitätöimiseksi.

      Joku "uutinen" taisi sanoa, että 73% briteistä olisi peruuttamassa katastrofaalisen brexitin jos voisivat... Raivostuttavaa valehtelua!

      Sitten viime parlamenttivaaleissa näimme pitikö nämä väitteet "brittien katumisesta" paikkansa.

      Nämä median kansainväliset valehtelukampanjat ovat erittäin huolestuttavia ja vaarallisia. Me tarvitsemme luotettavaa tiedonvälitystä ja kerran menetetyn luottamuksen palauttaminen voi olla todella vaikeaa.


      t: V-tuuntunut Stadilainen

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!